Finanssiala ry

FA:n live stream 1. huhtikuuta: Seuraa keskustelua virtuaalivaluutoista, keskuspankkien digirahasta ja koronasta

30.3.2020 13:55:47 EEST | Finanssiala ry | Tiedote

Jaa
Huhtikuun 1. päivänä Finanssiala ry (FA) järjestää virtuaalisen Luotain-tilaisuuden, jossa selviää, ovatko virtuaalivaluutat vain silliä ja kuravettä, vai onko niistä varteenotettavaksi maksuvälineeksi tai sijoituskohteeksi. Entä miltä kuulostaa keskuspankin ylläpitämä digiraha? Aiemmin vain Finanssiala ry:n jäsenyritysten asiantuntijoille tarkoitettu tilaisuus järjestetään verkossa, ja se on poikkeuksellisesti avoinna kaikille kiinnostuneille.

Tunnin kestävä tilaisuus alkaa kello 8:30 ja on seurattavissa TÄÄLLÄ. 
Jos haluat osallistua keskusteluun, käytä Twitterissä tunnistetta #FAluotain.

​Virtuaalivaluutoista ja keskuspankkien digirahasta kertovat Suomen Pankin digitalisaation neuvonantaja Aleksi Grym ja Finanssivalvonnan (Fiva) digitalisaatioasiantuntija Hanna Heiskanen. Esimerkiksi Ruotsin keskuspankki harkitsee digitaalisen e-kruunun käyttöönottoa. Suomen Pankin Grym ei innostu ajatuksesta, että Suomessa käteisen korvaisi valtion ylläpitämä digitaalinen raha.

”Rahahan on jo hyvin pitkälti digimuodossa: yritysten ja pankkien välinen rahaliikenne on sähköistä, samoin kuin eurot tilillä”, Grym muistuttaa.

Mitä tulee Bitcoinin kaltaisiin virtuaalivaluuttoihin, Fivan Heiskanen ei pidä niiden markkinaa globaalissa mittakaavassa kovin merkittävänä. Luotettavaa arviota virtuaalivaluuttojen kokonaisarvosta on Heiskasen mukaan vaikea tehdä, mutta markkinat ovat joidenkin arvioiden mukaan suuruudeltaan korkeintaan 250 miljardia euroa.

”Edellyttäen, että kaikille valuutoille löytyy ostaja. Joka tapauksessa globaalin talouden mittakaavassa tässä ei ole kyse mistään isosta ilmiöstä”, Heiskanen toppuuttelee.

EU-Komissio on listannut linjapaperissaan myös tukun virtuaalivaluuttoihin liittyviä ongelmia: kyberturvallisuusriskit, epäreilu kilpailu, rahanpesu ja terrorismin rahoitus, ongelmat yksityisyyden varmistamisessa, kuluttajansuoja sekä taloudellisen vakauden säilyminen.

Heiskanen jatkaa virtuaalisijoittamiseen liittyvien riskien listaa:

”Riskejä ovat muun muassa rajut ja äkilliset arvonvaihtelut, vaihtopaikkoihin ja lompakkopalvelun tarjoajiin kohdistuvat tietoturvauhat.”

Finanssiala ja korona

Tilaisuuden toisena aiheena on koronapandemian vaikutukset finanssialaan. Finanssiala ry:n toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi, varatoimitusjohtaja Esko Kivisaari ja johtaja, pääekonomisti Veli-Matti Mattila kertovat viimeisimmät käänteet, kuinka koronavirustilanne on vaikuttanut pankkeihin, rahastoyhtiöihin, vakuutusyhtiöihin ja työeläkeyhtiöihin ja finanssialan edunvalvontaan.

”Koko maailma on aivan uudenlaisessa tilanteessa, ja pandemialla on laajat vaikutukset myös finanssialaan. Tilaisuudessa muun muassa kerromme millaisia kriisitoimenpiteitä hallitus ja viranomaiset ovat tehneet hillitäkseen talouteen kohdistuvia uhkia”, Kauppi sanoo.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Tietoja julkaisijasta

Finanssiala ry
Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI

020 793 4240http://www.finanssiala.fi

Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.

Finanssiala - Uudistuvan alan ääni

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry

OP Pohjola yhteisöverokärjessä – finanssialan verokädenjäljellä rakentaisi kaksi päiväkotia Suomen joka kuntaan, lisäverot uhkaisivat kasvua12.11.2026 09:48:27 EET | Tiedote

Finanssiala oli taas toimialana yksi suurimmista verojen maksajista Suomessa vuonna 2025. Finanssialan koko verokädenjälki oli 5,86 miljardia euroa. Verokädenjälki kasvoi viime vuodesta noin 208 miljoonaa euroa. Toimialan veropotilla voitaisiin rakentaa kaksi päiväkotia jokaiseen Suomen kuntaan. Alan yritykset maksoivat yhteisöveroa yhteensä 1,19 miljardia euroa. Koko Suomen yhteisöverotilaston kärkikolmikon muodostavat OP Pohjola 338,6 miljoonalla eurolla, Supercell 216,4 miljoonalla ja Nordea 200,1 miljoonalla. 25 suurimman veronmaksajan joukkoon mahtuvat finanssiyhtiöistä Danske Bank sijalla 10, Sampo (11.), LähiTapiola (13.), Mandatum (20.) ja SEB (24.). Olemme laskeneet yhteistyössä veropalveluja tarjoavan Deloitten kanssa, paljonko finanssikonsernit tytäryhtiöineen ovat maksaneet veroja ja listanneet Suomen suurimmat yhteisöveronmaksajat kaikilta toimialoilta.

Parannukset ASP-lainan ehtoihin lisäävät sen houkuttelevuutta ja helpottavat ensiasunnon ostajien pääsyä omaan kotiin6.11.2026 10:31:14 EET | Tiedote

Finanssiala ry (FA) tervehtii ilolla hallituksen esittämiä parannuksia ASP-järjestelmään. Esityksessä omarahoitusosuus alenee 10 prosentista 5 prosenttiin asunnon hankintahinnasta. Asunnon ostaja tarvitsee siis aiempaa vähemmän omia säästöjä saadakseen ASP-lainan. Hallitus esittää myös enimmäislaina-ajan pidentämistä 25 vuodesta 40 vuoteen. Uudistukset tekisivät ASP-lainasta kilpailukykyisemmän verrattuna tavallisiin asuntolainoihin. ASP eli asuntosäästöpalkkiojärjestelmä on pankkien ja valtion yhteinen ponnistus, jolla tuetaan nuorten ensimmäisen asunnon hankintaa. Järjestely on osoittanut toimivuutensa niin lamassa kuin nousukaudenkin aikana. ASP-järjestelmän kehittäminen nopeuttaa pääsyä omaan kotiin ja tekee järjestelmästä tasa-arvoisemman.

Laskemme finanssialan verotiedot sekä Suomen 25 suurinta yhteisöveron maksajaa torstaiaamuna 12.11.20265.11.2026 14:39:56 EET | Tiedote

Finanssiala ry (FA) kertoo torstaiaamuna 12.11.2026 heti tuoreeltaan finanssialan verotiedot vuodelta 2025. Listaamme myös konserneittain Suomen suurimmat yhteisöveron maksajat kaikilta toimialoilta, ei vain finanssitoimialalta. Laskemme yhteistyössä Deloitten kanssa, paljonko finanssikonsernit tytäryhtiöineen ovat maksaneet veroja ja listaamme alan suurimmat yhteisöveronmaksajat. Vuonna 2024 finanssialan koko verokädenjälki oli 5,7 miljardia euroa.

Huijausrikollisuuden järjestelmällisyys ja ammattimaisuus yllätti kokeneen dokumentaristin – Sami Kieksi: Digihuijaukset alkaa 10. marraskuuta29.10.2026 10:26:39 EET | Tiedote

Sami Kieksi: Digihuijaukset -dokumenttisarjan ensimmäinen jakso esitetään Nelosella ja Ruutu-palvelussa 10.11.2026. Sarjaa tehdessä dokumentaristi Sami Kieksi ymmärsi entistä paremmin, että huijauksen onnistuminen kertoo erityisesti rikollisten kyvystä manipuloida ihmisiä. Uhriksi joutuminen ei kerro ihmisen tyhmyydestä: uhrin tuomitseminen tai syyllistäminen on turhaa ja haitallista. Sarjassa palkittu dokumentaristi kohtaa muun muassa huijausten uhreja, rikollisia, viranomaisia ja asiantuntijoita. Finanssiala ry on rahoittanut sarjan tekoa, ja sen tuottaa Aller Studios.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye