Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

FIIA ja ETLA selvittivät: EU:n pakotepolitiikkaa terävöitettävä, vaikutukset Suomeen olleet kuitenkin suhteellisen vähäisiä

Jaa

Pakotteiden asettaminen on yksi unionin kovimmista keinoista puuttua kansainvälisten normien rikkomuksiin ja turvallisuuspoliittisiin uhkiin. EU:n on tehostettava pakotepolitiikkaansa, jotta se säilyy tuloksellisena ulko- ja turvallisuuspoliittisena työkaluna kiristyvän geopoliittisen kilpailun maailmassa, todetaan tänään julkaistussa EU:n pakotepolitiikkaa ja sen vaikutuksia Suomeen tarkastelevassa raportissa. Tutkimuksen ovat toteuttaneet yhdessä Ulkopoliittinen instituutti FIIA ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla.

Etlan tutkija Birgitta Berg-Andersson & Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Juha Jokela.
Etlan tutkija Birgitta Berg-Andersson & Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Juha Jokela.

EU:n pakotepolitiikassa on kymmenen viime vuoden aikana tapahtunut laadullinen muutos. EU on asettanut entistä voimakkaampia kohdennettuja taloudellisia pakotteita muun muassa Irania ja Venäjää vastaan. Aiempaa pontevamman toiminnan haasteena ovat kuitenkin Yhdysvaltojen pakotepolitiikan lisääntynyt ennakoimattomuus ja Britannian EU-ero.

Näiden haasteiden valossa nyt julkistettu tutkimus suosittaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita vahvistamaan määrätietoisesti pakotepolitiikan resurssejaan. Politiikan suunnittelun, päätöksenteon ja toimeenpanon tehostamisessa on keskeistä turvata jäsenvaltioiden omistajuus. Siten varmistetaan myös unionin yhtenäisyys erityisesti merkittävissä pakotepäätöksissä.

Venäjän vastatoimien vaikutukset tuntuvampia Suomen meijeriteollisuudessa

Sekä EU että Venäjä pyrkivät rajoittamaan taloudellisia vaikutuksia kohdennetuilla toimilla. EU:n asettamien Venäjä-pakotteiden vaikutus koko unionille on melko vähäinen, kun niitä tarkastellaan vientitilastoihin pohjautuvan tutkimuksen valossa.

Venäjän asettamien tuontirajoitusten vaikutus puolestaan on huomattavasti suurempi, EU menetti noin viiden prosentin osuuden koko tavaraviennistään Venäjälle.

Tutkimuksen mukaan Venäjän vastatoimien vaikutukset Suomelle ovat vähäisemmät kuin maailman muille maille keskimäärin, joskin vaikutukset yksittäisiin, Venäjän markkinoista riippuvaisiin toimialoihin, kuten meijeriteollisuuteen, ovat olleet tuntuvampia.

Isossa kuvassa EU:n pakotepolitiikka on merkittävää Suomen kaltaisille suhteellisen pienille ja vientivetoisille jäsenvaltioille. Yhteisellä pakotepolitiikalla edistetään näiden maiden keskeisiä ulkopoliittisia päämääriä: puolustetaan kansainvälisiä normeja ja vastataan turvallisuuspoliittisiin ongelmiin.

Lisäksi tehokas EU-toiminta on keskeistä Yhdysvaltojen Irania vastaan asettamien pakotteiden toissijaisten vaikutuksien hallinnassa sekä lisääntyneen geopoliittisen kilpailun haasteisiin vastaamisessa.            

Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2019 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.

Raportti: Sharpening EU sanctions policy for a geopolitical era

Lisätietoja:

Ohjelmajohtaja Juha Jokela, Ulkopoliittinen instituutti, 09-432 7730, juha.jokela@fiia.fi

Tutkija Birgitta Berg-Andersson, Etla, 044-465 0153, birgitta.berg-andersson@etla.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Etlan tutkija Birgitta Berg-Andersson & Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Juha Jokela.
Etlan tutkija Birgitta Berg-Andersson & Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Juha Jokela.
Lataa
Juha Jokela, ©Ulkopoliittinen instituutti
Juha Jokela, ©Ulkopoliittinen instituutti
Lataa
Birgitta Berg-Andersson, ©Etla
Birgitta Berg-Andersson, ©Etla
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI

09 609 900http://www.etla.fi

ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Datajätit luoneet ”kuolemanlaakson” markkinoille pyrkiville uusille yrityksille – EU:n puututtava kilpailua vääristäviin yritysostoihin23.6.2020 09:00:00 EESTTiedote

Euroopan komissio pohtii parhaillaan kilpailulainsäädännön uudistamista digitalisaation ja alustatalouden myötä muuttuneille markkinoille. Globaalien teknologiajättien kasvavat datavarannot heikentävät kilpailua ja jätit estävät myös yritysostoin uusien yritysten markkinoille tuloa. Koronapandemia on vain lisännyt teknologiajättien kassavirtoja, eikä nykyisen lainsäädännön puitteissa yrityskauppoihin pystytä puuttumaan, todetaan tänään julkaistussa ETLA Muistiossa. Lainsäädäntöä tulisi muuttaa niin, että hallitsevassa markkina-asemassa olevien yritysten kilpailua vääristäviin yritysostoihin voitaisiin puuttua myös silloin, kun ostokohteiden liikevaihto on verrattain pieni.

EMBARGO: KLO 12 // Suomi ohitti Kiinan ja nousee 13. sijalle IMD:n kansainvälisessä kilpailukykyvertailussa16.6.2020 12:00:00 EESTTiedote

Suomi parantaa hieman kilpailukykyasemaansa ja nousee kaksi sijaa ylöspäin tämänvuotisessa 63 maan kilpailukykyvertailussa. Suomi ohittaa nyt vertailussa muun muassa Kiinan, jonka sijoitus heikkeni edelllisvuodesta. Viime vuonna kolmanneksi sijoittunut Yhdysvallat putosi nyt sijalle 10, Suomi nousi sijalle 13. IMD:n vertailussaan käyttämät tilastot ovat ajalta ennen koronakriisiä, mutta haastatteluihin koronakriisi on saattanut vaikuttaa. Mahdollisten vaikutusten arviointi on kuitenkin haastavaa.

Suomi kakkossijalla digitaalisuuden hyödyntämisessä – kyberturvallisuudessa olemme kuitenkin jäämässä verrokkimaiden kyydistä11.6.2020 10:30:00 EESTTiedote

Suomi on noussut toiselle sijalle digitaalisuuden hyödyntämisessä oltuaan kaksi viime vuotta vertailun kolmantena, käy ilmi tänään julkaistusta 2020 Digibarometrista. Suomi sijoittuu kolmen kärkeen niin kansalaisten kuin julkisen sektorin vertailussa, mutta yritysten osalta sijoitus on heikentynyt. Barometrin mukaan Suomen kyberturvallisuus on kohtuullisen hyvällä tasolla, mutta jäämässä silti kehityksessä verrokkimaiden kyydistä. Yrityksiä vaivaavat erityisesti tietosuojaongelmat: suurissa yrityksissä tietovuodot ovat Suomessa jopa kolme kertaa yleisempiä EU-maiden keskitasoon verrattuna. Myös kuluttajien osalta tietoturvassa on parantamisen varaa, sillä neljäsosa suomalaisista mobiililaitteiden käyttäjistä jätti asentamiensa sovellusten käyttöoikeudet rajoittamatta.

Aktiivisella työvoimapolitiikalla voidaan vaikuttaa lähinnä siihen, kuka työllistyy – ei työllisyysasteeseen10.6.2020 08:20:07 EESTTiedote

Työpolitiikan vaikutus työllisyysasteeseen on toivottua vähäisempi, todetaan tänään julkistetussa tutkimuksessa. Työpolitiikan toimenpiteet nostavat työttömän todennäköisyyttä työllistyä melko vähän ja lisäksi toimenpiteillä on sivuvaikutuksia, jotka heikentävät toimien vaikutusta työllisyysasteeseen. Tutkimus suosittelee muun muassa selvittämään työpolitiikan toimien kustannuksia ja hyötyjä nykyistä tarkemmin sekä hyödyntämään osa-aikaisia järjestelmiä työllisyyden edistämisessä.

//EMBARGO: JULKI KLO 10 // Sähkönkäytön kasvu jatkuu ICT-alalla ‒ kasvun takana on kuluttajien mobiilidatan käyttö8.6.2020 10:00:00 EESTTiedote

Informaatiosektorin sähkönkäyttö kasvoi Suomessa liki 14 prosenttia vuosina 2011‒2017, todetaan tuoreessa Etlan ja Aalto-yliopiston tutkimuksessa. Sähkönkulutuksen kasvun taustalla on IP-liikenteen eli internetissä tapahtuvan liikenteen määrän lisääntyminen, koska digitaalisia palveluita hyödynnetään yhä enemmän niin teollisuuden kuin kuluttajien keskuudessa. Kuluttajien kasvava mobiilidatan käyttö ei kuitenkaan näy kuluttajien vaan koko ICT-alan sähkönkäytön kasvuna. Tämä selittyy osittain sillä, että merkittävä osa kuluttajien dataliikenteestä tulee kiinteän verkon IP-liikenteestä. Informaatiosektorin energian- ja sähkönkulutus tulee tutkimuksen mukaan jatkamaan kasvuaan, ellei alan energiatehokkuus parane kasvun hillitsemiseksi ja päästöjen vähentämiseksi.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme