Finanssiala ry

FA:n live stream 1. huhtikuuta: Seuraa keskustelua virtuaalivaluutoista, keskuspankkien digirahasta ja koronasta

30.3.2020 13:55:47 EEST | Finanssiala ry | Tiedote

Jaa
Huhtikuun 1. päivänä Finanssiala ry (FA) järjestää virtuaalisen Luotain-tilaisuuden, jossa selviää, ovatko virtuaalivaluutat vain silliä ja kuravettä, vai onko niistä varteenotettavaksi maksuvälineeksi tai sijoituskohteeksi. Entä miltä kuulostaa keskuspankin ylläpitämä digiraha? Aiemmin vain Finanssiala ry:n jäsenyritysten asiantuntijoille tarkoitettu tilaisuus järjestetään verkossa, ja se on poikkeuksellisesti avoinna kaikille kiinnostuneille.

Tunnin kestävä tilaisuus alkaa kello 8:30 ja on seurattavissa TÄÄLLÄ
Jos haluat osallistua keskusteluun, käytä Twitterissä tunnistetta #FAluotain.

​Virtuaalivaluutoista ja keskuspankkien digirahasta kertovat Suomen Pankin digitalisaation neuvonantaja Aleksi Grym ja Finanssivalvonnan (Fiva) digitalisaatioasiantuntija Hanna Heiskanen. Esimerkiksi Ruotsin keskuspankki harkitsee digitaalisen e-kruunun käyttöönottoa. Suomen Pankin Grym ei innostu ajatuksesta, että Suomessa käteisen korvaisi valtion ylläpitämä digitaalinen raha.

”Rahahan on jo hyvin pitkälti digimuodossa: yritysten ja pankkien välinen rahaliikenne on sähköistä, samoin kuin eurot tilillä”, Grym muistuttaa.

Mitä tulee Bitcoinin kaltaisiin virtuaalivaluuttoihin, Fivan Heiskanen ei pidä niiden markkinaa globaalissa mittakaavassa kovin merkittävänä. Luotettavaa arviota virtuaalivaluuttojen kokonaisarvosta on Heiskasen mukaan vaikea tehdä, mutta markkinat ovat joidenkin arvioiden mukaan suuruudeltaan korkeintaan 250 miljardia euroa.

”Edellyttäen, että kaikille valuutoille löytyy ostaja. Joka tapauksessa globaalin talouden mittakaavassa tässä ei ole kyse mistään isosta ilmiöstä”, Heiskanen toppuuttelee.

EU-Komissio on listannut linjapaperissaan myös tukun virtuaalivaluuttoihin liittyviä ongelmia: kyberturvallisuusriskit, epäreilu kilpailu, rahanpesu ja terrorismin rahoitus, ongelmat yksityisyyden varmistamisessa, kuluttajansuoja sekä taloudellisen vakauden säilyminen.

Heiskanen jatkaa virtuaalisijoittamiseen liittyvien riskien listaa:

”Riskejä ovat muun muassa rajut ja äkilliset arvonvaihtelut, vaihtopaikkoihin ja lompakkopalvelun tarjoajiin kohdistuvat tietoturvauhat.”

Finanssiala ja korona

Tilaisuuden toisena aiheena on koronapandemian vaikutukset finanssialaan. Finanssiala ry:n toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi, varatoimitusjohtaja Esko Kivisaari ja johtaja, pääekonomisti Veli-Matti Mattila kertovat viimeisimmät käänteet, kuinka koronavirustilanne on vaikuttanut pankkeihin, rahastoyhtiöihin, vakuutusyhtiöihin ja työeläkeyhtiöihin ja finanssialan edunvalvontaan.

”Koko maailma on aivan uudenlaisessa tilanteessa, ja pandemialla on laajat vaikutukset myös finanssialaan. Tilaisuudessa muun muassa kerromme millaisia kriisitoimenpiteitä hallitus ja viranomaiset ovat tehneet hillitäkseen talouteen kohdistuvia uhkia”, Kauppi sanoo.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Tietoja julkaisijasta

Finanssiala ry
Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI

020 793 4240http://www.finanssiala.fi

Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.

Finanssiala - Uudistuvan alan ääni

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry

Finanssisektorin vakavaraisuus säilynyt vahvana – FA:n Ahosniemi: Järkevämpi sääntely helpottaisi pankkeja luomaan kasvua19.3.2026 13:46:23 EET | Tiedote

Suomen finanssisektorin vakavaraisuus on edelleen vahva, tiedottaa Finanssivalvonta (Fiva). Tässä taloustilanteessa sääntelyyn tarvittaisiin maltillista järkevöittämistä. Finanssiala ry kannustaa avoimeen pohdintaan, että Fiva huomioisi rahoitusvakauden lisäksi kasvun ja kilpailukyvyn, kuten Britanniassa. Myös työeläke-, henki- ja vahinkovakuutussektoreilla vakavaraisuudet pysyivät hyvällä tasolla.

FA:n Arno Ahosniemi: ”Hallitus piti käsissään yhtä keskeistä valttikorttia yritysrahoituksen vahvistamiseksi, mutta päätti olla pelaamatta sitä”14.3.2026 09:00:00 EET | Tiedote

Hallitus esittää, että järjestelmäriskipuskurivaateen viiden prosentin enimmäismäärä poistetaan osana EU:n luottolaitosdirektiivin muutosdirektiivin (CRD6) kansallista toimeenpanoa. Ylärajan poistaminen voi kiristää pankkien luotonantoa, koska pankkien on sitoutettava enemmän omaa pääomaa puskureihin luotonannon sijaan. Tämä heikentää erityisesti riskipitoisempien kohteiden, kuten kasvuyritysten ja nuorten yritysten, rahoituksen saatavuutta. Päätöksen myötä pankeissa esiintyy enemmän epävarmuutta siitä, kuinka korkeaksi puskuri voi nousta ja kuinka paljon pääomaa on varattava taseisiin. EU-sääntely ei suoraan edellytä muutosta, vaan kyse on kansallisesta lisäkiristyksestä. Finanssiala ry:n (FA) toimitusjohtaja Arno Ahosniemi moittii hallitusta siitä, että se jättää käyttämättä yhden harvoista kansallisista keinoista tukea yritysrahoitusta heikon kasvun oloissa.

Tampereen yliopiston selvitys: Lähivuosina eläköityvät aikovat karsia kulutustaan eläkkeellä – harva on säästänyt tai sijoittanut11.3.2026 07:00:00 EET | Tiedote

Tampereen yliopiston selvityksen mukaan lähivuosina eläköityvät suomalaiset odottavat eläkkeelle siirtyessään tulojen laskevan selvästi: 78 prosenttia arvioi tulotason putoavan ja 27 prosenttia pitää taloudellista niukkuutta tulevaisuudessa ainakin melko todennäköisenä. Huolista huolimatta taloudelliset varautumiskeinot ovat niukkoja – yleisin keino on kulutuksen vähentäminen, kun taas säästäminen ja sijoittaminen eläkeaikaa varten on harvinaisempaa. Valtaosa ilmoitti eläkkeelle siirryttäessä pääasialliseksi tulonlähteekseen työeläkkeen. Reilu neljännes mainitsi yhtenä tulonlähteenä säästöt ja/tai sijoitukset sekä viidennes vapaaehtoisen eläkesäästämisen. Kyselyn kohderyhmänä olivat 53–63-vuotiaat eli henkilöt, jotka ovat siirtymässä lähiaikoina tai reilun 10 vuoden kuluessa eläkkeelle. Vastaajia kyselyssä oli yhteensä 3 228. Finanssiala ry:n mukaan yksilöiden omaa varautumista tulisi tukea yhteiskunnallisesti: tarvitaan kannustimia vapaaehtoiseen eläkesäästämiseen sekä selkeä julkinen

Näin lobbasimme – FA kirjasi avoimuusrekisteriin huijausten torjuntaa, yritysrahoituksen saatavuutta ja kansankapitalismia7.3.2026 08:00:00 EET | Tiedote

Finanssiala ry (FA) ilmoitti avoimuusrekisteriin 51 eri aihetta, joista se lobbasi päättäjiä heinä-joulukuussa 2025. Yleisimpiä aiheita olivat huijausten ja petosten torjunta, yritysrahoituksen saatavuus sekä erilaiset kansankapitalismiin liittyvät asiat. FA julkaisi vuodesta 2020 lähtien vapaaehtoisesti jo ennen avoimuusrekisteriä tiedot tapaamistaan vaikuttajista ja käsitellyistä aiheista omilla verkkosivuillaan. Vuoden 2024 alussa voimaan tullut avoimuusrekisterilaki velvoittaa kaikki lobbausta harjoittavat organisaatiot ilmoittamaan kaksi kertaa vuodessa lobbauksestaan. Avoimuusrekisterin verkkopalvelusta kuka tahansa voi tarkistaa, mistä aiheista ja keitä poliittisia päättäjiä eri organisaatiot ovat lobanneet. Nyt tarkasteltava raportointijakso on 1.7.–31.12.2025.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye