FIIA ja ETLA selvittivät: EU:n pakotepolitiikkaa terävöitettävä, vaikutukset Suomeen olleet kuitenkin suhteellisen vähäisiä
EU:n pakotepolitiikassa on kymmenen viime vuoden aikana tapahtunut laadullinen muutos. EU on asettanut entistä voimakkaampia kohdennettuja taloudellisia pakotteita muun muassa Irania ja Venäjää vastaan. Aiempaa pontevamman toiminnan haasteena ovat kuitenkin Yhdysvaltojen pakotepolitiikan lisääntynyt ennakoimattomuus ja Britannian EU-ero.
Näiden haasteiden valossa nyt julkistettu tutkimus suosittaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita vahvistamaan määrätietoisesti pakotepolitiikan resurssejaan. Politiikan suunnittelun, päätöksenteon ja toimeenpanon tehostamisessa on keskeistä turvata jäsenvaltioiden omistajuus. Siten varmistetaan myös unionin yhtenäisyys erityisesti merkittävissä pakotepäätöksissä.
Venäjän vastatoimien vaikutukset tuntuvampia Suomen meijeriteollisuudessa
Sekä EU että Venäjä pyrkivät rajoittamaan taloudellisia vaikutuksia kohdennetuilla toimilla. EU:n asettamien Venäjä-pakotteiden vaikutus koko unionille on melko vähäinen, kun niitä tarkastellaan vientitilastoihin pohjautuvan tutkimuksen valossa.
Venäjän asettamien tuontirajoitusten vaikutus puolestaan on huomattavasti suurempi, EU menetti noin viiden prosentin osuuden koko tavaraviennistään Venäjälle.
Tutkimuksen mukaan Venäjän vastatoimien vaikutukset Suomelle ovat vähäisemmät kuin maailman muille maille keskimäärin, joskin vaikutukset yksittäisiin, Venäjän markkinoista riippuvaisiin toimialoihin, kuten meijeriteollisuuteen, ovat olleet tuntuvampia.
Isossa kuvassa EU:n pakotepolitiikka on merkittävää Suomen kaltaisille suhteellisen pienille ja vientivetoisille jäsenvaltioille. Yhteisellä pakotepolitiikalla edistetään näiden maiden keskeisiä ulkopoliittisia päämääriä: puolustetaan kansainvälisiä normeja ja vastataan turvallisuuspoliittisiin ongelmiin.
Lisäksi tehokas EU-toiminta on keskeistä Yhdysvaltojen Irania vastaan asettamien pakotteiden toissijaisten vaikutuksien hallinnassa sekä lisääntyneen geopoliittisen kilpailun haasteisiin vastaamisessa.
Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2019 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.
Raportti: Sharpening EU sanctions policy for a geopolitical era
Lisätietoja:
Ohjelmajohtaja Juha Jokela, Ulkopoliittinen instituutti, 09-432 7730, juha.jokela@fiia.fi
Tutkija Birgitta Berg-Andersson, Etla, 044-465 0153, birgitta.berg-andersson@etla.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Birgitta Berg-AnderssonTutkija
Puh:044- 465 0153birgitta.berg-andersson@etla.fiTytti SulanderViestintäjohtaja, ETLA
Puh:040-505 1241tytti.sulander@etla.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Etla: Suomen kustannuskilpailukyky kaksijakoinen – vaihtosuhde vetää Suomea alaspäin8.12.2025 08:00:00 EET | Tiedote
Suomen kustannuskilpailukyky paranee reilun prosentin tänä vuonna, mutta pakittaa hieman seuraavan kahden vuoden aikana, ennustaa Etla tuoreessa kilpailukykyennusteessaan. Suomen kustannuskilpailukyvyn taso on historiallisen korkea, mutta kun laskelmiin otetaan mukaan vaihtosuhteen kehitys tai tarkastellaan reaalisia yksikkötyökustannuksia, on kilpailukyvyn taso pikemminkin keskinkertainen kuin hyvä. Sekä tuottavuuden että vaihtosuhteen kehitys on ollut Suomessa heikkoa, ja Suomen vaihtosuhde onkin pudonnut selvästi pandemiaa edeltäneestä tasostaan.
Etla: Varhaiskasvatuksen opettajista yhä useammalta puuttuu kelpoisuus1.12.2025 00:01:00 EET | Tiedote
Kelpoisten opettajien osuus kaikista varhaiskasvatuksen opettajista on laskenut viime vuosina Suomessa, vaikka alalla työskentelevien opettajien määrä kokonaisuudessaan on kasvanut. Näin todetaan tänään julkaistussa Etla-tutkimuksessa. Varhaiskasvatuksen opettajana työskentelevien määrä on kasvanut viidenneksellä, mutta kelpoisten opettajien määrä on kasvanut vain kolme prosenttia. Kehityksessä on kuitenkin alueellisia eroja: kelpoisten opettajien osuus on laskenut eniten Uudellamaalla ja Lapissa.
Etla: Teknologiateollisuuden osaajapulan seurauksena Suomen bkt voi supistua jopa 2,2 prosenttia25.11.2025 09:00:00 EET | Tiedote
Jos teknologiateollisuuden arvioimaan lisätyövoimatarpeeseen ei pystytä vastaamaan tulevina vuosina, Suomen bkt supistuu prosentin ja vienti 1,8 prosenttia. Jos osaajatarpeen lisäyksen ohella myöskään lähivuosien eläköitymistä ei saada korvattua, uhkaa Suomen bkt laskea jopa yli kaksi prosenttia ja vienti yli neljä prosenttia. Luvut ilmenevät tänään julkistetuista Etlan laskelmista. Työvoiman saatavuus – erityisesti korkeasti koulutetun työvoiman – on ratkaisevan tärkeää teknologiateollisuuden toimialojen kasvun ja koko Suomen talouden elinvoimaisuuden turvaamiseksi tulevina vuosina.
Etla: Korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien verohelpotuksia laajennettava ja porrastettava Suomessa vietetyn ajan perusteella18.11.2025 08:00:00 EET | Tiedote
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ehdottaa korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien verohelpotusten laajentamista myös keskituloisille maahan muuttaville asiantuntijoille. Samalla verohelpotukset tulisi porrastaa Suomessa vietetyn ajan perusteella siten, että veroprosentti kasvaa oleskelun pidentyessä. Suomen kannattaisi kehittää kansainvälisille osaajille suunnattua verohuojennusmallia esimerkiksi Hollannin mukaisesti, missä veroetuus voi olla määrätyn ajan jopa 30 prosenttia bruttopalkasta. Tänään julkaistun Etla Muistion mukaan korkeasti koulutettujen maahanmuutto lisää tutkitusti yritysten suorituskykyä, tuottavuutta ja innovaatioita.
Yhdysvaltojen tullit ja Kiinan Made in China -politiikka vaikeuttavat vientivetoista teollisuuspolitiikkaa – Suomen sulkeutuminen ei ole ratkaisu12.11.2025 08:30:00 EET | Tiedote
Maailmantalouden muutokset haastavat Suomea jatkossa useasta suunnasta. Erityisesti Yhdysvaltojen ja Kiinan harjoittama kauppa- ja teollisuuspolitiikka vaikeuttaa Suomen ja koko EU:n vientivetoista politiikkaa. Rajojen sulkeminen ei kuitenkaan ole ratkaisu, vaan muutosten edessäkin Suomi tarvitsee vientiä ja tuontia. Suomen lisäksi monet muutkin maat etsivät ratkaisuja kansallisilla teollisuuspoliittisilla strategioilla, joissa on sekä yhtäläisyyksiä että eroavaisuuksia. Tuoreen Etla-tutkimuksen mukaan keskeistä on hajauttaa kriittisiä arvoketjuja ja säilyttää Suomen avoimuus.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme