FA:n live stream 1. huhtikuuta: Seuraa keskustelua virtuaalivaluutoista, keskuspankkien digirahasta ja koronasta
Tunnin kestävä tilaisuus alkaa kello 8:30 ja on seurattavissa TÄÄLLÄ.
Jos haluat osallistua keskusteluun, käytä Twitterissä tunnistetta #FAluotain.
Virtuaalivaluutoista ja keskuspankkien digirahasta kertovat Suomen Pankin digitalisaation neuvonantaja Aleksi Grym ja Finanssivalvonnan (Fiva) digitalisaatioasiantuntija Hanna Heiskanen. Esimerkiksi Ruotsin keskuspankki harkitsee digitaalisen e-kruunun käyttöönottoa. Suomen Pankin Grym ei innostu ajatuksesta, että Suomessa käteisen korvaisi valtion ylläpitämä digitaalinen raha.
”Rahahan on jo hyvin pitkälti digimuodossa: yritysten ja pankkien välinen rahaliikenne on sähköistä, samoin kuin eurot tilillä”, Grym muistuttaa.
Mitä tulee Bitcoinin kaltaisiin virtuaalivaluuttoihin, Fivan Heiskanen ei pidä niiden markkinaa globaalissa mittakaavassa kovin merkittävänä. Luotettavaa arviota virtuaalivaluuttojen kokonaisarvosta on Heiskasen mukaan vaikea tehdä, mutta markkinat ovat joidenkin arvioiden mukaan suuruudeltaan korkeintaan 250 miljardia euroa.
”Edellyttäen, että kaikille valuutoille löytyy ostaja. Joka tapauksessa globaalin talouden mittakaavassa tässä ei ole kyse mistään isosta ilmiöstä”, Heiskanen toppuuttelee.
EU-Komissio on listannut linjapaperissaan myös tukun virtuaalivaluuttoihin liittyviä ongelmia: kyberturvallisuusriskit, epäreilu kilpailu, rahanpesu ja terrorismin rahoitus, ongelmat yksityisyyden varmistamisessa, kuluttajansuoja sekä taloudellisen vakauden säilyminen.
Heiskanen jatkaa virtuaalisijoittamiseen liittyvien riskien listaa:
”Riskejä ovat muun muassa rajut ja äkilliset arvonvaihtelut, vaihtopaikkoihin ja lompakkopalvelun tarjoajiin kohdistuvat tietoturvauhat.”
Finanssiala ja korona
Tilaisuuden toisena aiheena on koronapandemian vaikutukset finanssialaan. Finanssiala ry:n toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi, varatoimitusjohtaja Esko Kivisaari ja johtaja, pääekonomisti Veli-Matti Mattila kertovat viimeisimmät käänteet, kuinka koronavirustilanne on vaikuttanut pankkeihin, rahastoyhtiöihin, vakuutusyhtiöihin ja työeläkeyhtiöihin ja finanssialan edunvalvontaan.
”Koko maailma on aivan uudenlaisessa tilanteessa, ja pandemialla on laajat vaikutukset myös finanssialaan. Tilaisuudessa muun muassa kerromme millaisia kriisitoimenpiteitä hallitus ja viranomaiset ovat tehneet hillitäkseen talouteen kohdistuvia uhkia”, Kauppi sanoo.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Elisa GebhardYhteiskuntasuhteiden asiantuntija
Puh:+358 20 793 4276elisa.gebhard@finanssiala.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Epämääräisiä sanamuotoja ja puutteellista tietosuojaa – perustuslakivaliokunta vaatii laajaa jatkovalmistelua esitykselle Verohallinnon tiedonsaantioikeuksien laajennukseksi20.11.2025 15:16:55 EET | Tiedote
Perustuslakivaliokunta kritisoi kovin sanakääntein Verohallinnon tiedonsaantioikeuksia laajentavaa hallituksen esitystä vertailutietotarkastuksista. Valiokunnan mukaan muun muassa henkilötietojen suojaaminen on esityksessä hyvin puutteellista. Perustuslakivaliokunta nostaa esiin myös liian väljän tulkinnan sallivat sanamuodot sekä puutteet kansalaisten oikeuksissa tarkistaa itseensä kohdistunut tietopyyntö. Finanssiala ry on kritisoinut esitystä sekä perustuslain takaaman yksityisyyden suojan että tietosuojan vastaisena. Tietosuojavaltuutettu on arvioinut, että esityksen mahdollistama data saattaisi helposti sisältää suuria määriä arkaluonteisiakin henkilötietoja myös niistä kansalaisista, joiden ei epäillä syyllistyneen väärinkäytöksiin.
FA:n Mella ehdottaa, että Finanssivalvonta huolehtisi vakauden lisäksi kasvusta19.11.2025 11:36:07 EET | Tiedote
Finanssiala ry:n (FA) puheenjohtaja Sara Mella haluaa, että kilpailukyky- ja kasvutavoitteet sisällytetään Finanssivalvonnan (Fiva) ja EU-valvojien mandaattiin. Myös valvojien tulisi toiminnassaan huomioida kotimaisen ja eurooppalaisen talouskasvun ja kilpailukyvyn edellytykset. Kilpailukyvyn huomioiminen ei tarkoita sääntelyn keventämistä, vaan sen varmistamista, että sääntely edistää kasvua ja investointeja yhtä johdonmukaisesti kuin se turvaa vakautta ja kuluttajansuojaa. Finanssivalvonta pystyisi vaikuttamaan Suomen kilpailukykyyn esimerkiksi liiallisten ja kuormittavien velvoitteiden välttämisellä ja makrovakausvälineiden käytöllä.
Kutsu: Talouden pyöreä pöytä - Suomi ikääntyy, väki vähenee - Kuka maksaa ja miten 2.12.202517.11.2025 09:09:15 EET | Tiedote
Suomalaisten elinikä pitenee, väestö ikääntyy ja hoivan tarve kasvaa. Samaan aikaan valtio velkaantuu yhä nopeammin. Miten turvaamme laadukkaan ja inhimillisen vanhuuden, kun julkinen talous on tiukemmalla?
Verottaja ei ehkä halua kansalaisten makuuhuoneisiin, mutta lakiehdotus mahdollistaisi senkin17.11.2025 07:00:00 EET | Tiedote
Hallituksen esitys vertailutietotarkastuksista on puutteellinen. Vaikka esitystä ei olisikaan tarkoitettu laajentamaan Verohallinnon tiedonsaantioikeuksia, esitys on niin epämääräisesti muotoiltu, että se mahdollistaa sekä perusoikeuksia että tietosuojasääntelyä rikkovat tietopyynnöt. Näin kirjoittaa Finanssiala ry:n juristi Tuulia Karvinen kolumnissaan.
FA penää digijäteiltä vastuuta: Huijauksia ei saada kuriin, jos somealustat tienaavat miljardeja petosmainoksista – Fiva samoilla linjoilla15.11.2025 06:00:00 EET | Tiedote
Pankit torjuvat digihuijauksia parhaansa mukaan, mutta kaikki toimijat, erityisesti digialustat, tarvitaan mukaan. Sosiaalisen median alustat, hakukoneet ja Internetin kauppapaikat ovat keskeisiä väyliä huijausten toteuttamisessa – uutistoimisto Reutersin mukaan esimerkiksi Meta sai huijausmainoksista jopa 16 miljardin dollarin tulot vuonna 2024. Myös Finanssivalvonta ehdottaa EU-komissiolle lähettämässään kirjeessä, että sosiaalisen median alustat ja hakukoneet velvoitetaan estämään huijaussivustoille johtavien mainosten ja linkkien levittäminen palveluissaan. Vuonna 2024 suomalaisilta huijattiin yli 107 miljoonan euron edestä rahaa. Pankit onnistuivat pysäyttämään ja palauttamaan 44 miljoonaa euroa. Palautettujen varojen määrä kasvoi edellisvuodesta 35 prosentilla. Verkkorikolliset veivät silti lähes 63 miljoonaa euroa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme