Helsingin yliopisto

EU:lta merkittävä rahoitus Suomeen fuusioenergian ja tekoälyn tutkimukselle

Jaa

Helsingin yliopisto alkaa johtaa uutta fuusiotutkimuksen tekoälyn ja mallinnuksen keskusta, joka valjastaa Helsingin seudun vahvan tekoälyosaamisen tulevaisuuden energiantuotantoon.

Eurooppalaista fuusiotutkimusta organisoiva EUROfusion-konsortio on myöntänyt merkittävän rahoituksen Suomessa tehtävälle fuusioenergian ja sitä edistävän tekoälyn tutkimukselle. Uusi fuusiotutkimuksen tekoälytuen keskus (E-TASC Helsinki Advanced Computing Hub) tähtää erityisesti fuusioenergian laskennallisten edellytysten parantamiseen. Vuosille 2021–2025 myönnetyllä kolmen miljoonan euron rahoituksella uudesta keskuksesta tulee suurin yksittäinen EUROfusion-projekti, joka Suomeen on koskaan saatu. 

Helsingin yliopiston johtamassa yhteishankkeessa ovat mukana myös VTT, Aalto-yliopisto, Tieteen tietotekniikan keskus CSC ja Åbo Akademi.

– Fuusiotutkimuksen tekoälytuen keskuksen saaminen on erinomainen osoitus siitä, miten Helsingin seudun vahva tekoälyosaaminen voidaan yhdistää muihin tieteenaloihin ja täten edistää Suomen kansainvälistä tutkimusrahoitusta, sanoo Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan dekaani, laskennallisen materiaalifysiikan professori Kai Nordlund.

– Keskuksessa yhdistyvät Helsingin yliopiston tekoälyosaaminen, CSC:n suurteholaskennan osaaminen, Aallon fuusiofysiikan osaaminen, Åbo Akademin informaatioteknologian osaaminen ja VTT:n fuusiovoimalaitososaaminen. Yhdistetyn tiedon ja osaamisen siirto myös muille tieteenaloille ja suomalaisen teollisuuden käyttöön on erityisen tärkeä tavoite, kertoo EUROfusionin alaisen Suomen fuusiotutkimuksen, FinnFusion-konsortion vetäjä ja VTT:n johtava tutkija Tuomas Tala

– Kajaaniin rakennettava supertietokone Lumi on paras mahdollinen resurssi suoriutumaan fuusiosimulaatioiden ja tekoälysovellusten vaatimista pitkistä ja muisti-intensiivisistä laskuista, arvioi Åbo Akademin Informaatioteknologian laitoksen suurteholaskennan professori Jan Westerholm.

Fuusiolla puhdasta energiaa

Fuusioenergian mahdollisuuksia on tutkittu jo 1950-luvulta lähtien. Toisin kuin nykyisissä, fissioon perustuvissa ydinreaktoreissa, fuusioreaktorissa energiantuotanto perustuu vedyn isotooppien yhdistämiseen. Siksi fuusio tarjoaisi energiantuotantomuodon, jonka polttoaineen saatavuus olisi geopoliittisesti neutraali. Fuusioenergia ei myöskään aiheuta kasvihuonekaasupäästöjä. Fuusioenergian tiellä on ollut haasteita esimerkiksi prosessissa tarvittavien äärimmäisen korkeiden lämpötilojen hallinnassa, energiantuotannon tasalaatuisuudessa ja tarvittavan suuren laitteiston hallinnassa. Euroopan unionin tavoitteena on saada fuusioenergiasta sähköä viimeistään vuonna 2050. EUROfusion-konsortio tähtää demovoimalan käyttöönottoon jo vuonna 2040. 

Fuusiotutkimuksen tekoälytuen keskus aloittaa toimintansa heinäkuussa 2021. Keskuksen sijainniksi tulee Helsingin yliopiston Kumpulan kampus.

– Saamalla hankkeen, jossa painotettiin etenkin nuorten tutkijoiden osaamista eri alueilta, olemme osoittaneet, että oikeiden tieteenalojen yhdistelmä voi auttaa ratkaisemaan sekä tämänhetkiset että tulevat isot energiahaasteet, sanoo fuusiotutkimuksen tekoälytuen keskuksen ryhmänjohtajaFredric Granberg

– Alan parhaat nuoret tutkijat haluavat töihin näihin keskittymiin. He kertovat kokemuksistaan tutuilleen, jotka sitten hakevat töihin esimerkiksi suomalaisen teollisuuden asiantuntijatehtäviin, kommentoivat Aalto-yliopistosta projektiin osallistuvat akatemiatutkija Eero Hirvijoki ja apulaisprofessori Andrea Sand.

EUROfusion-konsortio myönsi rahoitusta kaikkiaan viidelle erikoistuneelle laskentakeskukselle, joihin myös uusi fuusiotutkimuksen tekoälytuen keskus lukeutuu. Suomen hakemus sijoittui toiseksi kaikista eurooppalaisista hakemuksista.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kai Nordlund
Laskennallisen materiaalifysiikan professori, matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan dekaani, Helsingin yliopisto
kai.nordlund@helsinki.fi
029 415 0007

Fredric Granberg
Tutkijatohtori, fuusiotutkimuksen tekoälytuen keskuksen ryhmänjohtaja, Helsingin yliopisto
fredric.granberg@helsinki.fi
040 576 1480

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Geenilöytö kytkee koiranpentujen vakavan epilepsian mitokondrioiden toimintahäiriöön13.4.2021 10:52:31 EEST | Tiedote

Helsingin yliopiston tutkimuksessa saatiin selville syy muutaman kuukauden ikäisten parsonrusselinterriereiden pentujen vaikeaan epilepsiaan ja kuolemaan. Muutos PITRM1-geenissä johtaa solun energiapumppujen, mitokondrioiden, toimintahäiriöön, jonka seurauksena jo pentujen aivoista tunnistettiin Alzheimerin taudista tuttuja beeta-amyloidikertymiä ja laajaa hermorappeumaa. Muutokset ihmisen PITRM1-geenissä aiheuttavat myös vakavan, mutta hitaasti etenevän aivosairauden.

Tutkimus osoittaa ADHD diagnoosin saaneiden aikuisten ja heidän lastensa suojaavan itseään monimutkaisten strategioiden avulla12.4.2021 08:24:45 EEST | Tiedote

ADHD diagnoosin saaneiden aikuisten ja heidän lastensa vuorovaikutusta ja kiintymyssuhteita on tutkittu vain vähän. Kasvatustieteen maisteri Milla Syrjäsen Helsingin yliopistossa tarkastettava väitöskirja tuo aiheeseen lisää tietoa ja laajentaa monialaista ymmärrystä ADHD diagnoosin saaneiden aikuisten ja heidän perheidensä yksilöllisistä tuen tarpeista.

Kaksostutkimus: Rasvan muutokset aiheuttavat lihavuudessa terveyshaittoja, lihaksen energiakoneistolla ei vastaavaa yhteyttä9.4.2021 10:00:00 EEST | Tiedote

Rasvakudoksen energiakoneiston toiminta alenee lihavuuden seurauksena voimakkaasti, osoittaa Helsingin yliopiston tuore kaksostutkimus. Tutkimuksessa rasvakudoksen mitokondriogeenit olivat lihavuudessa selvästi alentuneet, mutta lihaksen mitokondrioissa geenitason muutokset olivat vain vähäiset. Yhteys terveyshaittoihin löydettiin vain rasvan mitokondrioista.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme