Etnisyys vaikuttaa vankilayhteisössä merkittävästi sosiaalisten suhteiden muotoutumiseen ja vangin asemaan
Osassa vankiloita jotkut vähemmistöt asuvat oman turvallisuutensa vuoksi eri osastoilla, mikä rajaa heidän mahdollisuuksiaan osallistua vankilan työtoimintoihin ja opintoihin, todetaan Helsingin yliopiston väitöstutkimuksessa.
Suomalaisen yhteiskunnan muutokset näkyvät myös vankiloissa, joissa etnisyyden merkitykset ovat muutoksessa. Etnisyys määrittää edelleen vangin asemaa vankiyhteisössä, mutta sen merkitys vankihierarkiassa on lieventynyt. Samalla etnisiin vähemmistöihin lukeutuvien vankien ja vartijoiden väliset suhteet ovat parantuneet.
- Taustalla on lukuisia tekijöitä, joista tärkeimpiä ovat muutokset valtaväestöön kuuluvien vankien sosiaalisissa suhteissa vankilan ulkopuolella. Sekä yksittäisten vankien elämä että ainakin osa rikollisista piireistä ovat muuttuneet etnisesti moninaisemmiksi, toteaa väitöskirjatutkija Helena Huhta.
Vankilan sosiaalisesta maailmasta puhutaan usein vankikulttuurina, jossa on omat sääntönsä ja moraalinen järjestyksensä. Vankikulttuurista puhuminen yksikössä on kuitenkin ongelmallista.
- On huomattava, että valtaväestön ylläpitämän dominoivan vankikulttuurin rinnalla on historiallisesti vaikuttanut lisäksi vähintään romanien yhteisöllisyyteen tukeutuva tapa selviytyä vankeusajasta, Huhta sanoo.
Etnisten vähemmistöjen ulossulkeminen vankiyhteisöstä voimistaa uusien vankikulttuurien muodostumista
Tutkimuksen mukaan etnisiin vähemmistöihin lukeutuvien vankien määrän lisääntyminen vankiloissa on tuonut mukanaan uusia vankilassa selviytymisen tapoja. Jakautumista etnisyyden mukaan ja erillisten vankikulttuurien muodostumista voimistaa joidenkin vähemmistöjen ulossulkeminen vankiyhteisöstä.
- Mikäli tällaiset etnisyyden varaan muodostuneet ryhmät kasvavat ja niihin suhtaudutaan samalla syrjivästi, voivat niiden muodostamat erilliset vankikulttuurit haastaa valtaväestön määrittelemän vankikulttuurin valta-aseman, kertoo Huhta.
Sellaista vankilaa, jossa muodostuu kiinteitä, toisiinsa vihamielisesti suhtautuvia ryhmiä, jotka toimivat erilaisten vankikulttuurien periaatteiden mukaan, on vaikea hallita ja ennustaa. Lisäksi sellainen vankila on potentiaalisesti vaarallinen niin vangeille kuin henkilökunnallekin.
Toisiinsa vihamielisesti suhtautuvien ryhmien syntymistä vastaavasti ehkäisee vähemmistöihin lukeutuvien vankien mahdollisuus kuulua vankiyhteisöön ja pärjätä siinä henkilökohtaisilla ansioillaan. Silloin tukeutuminen etnisesti määrittyvään viiteryhmään ja vastakkaisten vankikulttuurien kehittäminen eivät näyttäydy yhtä tarpeellisina.
- Tällöin hallitseva vankikulttuuri ja sen hierarkkisuus säilyvät, mutta etnisyyden merkitys niissä vähenee, Huhta toteaa.
Myös vankilainstituutioilla on tehtävää, jotta etniset vähemmistöt voivat kokea asemansa yhdenvertaiseksi valtaväestölle suunnitelluissa vankiloissa. Vaikka vankiyhteisö määrittelee vankien sosiaalisen aseman keskuudessaan, on instituution tehtävä huolehtia, ettei tämä vaikuta heidän yhdenvertaisiin mahdollisuuksiinsa vankeusaikana. Lisäksi vankiloiden omissa käytännöissä on tarkastamisen varaa.
Vankeja haastateltu
Tulokset pohjautuvat VTM Helena Huhdan 7.4.2022 Helsingin yliopistossa tarkastettavaan etnografiseen väitöskirjaan, jossa on haastateltu 43 vankia ja 25 vankilatyöntekijää sekä tehty osallistuvaa havainnointia yhdeksän kuukauden ajan kahdessa suljetussa miestenvankilassa. Väitös kuuluu sosiologian oppialaan.
Tutkimuksen tulokset kertovat vankilan lisäksi niistä ympäristöistä, joissa vankilatuomiotaan suorittavat henkilöt elävät vankilan ulkopuolella sekä rikollispiireistä, joiden tutkiminen muutoin on vaikeaa. Ainakin osa näistä yhteiskunnan kerrostumista käy läpi muutosta, jossa etnisten erontekojen ja hierarkian merkitys sosiaalisissa suhteissa heikentyy. Nämä kehityskulut näkyvät vankilassa viiveellä.
Tutkimus on toteutettu Nuorisotutkimusseurassa ja sen ovat rahoittaneet Suomen Kulttuurirahasto ja Rikosseuraamuslaitos.
***************************
TVM Helena Huhta väittelee 7.4.2022 kello 12 Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Changing meanings of ethnicity in the everyday life of Finnish male prisons". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Aleksanteri Instituutti, Unioninkatu 33, Sali 303.
Vastaväittäjänä on Professor Torsten Kolind, Aarhus University, ja kustoksena on professori Tarja Tolonen.
Väitöskirjan tiivistelmä on luettavissa E-thesis -palvelussa.
Väittelijän yhteystiedot:
Helena Huhta
040 7666 890
helena.huhta@nuorisotutkimus.fi
Avainsanat
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Det blir lättare att få tillgång till forskningsbaserad kunskap25.5.2022 06:35:00 EEST | Tiedote
Det är inte lika enkelt för alla att hitta tillförlitlig information på webben. Det finns visserligen information, men den är utspridd på flera ställen, vilket också gör det svårt att bedöma hur tillförlitlig informationen är. Nu har tillgången till inhemska forskningsrön en adress där du kan hitta informationskällor, tips och färdiga helheter om dagens hetaste teman.
Tutkittuun tietoon pääsee käsiksi entistä helpommin25.5.2022 06:35:00 EEST | Tiedote
Luotettavan tiedon löytäminen verkosta ei ole kaikille yhtä helppoa. Tietoa kyllä löytyy, mutta se on hajallaan useassa paikassa, jolloin myös tiedon luotettavuuden arviointi on hankalaa. Nyt kotimaisen tutkimustiedon äärelle pääsyyn on tarjolla osoite, josta löytyy tiedonlähteitä, tärppejä ja valmiita kokonaisuuksia päivänpolttavista aiheista.
Kutsu lääketieteellisen tiedekunnan Kunniatohtorisymposiumiin24.5.2022 12:10:42 EEST | Kutsu
Tervetuloa lääketieteellisen tiedekunnan järjestämään Kunniatohtorisymposiumiin keskiviikkona 8.6.2022 Biomedicum 1:n Luentosali 1:een. Kaikille avoimen tilaisuuden kielenä on englanti. Symposium järjestetään osana tiedekunnan XV tohtoripromootiota, ja sen puhujina ovat tiedekunnan kutsumat 10 kunniatohtoria. Yksityiskohtaisen ohjelman sekä kansainvälisen puhujakaartin esittelyn löydät oheisesta ohjelmasta. Tutustu myös lääketieteellisen tiedekunnan tohtoripromootion verkkosivuihin
Parisuhdeväkivallan uhrit jäävät usein vaille apua päivystyskäynnin jälkeen24.5.2022 10:13:50 EEST | Tiedote
Elisa Hackenbergin väitöstutkimuksessa tarkasteltiin parisuhdeväkivallan aiheuttamista vammoista johtuvia päivystyskäyntejä Helsingin tapaturmapäivystyksissä. Vain pieni osa uhreista ohjattiin päivystyksestä tukipalvelun piiriin.
”Pojat ovat poikia” -letkautukset eivät saa tukea tutkimuksesta24.5.2022 08:28:07 EEST | Tiedote
Läpikotaisin tyttömäisiä tyttöjä tai poikamaisia poikia ei juuri ole, osoittaa tuore Helsingin yliopiston sosiaalipsykologian tutkimus. Siinä tarkastellaan suomalaisten, peruskoulunsa päättävien nuorten tyttö- ja poikamaisuutta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme