FIIA ja ETLA selvittivät: EU:n pakotepolitiikkaa terävöitettävä, vaikutukset Suomeen olleet kuitenkin suhteellisen vähäisiä
27.5.2020 13:02:52 EEST | Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA | Tiedote
EU:n pakotepolitiikassa on kymmenen viime vuoden aikana tapahtunut laadullinen muutos. EU on asettanut entistä voimakkaampia kohdennettuja taloudellisia pakotteita muun muassa Irania ja Venäjää vastaan. Aiempaa pontevamman toiminnan haasteena ovat kuitenkin Yhdysvaltojen pakotepolitiikan lisääntynyt ennakoimattomuus ja Britannian EU-ero.
Näiden haasteiden valossa nyt julkistettu tutkimus suosittaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita vahvistamaan määrätietoisesti pakotepolitiikan resurssejaan. Politiikan suunnittelun, päätöksenteon ja toimeenpanon tehostamisessa on keskeistä turvata jäsenvaltioiden omistajuus. Siten varmistetaan myös unionin yhtenäisyys erityisesti merkittävissä pakotepäätöksissä.
Venäjän vastatoimien vaikutukset tuntuvampia Suomen meijeriteollisuudessa
Sekä EU että Venäjä pyrkivät rajoittamaan taloudellisia vaikutuksia kohdennetuilla toimilla. EU:n asettamien Venäjä-pakotteiden vaikutus koko unionille on melko vähäinen, kun niitä tarkastellaan vientitilastoihin pohjautuvan tutkimuksen valossa.
Venäjän asettamien tuontirajoitusten vaikutus puolestaan on huomattavasti suurempi, EU menetti noin viiden prosentin osuuden koko tavaraviennistään Venäjälle.
Tutkimuksen mukaan Venäjän vastatoimien vaikutukset Suomelle ovat vähäisemmät kuin maailman muille maille keskimäärin, joskin vaikutukset yksittäisiin, Venäjän markkinoista riippuvaisiin toimialoihin, kuten meijeriteollisuuteen, ovat olleet tuntuvampia.
Isossa kuvassa EU:n pakotepolitiikka on merkittävää Suomen kaltaisille suhteellisen pienille ja vientivetoisille jäsenvaltioille. Yhteisellä pakotepolitiikalla edistetään näiden maiden keskeisiä ulkopoliittisia päämääriä: puolustetaan kansainvälisiä normeja ja vastataan turvallisuuspoliittisiin ongelmiin.
Lisäksi tehokas EU-toiminta on keskeistä Yhdysvaltojen Irania vastaan asettamien pakotteiden toissijaisten vaikutuksien hallinnassa sekä lisääntyneen geopoliittisen kilpailun haasteisiin vastaamisessa.
Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2019 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.
Raportti: Sharpening EU sanctions policy for a geopolitical era
Lisätietoja:
Ohjelmajohtaja Juha Jokela, Ulkopoliittinen instituutti, 09-432 7730, juha.jokela@fiia.fi
Tutkija Birgitta Berg-Andersson, Etla, 044-465 0153, birgitta.berg-andersson@etla.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Birgitta Berg-AnderssonTutkija
Puh:044- 465 0153birgitta.berg-andersson@etla.fiTytti SulanderViestintäjohtaja, ETLA
Puh:040-505 1241tytti.sulander@etla.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Aki Kangasharju ja Tero Kuusi: Näin yritysveron tuotto maksimoidaan22.6.2026 05:00:00 EEST | Tiedote
Yhteisöverojen tulossa olevaa kevennystä kritisoidaan, koska sen pelätään vähentävän verotuottoja. Pelko kohdistuu väärään kohtaan. Verotulojen kannalta olennaisempaa on, paljonko yritykset pystyvät tekemään voittoja, kuin se, peritäänkö veronalaisista voitoista veroa 18 vaiko 20 prosenttia. Veroprosentti pitäisi asettaa niin, että sillä maksimoidaan yritysten voitontekokyky eikä staattisesti arvioitu verotulojen määrä, kirjoittavat tuoreessa Etla-kolumnissa toimitusjohtaja Aki Kangasharju ja tutkimusjohtaja Tero Kuusi.
Tuore tutkimus: Nelipäiväinen työviikko leikkaisi vientituloja miljardeilla, kiky-sopimus toi maltillista kasvua15.6.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Siirtyminen nelipäiväiseen työviikkoon ilman työaikaa kompensoivaa tuottavuuden kasvua leikkaisi Suomen metsä- ja terästeollisuuden vientituloja neljässä vuodessa jopa 2,4 miljardia euroa, selviää Etlan, VATTin ja Aalto-yliopiston tutkijoiden tuoreesta tutkimuksesta. Erityisesti pääomavaltaisessa vientiteollisuudessa lyhyemmän työajan mahdolliset tuottavuushyödyt ovat tutkijoiden mukaan epätodennäköisiä tuotantoteknologian jäykkyyden vuoksi. Sitä vastoin vuosina 2017–2019 Suomessa toteutettu kilpailukykysopimus onnistui tavoitteessaan parantaa kustannuskilpailukykyä. Kikyn arvioidaan kasvattaneen tuloja vientimarkkinoilla liki 240 miljoonaa euroa.
Konepajoille ja rakennusalalle kustannuspaineita – EU:n hiilirajamekanismin laajennus epäsuoriin päästöihin ei kuitenkaan romuta Suomen teollisuuden kilpailukykyä10.6.2026 09:01:00 EEST | Tiedote
EU:n hiilirajamekanismin (CBAM) mahdollinen laajentaminen myös epäsuoriin päästöihin ei aiheuta Suomen tuontiin merkittäviä muutoksia. CBAM-laajennus vähentäisi jonkin verran tuontia päästökaupan ulkopuolisista maista. Tuonti reagoi laajennukseen voimakkaimmin alumiinisektorilla, kun taas raudan ja teräksen kohdalla vaikutukset ovat maltillisempia. Kustannuspaineet kohdistuvat Suomessa erityisesti rauta- ja terässektoriin sekä näitä hyödyntäviin toimialoihin, kuten rakennus- ja konepajateollisuuteen.
Etla: Geopoliittiset jännitteet ja suurvaltojen kilpailu kaventavat kansainvälistä innovaatioyhteistyötä9.6.2026 09:02:00 EEST | Tiedote
Suurvaltojen välinen teknologinen kilpailu ja maailmantalouden pirstoutuminen ovat merkittävästi vähentäneet kansainvälistä yhteistyötä keksinnöissä ja innovaatioissa, ilmenee Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tuoreesta tutkimuksesta. Geopoliittisen fragmentaation voimistuminen on vähentänyt blokkirajat ylittävää keksijäyhteistyötä, heikentänyt keksijätiimien monimuotoisuutta ja kaventanut kansainvälisiä tiedonvaihdon kanavia. Tämän johdosta Euroopan asema keskeisillä teknologia-aloilla on vaarassa heikentyä.
Suomi menettää kansainvälistä vientiasemaansa – Etla peräänkuuluttaa tuoteinnovaatioita ja kaupan esteiden purkua26.5.2026 09:00:00 EEST | Tiedote
Suomen talouskasvun vauhdittaminen vaatii politiikkatoimia, jotka tukevat tuoteinnovaatioita sekä yritysten pääsyä kansainvälisille markkinoille. Konkreettisia politiikkatoimia suositellaan kaksivuotisen, Business Finlandin rahoittaman tutkimushankkeen päättävässä loppumuistiossa. Kansainvälisen kaupan turbulenssit vaikuttavat suoraan suomalaisten teollisuusyritysten innovointihalukkuuteen, siksi innovointia tulisi tukea myös laskusuhdanteissa. Heikko tuoterakenne ja suorituskyky nakertavat jo Suomen markkinaosuutta maailmankaupassa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme