FA:n live stream 1. huhtikuuta: Seuraa keskustelua virtuaalivaluutoista, keskuspankkien digirahasta ja koronasta
30.3.2020 13:55:47 EEST | Finanssiala ry | Tiedote
Tunnin kestävä tilaisuus alkaa kello 8:30 ja on seurattavissa TÄÄLLÄ.
Jos haluat osallistua keskusteluun, käytä Twitterissä tunnistetta #FAluotain.
Virtuaalivaluutoista ja keskuspankkien digirahasta kertovat Suomen Pankin digitalisaation neuvonantaja Aleksi Grym ja Finanssivalvonnan (Fiva) digitalisaatioasiantuntija Hanna Heiskanen. Esimerkiksi Ruotsin keskuspankki harkitsee digitaalisen e-kruunun käyttöönottoa. Suomen Pankin Grym ei innostu ajatuksesta, että Suomessa käteisen korvaisi valtion ylläpitämä digitaalinen raha.
”Rahahan on jo hyvin pitkälti digimuodossa: yritysten ja pankkien välinen rahaliikenne on sähköistä, samoin kuin eurot tilillä”, Grym muistuttaa.
Mitä tulee Bitcoinin kaltaisiin virtuaalivaluuttoihin, Fivan Heiskanen ei pidä niiden markkinaa globaalissa mittakaavassa kovin merkittävänä. Luotettavaa arviota virtuaalivaluuttojen kokonaisarvosta on Heiskasen mukaan vaikea tehdä, mutta markkinat ovat joidenkin arvioiden mukaan suuruudeltaan korkeintaan 250 miljardia euroa.
”Edellyttäen, että kaikille valuutoille löytyy ostaja. Joka tapauksessa globaalin talouden mittakaavassa tässä ei ole kyse mistään isosta ilmiöstä”, Heiskanen toppuuttelee.
EU-Komissio on listannut linjapaperissaan myös tukun virtuaalivaluuttoihin liittyviä ongelmia: kyberturvallisuusriskit, epäreilu kilpailu, rahanpesu ja terrorismin rahoitus, ongelmat yksityisyyden varmistamisessa, kuluttajansuoja sekä taloudellisen vakauden säilyminen.
Heiskanen jatkaa virtuaalisijoittamiseen liittyvien riskien listaa:
”Riskejä ovat muun muassa rajut ja äkilliset arvonvaihtelut, vaihtopaikkoihin ja lompakkopalvelun tarjoajiin kohdistuvat tietoturvauhat.”
Finanssiala ja korona
Tilaisuuden toisena aiheena on koronapandemian vaikutukset finanssialaan. Finanssiala ry:n toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi, varatoimitusjohtaja Esko Kivisaari ja johtaja, pääekonomisti Veli-Matti Mattila kertovat viimeisimmät käänteet, kuinka koronavirustilanne on vaikuttanut pankkeihin, rahastoyhtiöihin, vakuutusyhtiöihin ja työeläkeyhtiöihin ja finanssialan edunvalvontaan.
”Koko maailma on aivan uudenlaisessa tilanteessa, ja pandemialla on laajat vaikutukset myös finanssialaan. Tilaisuudessa muun muassa kerromme millaisia kriisitoimenpiteitä hallitus ja viranomaiset ovat tehneet hillitäkseen talouteen kohdistuvia uhkia”, Kauppi sanoo.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Elisa GebhardYhteiskuntasuhteiden asiantuntija
Puh:+358 20 793 4276elisa.gebhard@finanssiala.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Fiva pitää asuntolainakaton ja pankkien muuttuvan lisäpääomavaatimuksen ennallaan – FA: lainakattoa kannattaisi nostaa, jos hallituksen esitys menee läpi eduskunnassa26.3.2026 11:45:22 EET | Tiedote
Finanssivalvonta (Fiva) pitää asuntolainojen lainakaton perustasollaan. Ensiasunnon hankintaan otettujen lainojen katto on siis edelleen 95 prosenttia ja muiden asuntolainojen 90 prosenttia. Lisäksi Fivan johtokunta päätti pitää pankkien muuttuvan lisäpääomavaatimuksen 0 prosentissa. Jos asuntolainakattoa koskeva hallituksen esitys hyväksytään eduskunnassa, FA:n mielestä esityksen mukainen joustomahdollisuus olisi perusteltua ottaa käyttöön mahdollisimman pian.
Asuntolainaa voisi lain mukaan saada jopa 40 vuodeksi – Talousvaliokunnalta ennakkoluuloton linjaus25.3.2026 16:49:28 EET | Tiedote
Eduskunnan talousvaliokunta on antanut mietintönsä hallituksen esityksestä, jolla halutaan keventää asuntorahoitusta koskevaa sääntelyä. Valiokunta ehdottaa hallitusta enemmän höllennyksiä sääntelyyn. Merkittävimpiin lukeutuva muutos on asuntolainan enimmäispituuden nosto 40 vuoteen nykyisen 30 vuoden rajan sijaan. Finanssiala on valiokunnan mietintöön ja sen esittämiin muutoksiin tyytyväinen. Mietintö etenee seuraavaksi eduskunnan täysistunnon käsittelyyn. On oletettavaa, että eduskunta siunaa talousvaliokunnan mietinnön valmiiksi lainsäädännöksi. Lakimuutosten tarkka voimaantuloaika ei ole tiedossa.
Uusi esitys Verohallinnon tiedonsaantioikeuksista kulkee parempaan suuntaan – Esitys vaatii edelleen tarkennuksia21.3.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Hallituksen päivitetty esitysluonnos verotuksen vertailutietotarkastuksista on aiempaa parempi, mutta täydennettynäkin edelleen puutteellinen. Monet esityksen muotoilut mahdollistavat edelleen tarpeettoman laajat tietopyynnöt, jotka ovat omiaan vaarantamaan ihmisten yksityisyyden suojaa. Esitys asettaa Suomessa asuvat ja ulkomailla matkailevat sekä ulkosuomalaiset eriarvoiseen asemaan, ja rajanveto yritystilin sekä henkilökohtaisen tilin välille on hyvin hankalaa. Esitetyt muutokset vaatisivat mittavia tietojärjestelmäuudistuksia ja tulisivat pankeille ja sitä kautta niiden asiakkaille kalliiksi.
Finanssisektorin vakavaraisuus säilynyt vahvana – FA:n Ahosniemi: Järkevämpi sääntely helpottaisi pankkeja luomaan kasvua19.3.2026 13:46:23 EET | Tiedote
Suomen finanssisektorin vakavaraisuus on edelleen vahva, tiedottaa Finanssivalvonta (Fiva). Tässä taloustilanteessa sääntelyyn tarvittaisiin maltillista järkevöittämistä. Finanssiala ry kannustaa avoimeen pohdintaan, että Fiva huomioisi rahoitusvakauden lisäksi kasvun ja kilpailukyvyn, kuten Britanniassa. Myös työeläke-, henki- ja vahinkovakuutussektoreilla vakavaraisuudet pysyivät hyvällä tasolla.
FA:n Arno Ahosniemi: ”Hallitus piti käsissään yhtä keskeistä valttikorttia yritysrahoituksen vahvistamiseksi, mutta päätti olla pelaamatta sitä”14.3.2026 09:00:00 EET | Tiedote
Hallitus esittää, että järjestelmäriskipuskurivaateen viiden prosentin enimmäismäärä poistetaan osana EU:n luottolaitosdirektiivin muutosdirektiivin (CRD6) kansallista toimeenpanoa. Ylärajan poistaminen voi kiristää pankkien luotonantoa, koska pankkien on sitoutettava enemmän omaa pääomaa puskureihin luotonannon sijaan. Tämä heikentää erityisesti riskipitoisempien kohteiden, kuten kasvuyritysten ja nuorten yritysten, rahoituksen saatavuutta. Päätöksen myötä pankeissa esiintyy enemmän epävarmuutta siitä, kuinka korkeaksi puskuri voi nousta ja kuinka paljon pääomaa on varattava taseisiin. EU-sääntely ei suoraan edellytä muutosta, vaan kyse on kansallisesta lisäkiristyksestä. Finanssiala ry:n (FA) toimitusjohtaja Arno Ahosniemi moittii hallitusta siitä, että se jättää käyttämättä yhden harvoista kansallisista keinoista tukea yritysrahoitusta heikon kasvun oloissa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme