EU:n ajama amerikkalaistyylinen ryhmäkanne ei sovi Suomeen

Euroopan komissio ei ota Kuluttajat vahvempaan asemaan -hankkeessa huomioon pohjoismaista kuluttaja-asiamiesinstituutiota, joka hoitaa lakisääteisesti ja virkavastuulla kuluttajansuojaa. Suomessa kuluttaja-asiamies voi ajaa ryhmäkannetta tuomioistuimessa tai viedä ryhmävalituksen kuluttajariitalautakuntaan.

“Komissio esittää, että paketti välttää amerikkalaisen ryhmäkanteen ongelmat, vaikka tosiasiassa direktiiviehdotus rakentuu pitkälti surullisenkuuluisalle amerikkalaiselle järjestelmälle”, Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaa toteaa.

Euroopan komissio luopuu direktiiviehdotuksen myötä omasta suosituksestaan vuodelta 2013, jossa kuluttajansuojaa ja ryhmämekanismeja kehitettiin mutta vältettiin amerikkalaiset ongelmat. Suomessa on Linnainmaan mukaan jatkossakin saatava säätää, että ryhmäkanteissa kantajana toimii kuluttaja-asiamies eivätkä yksityiset tahot.

Komission suositus vuodelta 2013 rakentuu niin sanotulle opt-in-periaatteelle, jossa ryhmäkannetta ajetaan siihen ilmoittautuneiden kuluttajien puolesta. Nyt komissio rakentaa ehdotuksensa amerikkalaistyyliselle opt-out-periaatteelle, jossa kanne nostetaan kaikkien vastaavassa tilanteessa olevien puolesta, jopa näiden siitä tietämättä.

Amerikkalaistyylisen ryhmäkanteen ongelmiin kuuluvat Linnainmaan mukaan rahastustyyliset rangaistusluontoiset vahingonkorvaukset, joita Euroopan komissio on tähän asti halunnut välttää.

“Uudessa paketissa otetaan amerikkalainen linja ehdottamalla kuluttajaviranomaisille oikeus määrätä suuria seuraamusmaksuja, jopa neljä prosenttia yrityksen liikevaihdosta. Eurooppalainen järjestelmä on tähän asti perustunut todellisen vahingon korvaamiseen, mutta nyt sen päälle ehdotetaan seuraamusmaksuja”, Linnainmaa sanoo.

Rangaistusluonteisuus vahingonkorvauksissa on Linnainmaan mukaan eurooppalaiselle oikeusjärjestelmälle vieras elementti. Lisäksi ongelmana on vallan keskittyminen. Kuluttajaviranomaisten tehtävänä on ohjeistaa, valvoa ja ajaa kuluttajien etua, tarvittaessa myös tuomioistuimissa. Suomalaiseen viranomaisten toimivallanjakoon ei sovi, että ohjeistava ja valvova viranomainen määräisi itse myös suuria seuraamusmaksuja.

“Suomessa on tasapainoinen ryhmäkannesääntely ja hyväksi havaittu kuluttaja-asiamiesinstituutio. Suomen on tehtävä työtä sen eteen, ettei EU tuo järjestelmäämme amerikkaistyylistä rahastukseen ja painostukseen perustuvaa  oikeudenkäyntiteollisuutta”, Linnainmaa toteaa