EU:n lakiehdotus uhkaa sulkea suomalaiset kiinteistöt ulos vihreän rahoituksen markkinoilta

Lakiehdotuksessa kiinteistökannan kestävyys suhteessa ilmastonmuutoksen torjuntaan on määritelty energiatodistuksen avulla siten, että vain A-luokkaan kuuluvat kiinteistöt voivat jatkossa saada vihreää rahoitusta.

Ongelmaksi muodostuu se, että energiatodistusten luokat ovat osa kansallista lainsäädäntöä. Suomessa A-energialuokan vaatimustaso on nostettu niin korkealle, että Motivan mukaan rakennuksista vain yksi prosentti edustaa A-luokkaa. Sen sijaan esimerkiksi Hollannissa A-luokan osuus rakennuskannasta on jopa 16 prosenttia.

”Vihreitä sijoitus- tai rahoituskohteita Euroopasta etsivä sijoittaa siis pääomansa todennäköisemmin Hollannin kuin Suomen kiinteistömarkkinoille siitä syystä, että Suomesta ei ole kestäviä rahoituskohteita saatavilla. Tämä on erittäin huolestuttavaa alan ja itse asiassa koko Suomen näkökulmasta, sillä nyt työ rakennuskannan energiatehokkuuden parantamiseksi ja päästöjen vähentämiseksi uhkaa osaltaan valua hukkaan”, toteaa RAKLIn kiinteistösijoittamisen johtaja Miika Kotaniemi.

RAKLI on 17.12.2020 jättämässään lausunnossa nostanut esiin tämän epäkohdan, ja ollut yhteydessä myös viranomaisiin ongelmaan liittyen. Lausunnossaan RAKLI kritisoi myös komissiota hyvän lainsäädäntätavan vastaisesta toiminnasta: Lausunnot lakiin liittyen tulee jättää 18.12.2020 mennessä, ja komission on tarkoitus hyväksyä laki vuoden loppuun mennessä. Komissiolla on siis alle kaksi viikkoa aikaa joulun pyhien yli käsitellä lausunnot, joita tätä kirjoitettaessa on jätetty jo yli 35 000.

RAKLIn lausunnon voit kokonaisuudessaan lukea täältä.

Mitä on kestävän rahoituksen taksonomia?

• EU:n kestävän rahoituksen taksonomia on absoluuttinen kriteeristö, jonka perusteella määritellään, millainen liiketoiminta on kestävää
• Kestävyys on määritelty siten, että kriteerit täyttävällä liiketoiminnalla on merkittävä positiivinen vaikutus johonkin kuudesta kestävyyden tavoitteista. Samalla liiketoiminnalla ei kuitenkaan saa olla haitallisia vaikutuksia muiden kestävyyden tavoitteiden suhteen. Esimerkkinä: ilmastonmuutoksen torjuntaan tähtäävä toiminta ei siis saa johtaa biodiversiteetin heikkenemiseen.
• Näistä lähtökohdista kriteeristö on nyt määritelty tavoitteille ”ilmastonmuutoksen torjunta” ja ”ilmastonmuutokseen sopeutuminen”. Nämä kattavat toimialat, jotka vastaavat noin 94 % hiilidioksidipäästöistä EU:n alueella.
• Muut tavoitteet:
  • Veden kestävä tuottaminen ja vesi- ja meriresurssien kestävä hyödyntäminen
  • Kiertotalouden edistäminen
  • Saastumisen ehkäisy ja hallinta
  • Biodiversiteetin ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen
• Muun muassa sijoitustuotteet, rahoitusmarkkinoiden toimijat, tietyt vakuutusyhtiöt ja osa pörssiyhtiöistä joutuvat vuoden 2022 alusta raportoimaan taksonomian kautta määritellyn kestävän liiketoiminnan osuuden liikevaihdostaan.

Lisätietoja:

Miika Kotaniemi
Johtaja, kiinteistösijoittaminen
0407020015
miika.kotaniemi@rakli.fi

Mikko Somersalmi
Tekninen johtaja
0407207645
mikko.somersalmi@rakli.fi