Helsingin yliopistoHelsingin yliopisto

Eurooppalaisten vesilintujen vuosittaiset talvehtimisalueet riippuvat talven ankaruudesta

Jaa

Uusi tutkimus osoittaa, että vesilintujen talvialueet siirtyvät leutoina talvina kohti koillista, kun taas kylmäpurkaukset työntävät lintuja lounaaseen. Telkkä ja muut sukeltajasorsat ovat siirtyneet noin viisi kilometriä vuodessa – mikä on kolme kertaa suomalaisia maalintuja nopeammin.

Kaikille tuttu sinisorsa reagoi talven lämpötilan muutoksiin nopeasti (kuva: Aleksi Lehikoinen)
Kaikille tuttu sinisorsa reagoi talven lämpötilan muutoksiin nopeasti (kuva: Aleksi Lehikoinen)

Tuore 21 maan yhteistyötutkimus paljastaa, että vesilinnut reagoivat nopeasti talvi-ilmaston vuosittaiseen vaihteluun, mikä voi johtaa talvehtimisalueiden siirtymiseen. Tutkimuksen tärkein tulos on, että lajien välillä on suuria eroja.

– Voimakkaimmin talvi-ilmaston vaihteluun reagoivat syvässä vedessä talvehtivat sukeltajasorsat ja rantavesissä talvehtivat vesilinnut, kuten sinisorsa tai tavi kertoo tutkija Diego Pavón-Jordán Helsingin yliopiston Luonnontieteellisestä keskusmuseosta, Luomuksesta.

Vähiten puolestaan reagoivat maatalousympäristössä talvehtivat vesilinnut kuten hanhet, täsmentää Pavón-Jordán.

Tutkimuksessa selvitettiin myös vesilintulajien talvehtimisalueiden pitkäaikaisia muutoksia. Myös pitkällä aikavälillä nopein muutos oli syvässä vedessä talvehtivilla sukeltajasorsilla, kuten telkällä, tukkasotkalla, isokoskelolla ja uivelolla, joiden talvehtimisalueet ovat siirtyneet 1990-luvulta lähtien järjestelmällisesti kohti koillista noin viiden kilometrin vuosivauhtia. Vähäisin muutos oli hanhilla, joiden tärkeimmät talvialueet sijaitsevat edelleen Länsi-Euroopan pelloilla.

Muuttuva ilmasto häätää tutuilta talvehtimisalueilta

– Lokakuussa julkaistun kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n raportin perusteella talvet muuttuvat Euroopassa yhä leudommiksi, mikä tulee vaikuttamaan voimakkaasti vesilintujen talvirunsauksiin, tiivistää akatemiatutkija Aleksi Lehikoinen Luomuksesta.

– Pohjois-Euroopassa useiden lajien määrät runsastunevat nopeasti, kun taas Etelä- ja Länsi-Euroopassa määrät vähenevät, tarkentaa Lehikoinen.

IPCC:n raportti ennustaa myös entistä äärevämpiä talvi-ilmaston vaihteluita: erittäin leutoja talvia, mutta paukkupakkasetkaan eivät katoa kokonaan. Äärisäät voivat lisätä vesilintujen painetta talvehtia peräkkäisinä vuosina eri alueilla, kun ilmasto työntää lintuja vuoroin kohti koillista ja lounasta.

Muutokset talvehtimisalueissa voivat hankaloittaa sekä vesilintukantojen seurantaa että suojelua. Tärkeitä talvehtimisalueita voi leudontuvien talvien ansiosta muodostua kohteisiin, jotka eivät ole vuosittaisten laskentojen tai suojelun piirissä.

Tutkimus perustuu kymmenien tuhansien vapaaehtoisten vuosittain tekemiin keskitalven vesilintulaskentoihin, joita kansainvälisesti koordinoi Wetlands International. Suomessa aineistona hyödynnettiin Luomuksen ja BirdLife Suomen koordinoimia talvilintulaskentoja. Tutkimuksen tulokset on julkaistu kansainvälisessä arvostetussa Diversity and Distribution -tiedesarjassa.

Lisätietoja

Post-doc tutkija Diego Pavón-Jordán, Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS, Helsingin yliopisto, 0445061210, diego.pavon-jordan@helsinki.fi (englanniksi)

Akatemiatutkija Aleksi Lehikoinen, Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS, Helsingin yliopisto, 0451375732, aleksi.lehikoinen@helsinki.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Kaikille tuttu sinisorsa reagoi talven lämpötilan muutoksiin nopeasti (kuva: Aleksi Lehikoinen)
Kaikille tuttu sinisorsa reagoi talven lämpötilan muutoksiin nopeasti (kuva: Aleksi Lehikoinen)
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Maamme luonnontieteelliset kansalliskokoelmat täyttävät marraskuussa 340 vuotta. Ilmastonmuutoksen maailmassa niiden sisältämä tieto on arvokkaampaa kuin koskaan ennen.

Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS on Helsingin yliopiston erillislaitos, joka säilyttää ja ylläpitää luonnontieteellisiä kansalliskokoelmia sekä harjoittaa niihin liittyvää tutkimusta.

Laajat kokoelmat koostuvat eläin-, kasvi-, sieni-, kivi- ja fossiilinäytteistä. Elävät kasvikokoelmat sijaitsevat kahdessa kasvitieteellisessä puutarhassa ja ajoituslaboratorio Kumpulan tiedekampuksella. 

Luomuksen kokoelmiin pääsee tutustumaan kolmessa yleisökohteessa Helsingissä: Luonnontieteellisessä museossa sekä Kaisaniemen ja Kumpulan kasvitieteellisissä puutarhoissa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme