Helsingin yliopisto

Evakkojen sopeutuminen Länsi-Suomeen: vaakakupissa sosiaalinen asema ja lapsiluku

Jaa

Turun, Helsingin ja Missourin yliopistojen sekä Väestöliiton tutkijat esittelevät ensimmäisiä havaintojaan poikkeuksellisen laajasta väestötason tutkimusaineistosta, joka kertoo yli 160 000 toisen maailmansodan aikaisen Karjalan evakon sopeutumiskokemuksista.

Karjalaiset evakkotiellä talvisodan ensimmäisinä päivinä. SA-Kuva.
Karjalaiset evakkotiellä talvisodan ensimmäisinä päivinä. SA-Kuva.

Karjalan evakoiden kovana kohtalona oli joutua jättämään kotinsa kahteen kertaan muutaman vuoden kuluessa, kun Suomi luovutti alueen Neuvostoliitolle toisessa maailmansodassa. Sodan alussa evakot pakenivat Länsi-Suomeen, mutta moni heistä palasi tilaisuuden tullen muutamaksi vuodeksi kotiseudulleen Suomen vallattua Karjalan takaisin. Sodan päättyessä he joutuivat kuitenkin uudelleen evakkoon. 

– Tämän poikkeuksellisen historiallisen tapahtuman avulla saatoimme tarkastella sitä, miten todennäköisesti erilaiset yhteiskuntaryhmät palaavat synnyinseudulleen, kun he saavat siihen tilaisuuden, kertoo tutkija Robert Lynch Turun yliopistosta. 

Aineiston avulla voitiin myös vertailla kotiseudulleen palanneita ja niitä, jotka jäivät Länsi-Suomeen, sillä molemmat ryhmät asuivat sodan jälkeen samalla alueella Länsi-Suomessa. Siirtolaisilla oli vastaanottavaan yhteisöön sopeutuessaan vaakakupissa yhteiskunnallisen aseman parantaminen tai lapsiluvun kasvattaminen. 

Synnyinseudulle ensimmäisen evakkoreissun jälkeen palanneet saivat sodan jälkeen enemmän lapsia kuin ne, jotka pysyivät Länsi-Suomessa. Vaikuttaa siltä, että palanneiden lujempi side kotiseutuun sekä sen synnyttämät sosiaaliset suhteet vaikuttivat jälkikasvua lisäävästi. Toisen evakuoinnin jälkeen heidän sopeutumisensa uuteen yhteiskuntaan ja avioliitot länsisuomalaisten kanssa olivat kuitenkin vähemmän todennäköisiä, jolloin tätä yhteiskunnallisen aseman kohentamisen mahdollisuutta ei ollut. 

Toisaalta Länsi-Suomessa sodan ajan pysyneet evakot saivat vähemmän lapsia, mutta solmivat enemmän seka-avioliittoja länsisuomalaisten kanssa. Tämä oli omiaan parantamaan heidän yhteiskunnallista asemaansa.

Monien nykypäivän siirtolaisten ja pakolaisten lailla tutkimuksessa tarkastellut evakot joutuivat joko säilyttämään vahvat sosiaaliset siteet alkuperäisyhteisöihinsä ja siirtolaistovereihinsa tai sopeutumaan uuteen ympäristöönsä solmimalla ihmissuhteita erilaisten ihmisryhmien kanssa. Tutkimus osoittaa, että siirtolaisten tekemät valinnat vaikuttivat konkreettisesti heidän myöhempään jälkikasvunsa määrään ja sosioekonomiseen asemaansa. 

– Löydöksemme ovat kaiken kaikkiaan tärkeitä tämän päivän siirtolaiskokemuksen ymmärtämiselle. Tulokset voivat olla oleellista taustatietoa päättäjille, jotka haluavat edesauttaa siirtolaisten integraatiota ja samalla tukea heidän sosiaalista hyvinvointiaan, toteaa John Loehr, tutkimusprojektin vastuullinen tutkija Helsingin yliopistosta. 

Laajemmasta näkökulmasta tulokset kertovat myös siitä, miten joillekin ihmisille oma kotiseutu, suku ja kulttuuri ovat keskeisessä asemassa, kun taas toisilta halukkuutta sopeutua ja rakentaa uusia suhteita ja ’siltoja’ erilaisiin ryhmiin löytyy enemmän. Nämä piirteet ihmisissä vaikuttavat elämänkulkuun ja miten he kohtaavat erilaisia haasteita elämässä. 

Robert Lynch on tutkijatohtorina Turun yliopiston Human Life-History tutkimusryhmässä. John Loehr, Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnasta, toimii vastuullisena tutkijana pakkomuuttoa tarkastelevassa monitieteellisessä tutkimushankkeessa Learning from our past, @EvacueeResearch, jota rahoittavat Koneen Säätiö ja Otto A. Malmin lahjoitusrahasto. 

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

John Loehr, john.loehr@helsinki.fi, puh. 050 4151726 tai 050 4366672, kielet suomi ja englanti, Twitter: @loehr_john

Kuvat

Karjalaiset evakkotiellä talvisodan ensimmäisinä päivinä. SA-Kuva.
Karjalaiset evakkotiellä talvisodan ensimmäisinä päivinä. SA-Kuva.
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Tiedottaja Eeva Karmitsa, Helsingin yliopisto, puh. 0294158461, eeva.karmitsa@helsinki.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Kansainvälinen tutkimus auttoi lopettamaan peltosirkun metsästyksen Ranskassa23.5.2019 08:55:38 EESTTiedote

Suomessa äärimmäisen uhanalainen peltosirkku on ollut Ranskassa perinteinen kulinaristinen herkku. Luonnonsuojelujärjestöt ovat vastustaneet sen laitonta, mutta silti jatkunutta metsästystä pitkään, ja vuonna 2016 Euroopan komissio määräsi Ranskan lopettamaan metsästämisen harjoittamisen ja vei asian lintudirektiivin vastaisena EU:n tuomioistuimeen. Euroopan laajuinen tutkimus osoitti, että Ranskassa tapahtuva perinteinen peltosirkun metsästys on kestämätöntä. Ranskan valtio päätti tämän tutkimuksen tulosten perusteella suojella peltosirkun tiukasti ja saada metsästyksen loppumaan.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme