Eurooppalaisten vesilintujen vuosittaiset talvehtimisalueet riippuvat talven ankaruudesta
Tuore 21 maan yhteistyötutkimus paljastaa, että vesilinnut reagoivat nopeasti talvi-ilmaston vuosittaiseen vaihteluun, mikä voi johtaa talvehtimisalueiden siirtymiseen. Tutkimuksen tärkein tulos on, että lajien välillä on suuria eroja.
– Voimakkaimmin talvi-ilmaston vaihteluun reagoivat syvässä vedessä talvehtivat sukeltajasorsat ja rantavesissä talvehtivat vesilinnut, kuten sinisorsa tai tavi kertoo tutkija Diego Pavón-Jordán Helsingin yliopiston Luonnontieteellisestä keskusmuseosta, Luomuksesta.
Vähiten puolestaan reagoivat maatalousympäristössä talvehtivat vesilinnut kuten hanhet, täsmentää Pavón-Jordán.
Tutkimuksessa selvitettiin myös vesilintulajien talvehtimisalueiden pitkäaikaisia muutoksia. Myös pitkällä aikavälillä nopein muutos oli syvässä vedessä talvehtivilla sukeltajasorsilla, kuten telkällä, tukkasotkalla, isokoskelolla ja uivelolla, joiden talvehtimisalueet ovat siirtyneet 1990-luvulta lähtien järjestelmällisesti kohti koillista noin viiden kilometrin vuosivauhtia. Vähäisin muutos oli hanhilla, joiden tärkeimmät talvialueet sijaitsevat edelleen Länsi-Euroopan pelloilla.
Muuttuva ilmasto häätää tutuilta talvehtimisalueilta
– Lokakuussa julkaistun kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n raportin perusteella talvet muuttuvat Euroopassa yhä leudommiksi, mikä tulee vaikuttamaan voimakkaasti vesilintujen talvirunsauksiin, tiivistää akatemiatutkija Aleksi Lehikoinen Luomuksesta.
– Pohjois-Euroopassa useiden lajien määrät runsastunevat nopeasti, kun taas Etelä- ja Länsi-Euroopassa määrät vähenevät, tarkentaa Lehikoinen.
IPCC:n raportti ennustaa myös entistä äärevämpiä talvi-ilmaston vaihteluita: erittäin leutoja talvia, mutta paukkupakkasetkaan eivät katoa kokonaan. Äärisäät voivat lisätä vesilintujen painetta talvehtia peräkkäisinä vuosina eri alueilla, kun ilmasto työntää lintuja vuoroin kohti koillista ja lounasta.
Muutokset talvehtimisalueissa voivat hankaloittaa sekä vesilintukantojen seurantaa että suojelua. Tärkeitä talvehtimisalueita voi leudontuvien talvien ansiosta muodostua kohteisiin, jotka eivät ole vuosittaisten laskentojen tai suojelun piirissä.
Tutkimus perustuu kymmenien tuhansien vapaaehtoisten vuosittain tekemiin keskitalven vesilintulaskentoihin, joita kansainvälisesti koordinoi Wetlands International. Suomessa aineistona hyödynnettiin Luomuksen ja BirdLife Suomen koordinoimia talvilintulaskentoja. Tutkimuksen tulokset on julkaistu kansainvälisessä arvostetussa Diversity and Distribution -tiedesarjassa.
Lisätietoja
Post-doc tutkija Diego Pavón-Jordán, Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS, Helsingin yliopisto, 0445061210, diego.pavon-jordan@helsinki.fi (englanniksi)
Akatemiatutkija Aleksi Lehikoinen, Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS, Helsingin yliopisto, 0451375732, aleksi.lehikoinen@helsinki.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Laura HiisivuoriTiedeviestinnän asiantuntija Helsingin yliopisto
Puh:+358 50 576 2960laura.hiisivuori@helsinki.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Maamme luonnontieteelliset kansalliskokoelmat täyttävät marraskuussa 340 vuotta. Ilmastonmuutoksen maailmassa niiden sisältämä tieto on arvokkaampaa kuin koskaan ennen.
Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS on Helsingin yliopiston erillislaitos, joka säilyttää ja ylläpitää luonnontieteellisiä kansalliskokoelmia sekä harjoittaa niihin liittyvää tutkimusta.
Laajat kokoelmat koostuvat eläin-, kasvi-, sieni-, kivi- ja fossiilinäytteistä. Elävät kasvikokoelmat sijaitsevat kahdessa kasvitieteellisessä puutarhassa ja ajoituslaboratorio Kumpulan tiedekampuksella.
Luomuksen kokoelmiin pääsee tutustumaan kolmessa yleisökohteessa Helsingissä: Luonnontieteellisessä museossa sekä Kaisaniemen ja Kumpulan kasvitieteellisissä puutarhoissa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Baarimikko voi olla urpo, mutta Urpo maailman paras baarimikko26.4.2024 07:30:00 EEST | Tiedote
Monia etunimiä käytetään arkikielessä yleisniminä: esimerkiksi stereotyyppistä teinipoikaa voidaan sanoa jonneksi ja oksennusta yrjöksi. Etunimet voivat olla myös yhdyssanan osia. Esimerkiksi sanojen lappuliisa, baarimikko ja taskumatti jälkimmäinen osa on etunimi.
Eduskuntavaalitutkimus 2023 julkistamistilaisuus 13.5. Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa25.4.2024 11:02:23 EEST | Kutsu
Lämpimästi tervetuloa ”Pääministerivaalit polarisaation aikakaudella: Eduskuntavaalitutkimus 2023” julkistamistilaisuuteen 13.5. klo 10-12 . Nyt julkaistava eduskuntavaalitutkimuksen pääraportti on kattava teos suomalaisten äänestäjien käyttäytymisestä 2023 eduskuntavaaleissa.
Iäkkäiden lääkehoidon riskitekijöiden tunnistaminen on avainasemassa kotona asumisen tukemisessa23.4.2024 09:58:40 EEST | Tiedote
Tuoreessa väitöstutkimuksessa on kehitetty malli iäkkäiden lääkehoidon riskitekijöiden tunnistamiseksi osana laajempaa terveystarkastusta. Tutkimuksen tavoitteena oli tarjota konkreettisia keinoja iäkkäiden terveyden ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi, jotta he voisivat asua kotona mahdollisimman pitkään.
Helsingin yliopiston operatiivinen tulos 2023 oli 16 miljoonaa euroa miinuksella17.4.2024 14:37:06 EEST | Tiedote
Varainhankinta sekä sijoitus- ja rahoitustuotot nostivat kokonaistuloksen plussalle. Yliopisto lisää sijoitustoiminnan tuotonjakoa perustehtävään seuraavien viiden vuoden ajan.
Pelastakaa tiede! -dokumenttielokuva kertoo tieteen evakuoinnin tarinan17.4.2024 10:28:01 EEST | Tiedote
Kirjailija, FT Anna Kortelainen, Kansalliskirjasto ja Kirjastokaista ovat tuottaneet yhteistyössä dokumentin, joka pureutuu Kansalliskirjaston aineistojen evakuointiin talvi- ja jatkosodan aikana. Elokuva julkaistaan 17.4.2024 Kirjastokaistan verkkosivuilla sekä Kansalliskirjaston Youtube-kanavalla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme