FA:n live stream 1. huhtikuuta: Seuraa keskustelua virtuaalivaluutoista, keskuspankkien digirahasta ja koronasta
Huhtikuun 1. päivänä Finanssiala ry (FA) järjestää virtuaalisen Luotain-tilaisuuden, jossa selviää, ovatko virtuaalivaluutat vain silliä ja kuravettä, vai onko niistä varteenotettavaksi maksuvälineeksi tai sijoituskohteeksi. Entä miltä kuulostaa keskuspankin ylläpitämä digiraha? Aiemmin vain Finanssiala ry:n jäsenyritysten asiantuntijoille tarkoitettu tilaisuus järjestetään verkossa, ja se on poikkeuksellisesti avoinna kaikille kiinnostuneille.
Tunnin kestävä tilaisuus alkaa kello 8:30 ja on seurattavissa TÄÄLLÄ.
Jos haluat osallistua keskusteluun, käytä Twitterissä tunnistetta #FAluotain.
Virtuaalivaluutoista ja keskuspankkien digirahasta kertovat Suomen Pankin digitalisaation neuvonantaja Aleksi Grym ja Finanssivalvonnan (Fiva) digitalisaatioasiantuntija Hanna Heiskanen. Esimerkiksi Ruotsin keskuspankki harkitsee digitaalisen e-kruunun käyttöönottoa. Suomen Pankin Grym ei innostu ajatuksesta, että Suomessa käteisen korvaisi valtion ylläpitämä digitaalinen raha.
”Rahahan on jo hyvin pitkälti digimuodossa: yritysten ja pankkien välinen rahaliikenne on sähköistä, samoin kuin eurot tilillä”, Grym muistuttaa.
Mitä tulee Bitcoinin kaltaisiin virtuaalivaluuttoihin, Fivan Heiskanen ei pidä niiden markkinaa globaalissa mittakaavassa kovin merkittävänä. Luotettavaa arviota virtuaalivaluuttojen kokonaisarvosta on Heiskasen mukaan vaikea tehdä, mutta markkinat ovat joidenkin arvioiden mukaan suuruudeltaan korkeintaan 250 miljardia euroa.
”Edellyttäen, että kaikille valuutoille löytyy ostaja. Joka tapauksessa globaalin talouden mittakaavassa tässä ei ole kyse mistään isosta ilmiöstä”, Heiskanen toppuuttelee.
EU-Komissio on listannut linjapaperissaan myös tukun virtuaalivaluuttoihin liittyviä ongelmia: kyberturvallisuusriskit, epäreilu kilpailu, rahanpesu ja terrorismin rahoitus, ongelmat yksityisyyden varmistamisessa, kuluttajansuoja sekä taloudellisen vakauden säilyminen.
Heiskanen jatkaa virtuaalisijoittamiseen liittyvien riskien listaa:
”Riskejä ovat muun muassa rajut ja äkilliset arvonvaihtelut, vaihtopaikkoihin ja lompakkopalvelun tarjoajiin kohdistuvat tietoturvauhat.”
Finanssiala ja korona
Tilaisuuden toisena aiheena on koronapandemian vaikutukset finanssialaan. Finanssiala ry:n toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi, varatoimitusjohtaja Esko Kivisaari ja johtaja, pääekonomisti Veli-Matti Mattila kertovat viimeisimmät käänteet, kuinka koronavirustilanne on vaikuttanut pankkeihin, rahastoyhtiöihin, vakuutusyhtiöihin ja työeläkeyhtiöihin ja finanssialan edunvalvontaan.
”Koko maailma on aivan uudenlaisessa tilanteessa, ja pandemialla on laajat vaikutukset myös finanssialaan. Tilaisuudessa muun muassa kerromme millaisia kriisitoimenpiteitä hallitus ja viranomaiset ovat tehneet hillitäkseen talouteen kohdistuvia uhkia”, Kauppi sanoo.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Elisa GebhardYhteiskuntasuhteiden asiantuntija
+358 20 793 4276elisa.gebhard@finanssiala.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Pankkitunnukset mukaan – pienikin verkko-ostos saattaa ensi vuonna vaatia vahvan tunnistautumisen26.11.2020 06:30:00 EET | Tiedote
Vuodenvaihteen jälkeen kannattaa vahvaa tunnistusvälinettä, käytännössä pankkitunnuksia, pitää aina mukanaan. Tammikuun alussa 2021 päättyy toisen maksupalveludirektiivin (PSD2) siirtymäaika, ja vahvan tunnistamisen vaatimus koskee sen jälkeen kaikkea sähköisesti tapahtuvaa maksamista. Esimerkiksi pienikin mobiilikauppaosto tai vaikkapa polttoaineen maksaminen tankkaussovelluksella saattaa vaatia vahvan tunnistautumisen. Vahvan tunnistautumisen tarkoitus on lisätä maksamisen turvallisuutta ja kuluttajan suojaa.
Toisen työpaikalla ei voi käyttäytyä miten huvittaa – työnantajalle esitetään mahdollisuutta ilmoittaa laittomasta uhkauksesta21.11.2020 07:00:00 EET | Tiedote
Pankkien ja vakuutusyhtiöiden työntekijät kohtaavat päivittäin uhkailua, maalittamista ja jopa vainoamista sekä kasvotusten että puhelimessa tai sähköpostissa. Hallituksen esitys laittoman uhkauksen siirtymisestä virallisen syytteen alaiseksi on erittäin kannatettava: se antaa työnantajalle paremmat mahdollisuudet tukea ja auttaa työntekijöitään.
Työelämähankkeella vahvistetaan rahoitusalan uudistumiskykyä ja muutosvalmiutta11.11.2020 09:00:00 EET | Tiedote
Rahoitusalalla on käynnistetty yhteinen kehittämishanke, jolla pyritään vahvistamaan rahoitusalan yritysten ja niiden henkilöstön edellytyksiä uudistaa toiminta- ja työskentelytapojaan. Tarkoituksena on kerätä tietoa rahoitusalalla käyttöön otetuista uusista toimintatavoista ja työpaikkainnovaatioista erityisesti korona-aikana ja levittää näitä hyviä käytäntöjä sekä alan sisällä että vertaisaloille
Osakerahastoihin kertyi eniten uutta pääomaa lokakuussa9.11.2020 11:28:25 EET | Tiedote
Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin lokakuussa nettomääräisesti 274 miljoonaa euroa. Rahastopääoma kuitenkin pieneni markkinakehityksen vuoksi. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli kuun lopussa 122 miljardia euroa. Rahastoraportti on kesäkuusta lähtien sisältänyt ESG-luokituksen, joka kertoo, miten hyvin rahaston omistuksista on saatavilla vastuullisuuteen liittyvää tietoa.
Korjaus Finanssiala ry:n tiedotteeseen: OP Ryhmä kolmanneksi suurin yhteisöveron maksaja3.11.2020 10:56:53 EET | Tiedote
3.11. kello 8:50 lähteneen tiedotteemme lista suurimmista yhteisöveron maksajista oli laskuvirheen takia virheellinen. OP Ryhmä oli kolmanneksi suurin yhteisöveron maksaja vuonna 2019, ei toiseksi suurin. Kaksi suurinta olivat Neste Oyj ja Bayer. Ohessa myös korjattu tiedote ja infografiikka. Korjatut kohdat alleviivattu.
Korjaus aiempaan tiedotteeseen: Finanssialan yhteisöveropotti on 654 miljoonaa euroa3.11.2020 09:20:20 EET | Tiedote
3.11.2020 kello 8:50 lähettämämme tiedotteen koko finanssialan yhteisöveropotissa oli virhe: tarkentuneessa laskelmassa koko alan yhteenlaskettu yhteisöveron määrä nousi hieman ja on 654 miljoonaa euroa. Myös Finanssialan suurimmat yhtisöveron maksajat -väliotsikon alla olleessa LähiTapiolan maksamassa yhteisöveropotissa on virhe: oikea luku on 44,2 miljoonaa euroa. Liitteenä myös korjattu infografiikka.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme