Eurooppalaisella tutkimusyhteistyöllä kohti diabeettisen munuaissairauden varhaisdiagnostiikkaa ja täsmähoitoa
Viisivuotisen BEAt-DKD (Biomarker Enterprise to Attack Diabetic Kidney Disease ) nimisen tutkimushankkeen rahoitus tulee Euroopan komission ja Euroopan lääketeollisuuden yhdistysten liiton (EFPIA) ”Innovatiiviset lääkkeet (Innovative Medicines Initiative, IMI)”-ohjelmasta.
Hankkeen tavoitteena on tuottaa uutta tietoa diabeettisen munuaistaudin eli nefropatian moni-ilmeisyydestä ja sairauden puhkeamiseen ja etenemiseen johtavista tekijöistä. Lisäksi pyritään tunnistamaan taudin etenemistä ja lääkkeiden tehoa ennustavia biologisia tekijöitä, niin sanottuja biomarkkereita. Tämän tiedon perusteella potilaita pystytään jakamaan tarkempiin alaryhmiin ja tulevaisuudessa kohdentamaan kullekin ryhmälle tehokkaimpia lääkehoitoja.
IMI-hankkeiden lähtökohtana on tukea tutkimuslaitosten ja yritysten välistä lääkekehitystä. BEAt-DKD hankkeessa on mukana alan huippututkijoita 21 akateemisesta tutkimuslaitoksesta, 6 suurta kansainvälistä lääkeyritystä, 1 bioteknologiayritys ja kansainvälinen tyypin 1 diabeteksen tutkimukseen erikoistunut hyväntekeväisyyssäätiö, Juvenile Diabetes Research Foundation.
Akateemisten tutkimuslaitosten ja lääkeyritysten yhteiset hankkeet ovat uusi, tehokkaaksi osoittautunut lähestymistapa, joka voi merkittävästi nopeuttaa uusien lääkkeiden kehittämistä.
– BEAt-DKD-tutkimus on kaikkien aikojen suurin diabeettiseen nefropatiaan ja sen biomarkkereihin keskittyvä hanke ja meille on tärkeää olla siinä keskeinen toimija. Suomessa on tehty kansainvälisellä huipputasolla diabetes- ja munuaistautitutkimusta jo vuosien ajan. Merkittävä roolimme BEAt-DKD hankkeessa osoittaa, että saavutettua osaamistamme arvostetaan maailmalla, toteaa hankkeen varakoordinaattori Harry Holthöfer Helsingin yliopiston Suomen molekyylilääketieteen instituutista (FIMM).
– Hanke tuo alan ehdottomat huiput monista eri yliopistoista yhteen. Erittäin tärkeää on myös se, että mukana on useita suuria kansainvälisiä lääkeyrityksiä, jotka ovat sitoutuneet lisäinvestointeihin hankkeen aikana. Tämänkaltainen malli tarjoaakin meille ennennäkemättömän hienon mahdollisuuden edistää munuaistautipotilaiden diagnostiikkaa ja hoitoa, ja olen vakuuttunut siitä, että hanke tulee täyttämään sille asetetut tavoitteet, Harry Holthöfer jatkaa.
Suomessa diabeettista nefropatiaa sairastavien potilaiden määrä kasvussa
– Perinteisesti diabetes on jaettu kahteen pääryhmään, tyypin 1 ja 2 diabetekseen. Tutkimusryhmämme on kuitenkin vakuuttunut siitä, että sairaus voidaan jakaa huomattavasti tärkeämpiin alaryhmiin. Kehittämämme ryhmittely tulee helpottamaan merkittävästi myös korkean munuaistautiriskin potilaiden tunnistamista. Tuomme BEAt-DKD-hankkeeseen uusinta tietoa ja teknologiaosaamista tältä alueelta, kertoo yhtä hankkeen työpaketeista johtava FiDiPro professori Leif Groop.
Noin joka kolmas tyypin 1 ja 2 diabeetikoista sairastuu ajan myötä munuaissairauteen. Se on vakava liitännäissairaus, joka osalla diabeetikoista etenee jopa keinomunuaishoitoa vaativaksi munuaisten vajaatoiminnaksi.
– Suomessa diabetes on yleinen sairaus ja erityisesti tyypin 2 diabetes yleistyy jatkuvasti. Siksi myös diabetekseen liittyvä munuaissairaus on merkittävä lääketieteellinen ja yhteiskunnallinen ongelma, lisää professori Per-Henrik Groop Helsingin yliopiston lääketieteellisestä tiedekunnasta.
– Munuaissairauden riskiä voi pienentää diabeteksen hyvällä hoidolla. Kokonaan tätä komplikaatiota emme toistaiseksi osaa ennaltaehkäistä tai parantaa ja uusia hoitokeinoja ja varhaisdiagnostiikkaa kaivataan kipeästi.
BEAt-DKD hanketta johtaa ruotsalainen Lundin yliopisto. Helsingin yliopistosta mukana on Suomen molekyyylilääketieteen instituutin (FIMM) ja lääketieteellisen tiedekunnan tutkijoita. Lisäksi Suomesta hankkeeseen osallistuvat Turun ja Itä-Suomen yliopistot.
Lisätietoja:
Harry Holthöfer, vieraileva professori
Suomen molekyylilääketieteen instituutti FIMM
puh: 040 557 4525
s-posti: harry.holthofer@helsinki.fi
IMI: www.imi.europa.eu
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mari Kaunisto
Viestintäkoordinaattori
FIMM, Helsingin yliopisto
p. 050-317 5483
mari.kaunisto@fimm.fi
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Baarimikko voi olla urpo, mutta Urpo maailman paras baarimikko26.4.2024 07:30:00 EEST | Tiedote
Monia etunimiä käytetään arkikielessä yleisniminä: esimerkiksi stereotyyppistä teinipoikaa voidaan sanoa jonneksi ja oksennusta yrjöksi. Etunimet voivat olla myös yhdyssanan osia. Esimerkiksi sanojen lappuliisa, baarimikko ja taskumatti jälkimmäinen osa on etunimi.
Eduskuntavaalitutkimus 2023 julkistamistilaisuus 13.5. Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa25.4.2024 11:02:23 EEST | Kutsu
Lämpimästi tervetuloa ”Pääministerivaalit polarisaation aikakaudella: Eduskuntavaalitutkimus 2023” julkistamistilaisuuteen 13.5. klo 10-12 . Nyt julkaistava eduskuntavaalitutkimuksen pääraportti on kattava teos suomalaisten äänestäjien käyttäytymisestä 2023 eduskuntavaaleissa.
Iäkkäiden lääkehoidon riskitekijöiden tunnistaminen on avainasemassa kotona asumisen tukemisessa23.4.2024 09:58:40 EEST | Tiedote
Tuoreessa väitöstutkimuksessa on kehitetty malli iäkkäiden lääkehoidon riskitekijöiden tunnistamiseksi osana laajempaa terveystarkastusta. Tutkimuksen tavoitteena oli tarjota konkreettisia keinoja iäkkäiden terveyden ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi, jotta he voisivat asua kotona mahdollisimman pitkään.
Helsingin yliopiston operatiivinen tulos 2023 oli 16 miljoonaa euroa miinuksella17.4.2024 14:37:06 EEST | Tiedote
Varainhankinta sekä sijoitus- ja rahoitustuotot nostivat kokonaistuloksen plussalle. Yliopisto lisää sijoitustoiminnan tuotonjakoa perustehtävään seuraavien viiden vuoden ajan.
Pelastakaa tiede! -dokumenttielokuva kertoo tieteen evakuoinnin tarinan17.4.2024 10:28:01 EEST | Tiedote
Kirjailija, FT Anna Kortelainen, Kansalliskirjasto ja Kirjastokaista ovat tuottaneet yhteistyössä dokumentin, joka pureutuu Kansalliskirjaston aineistojen evakuointiin talvi- ja jatkosodan aikana. Elokuva julkaistaan 17.4.2024 Kirjastokaistan verkkosivuilla sekä Kansalliskirjaston Youtube-kanavalla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme