FIIA ja ETLA selvittivät: EU:n pakotepolitiikkaa terävöitettävä, vaikutukset Suomeen olleet kuitenkin suhteellisen vähäisiä
27.5.2020 13:02:52 EEST | Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA | Tiedote
EU:n pakotepolitiikassa on kymmenen viime vuoden aikana tapahtunut laadullinen muutos. EU on asettanut entistä voimakkaampia kohdennettuja taloudellisia pakotteita muun muassa Irania ja Venäjää vastaan. Aiempaa pontevamman toiminnan haasteena ovat kuitenkin Yhdysvaltojen pakotepolitiikan lisääntynyt ennakoimattomuus ja Britannian EU-ero.
Näiden haasteiden valossa nyt julkistettu tutkimus suosittaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita vahvistamaan määrätietoisesti pakotepolitiikan resurssejaan. Politiikan suunnittelun, päätöksenteon ja toimeenpanon tehostamisessa on keskeistä turvata jäsenvaltioiden omistajuus. Siten varmistetaan myös unionin yhtenäisyys erityisesti merkittävissä pakotepäätöksissä.
Venäjän vastatoimien vaikutukset tuntuvampia Suomen meijeriteollisuudessa
Sekä EU että Venäjä pyrkivät rajoittamaan taloudellisia vaikutuksia kohdennetuilla toimilla. EU:n asettamien Venäjä-pakotteiden vaikutus koko unionille on melko vähäinen, kun niitä tarkastellaan vientitilastoihin pohjautuvan tutkimuksen valossa.
Venäjän asettamien tuontirajoitusten vaikutus puolestaan on huomattavasti suurempi, EU menetti noin viiden prosentin osuuden koko tavaraviennistään Venäjälle.
Tutkimuksen mukaan Venäjän vastatoimien vaikutukset Suomelle ovat vähäisemmät kuin maailman muille maille keskimäärin, joskin vaikutukset yksittäisiin, Venäjän markkinoista riippuvaisiin toimialoihin, kuten meijeriteollisuuteen, ovat olleet tuntuvampia.
Isossa kuvassa EU:n pakotepolitiikka on merkittävää Suomen kaltaisille suhteellisen pienille ja vientivetoisille jäsenvaltioille. Yhteisellä pakotepolitiikalla edistetään näiden maiden keskeisiä ulkopoliittisia päämääriä: puolustetaan kansainvälisiä normeja ja vastataan turvallisuuspoliittisiin ongelmiin.
Lisäksi tehokas EU-toiminta on keskeistä Yhdysvaltojen Irania vastaan asettamien pakotteiden toissijaisten vaikutuksien hallinnassa sekä lisääntyneen geopoliittisen kilpailun haasteisiin vastaamisessa.
Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2019 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.
Raportti: Sharpening EU sanctions policy for a geopolitical era
Lisätietoja:
Ohjelmajohtaja Juha Jokela, Ulkopoliittinen instituutti, 09-432 7730, juha.jokela@fiia.fi
Tutkija Birgitta Berg-Andersson, Etla, 044-465 0153, birgitta.berg-andersson@etla.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Birgitta Berg-AnderssonTutkija
Puh:044- 465 0153birgitta.berg-andersson@etla.fiTytti SulanderViestintäjohtaja, ETLA
Puh:040-505 1241tytti.sulander@etla.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Etla: Yritysrahoituksen saatavuus kiristynyt – erityisen ahtaalla ovat innovaatio- ja kasvuhakuiset yritykset6.3.2026 00:01:00 EET | Tiedote
Suomalaisyritysten rahoituksen saanti on selvästi heikentynyt – niin absoluuttisesti kuin suhteessa muihin Pohjoismaihin, ilmenee tuoreesta Etla-tutkimuksesta. Erityisen kovaa yritysrahoituksen kiristyminen osuu kasvuhakuisiin ja innovatiivisiin yrityksiin, jotka ovat talouden uudistumisen keskeisiä moottoreita. Suomen yritysrahoitusjärjestelmä on eurooppalaisessa vertailussa edelleen poikkeuksellisen pankkikeskeinen. Käytäntö soveltuu huonosti sellaisen tulevaisuuden kasvun rahoittamiseen, joka perustuu aineettomaan pääomaan, korkeaan riskiin ja aktiiviseen omistajuuteen.
Etla: Tiedon ja teknologian leviäminen yritysten välillä yhteydessä teollisuuden päästökehitykseen23.2.2026 08:59:00 EET | Tiedote
Yrityksistä toisiin leviävällä tiedolla, teknologioilla ja innovaatioilla on keskeinen rooli teollisuuden kasvihuonekaasupäästöjen kehityksessä, ilmenee Etlan tänään julkaisemasta tutkimuksesta. Tiedon ja innovaatioiden leviäminen yrityksestä toiseen eli ns. heijastevaikutus on jopa voimakkaammin yhteydessä päästöjen kehitykseen kuin yrityksen oma t&k-toiminta. Tiedon leviäminen ei kuitenkaan automaattisesti vähennä päästöjä, vaan lopputulos riippuu siitä, kuinka aktiivisesti toimiala sekä yritys itse investoivat t&k-toimintaan. Teollisuuden tekemät päästövähennykset ovat avainasemassa, kun Suomi pyrkii saavuttamaan hiilineutraalisuustavoitteensa.
Etla: Eläkeuudistus vahvistaa julkista taloutta sijoitustuottojen kautta, mutta jättää merkittävän päätösvallan työmarkkinajärjestöille18.2.2026 08:00:00 EET | Tiedote
Etlan tuoreen arvion mukaan viime vuonna saavutettu neuvottelutulos työeläkeuudistuksesta pienentää kestävyysvajetta ja laskee pitkän aikavälin maksupaineita. Uudistus kasvattaa yksityisalojen eläkkeiden rahastointia ja eläkelaitosten mahdollisuuksia ottaa riskejä sijoitustoiminnassaan. Samalla uudistus kuitenkin lisää eläkemaksujen alttiutta sijoitusmarkkinoiden heilahteluille eikä lakiehdotuksessa ole mainittu, miten menetellään, jos riskit realisoituvat. Merkittäväksi kysymykseksi nousee myös finanssipoliittinen päätösvalta: koska sääntöpohjainen vakautusjärjestelmä jäi toteuttamatta, valta päättää eläkemaksuista ja seuraavista uudistuksista säilyvät edelleen työmarkkinajärjestöillä.
Etla: Suomi EU:n kärkijoukoissa vihreän siirtymän yritystuissa – tukirakenteemme kuitenkin poikkeaa muista ja vaikuttavuus jää epäselväksi9.2.2026 09:01:00 EET | Tiedote
Suomi käyttää vihreään siirtymään liittyviin yritystukiin suhteessa talouden kokoon enemmän kuin suurin osa muista EU-maista, mutta tukien vaikutukset jäävät vaatimattomiksi. Suomen tukijärjestelmä nojaa vahvasti verohelpotuksiin ja kustannusten kompensointiin, kun taas investointeihin ja teknologiseen uudistumiseen tähtäävät suorat tuet ovat selvästi pienemmässä roolissa. Tutkijoiden mukaan tukipolitiikan suurimmat haasteet liittyvät tukien rakenteeseen ja vaikuttavuuden arviointiin – eivät tukien määrään.
Suomella kaikki edellytykset nousta dynaamiseksi kasvutaloudeksi – kasvuharppaus vaatii nyt osaavaa työvoimaa ja osaavaa omistajuutta6.2.2026 00:01:00 EET | Tiedote
Kansantalouden tasolla Suomi on junnannut kohta kaksi vuosikymmentä, mutta tuoreen tutkimuksen mukaan samaan aikaan on kuitenkin perustettu useita innovatiivisia yrityksiä. Näiden yritysten dynamiikka on monin paikoin vertailukelpoinen jopa Yhdysvaltojen kanssa. Tänään julkaistun Etlan ja Laboren kirjan mukaan Suomella on kaikki edellytykset nousta dynaamiseksi kasvutaloudeksi. Jotta potentiaali realisoituisi, on Suomen siirryttävä pankkikeskeisestä rahoituksesta kohti pääomarahoitteista ja aktiivista, osaavaa omistajuutta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme