Finanssiala odottaa, että hallitus ajaa Basel-neuvotteluissa aktiivisesti Suomen erityispiirteiden huomioon ottamista 

 

Suomen on aktiivisesti ajettava suomalaisen pankkijärjestelmän erityispiirteiden huomioon ottamista meneillään olevissa Basel-neuvotteluissa EU:ssa. Finanssiala ry olisi toivonut eduskunnan suurelta valiokunnalta selkeämpää kantaa Basel III -uudistukseen, mutta tänään hyväksytyn lausunnon pohjaltaviesti neuvotteluihin tulee ottaa vakavasti: 

”Suuren valiokunnan lausunto sisältää selkeän vaatimuksen ottaa vähäriskisiksi luokiteltavat asunto- ja yritysluotot sekä Suomen erityispiirteet huomioon.Tämän on syytä näkyä aktiivisesti EU-neuvotteluissa”, FA:n johtava lakimies Olli Salmi sanoo. 

Eduskunnan suuri valiokunta sai perjantaina 13.5.2022 valmiiksi lausuntonsa, joka koskee komission ehdotusta niin kutsuttujen lopullisten Basel III -standardien toimeenpanosta EU:ssa. 
 

Suomessa riskitaso on kansainvälisesti vertailtuna matala 

Pankkien toimintaa sääntelevän Basel III -uudistuksen viimeisen vaiheen tarkoituksena on parantaa pankkien riskilaskentaa nostamatta merkittävästi pääomavaateita. Pääomavaateiden nostoa on käsitelty jo aiemmin toisissa EU-lainsäädäntöhankkeissa, ja siksi se on rajattu ulos nyt toimeenpanovaiheessa olevasta uudistuksesta. Riskilaskentaan tehtävien muutosten kautta pyritään parantamaan riskilaskennan herkkyyttä siten, että todellinen riski mitattaisiin mahdollisimman tarkasti. Laskenta tapahtuisi siis riskiperusteisesti. Uudistuksen toimeenpano EU:ssa uhkaa kuitenkin johtaa siihen, että pankkien pääomavaatimuksia ollaan kiristämässä Suomen kannalta merkittävästi. 

Suomen pankkijärjestelmässä ja suomalaisilla markkinoilla on kansainvälisesti katsoen paljon alhaisen riskin lainoja. Baselin standardit on laadittu vastaamaan tilannetta, joka keskimääräisesti vallitsee merkittävillä talousalueilla. Tämä ei ota huomioon Suomen erityispiirteitä. 

Lainojen ja pankkien muiden saamisten riskitaso vaihtelee eri talousalueilla. Toisilla talousalueilla pankkien taseissa on enemmän suuririskisiä lainoja ja saamisia, toisilla puolestaan on enemmän matalariskisiä. Baselin standardien luomassa kompromissitilanteessa korkeampiriskiset talousalueet voittavat ja vastaavasti matalariskisemmät häviävät.  

”Suomessa on enemmän matalariskisiä lainoja ja muita eriä ja näin ollen uudistuksessa Suomi on häviämässä, kun standardit eivät tunnista Suomen erityispiirteitä. Uudistuksen tuoma kompromissitilanne onkin johtamassa melko nurinkuriseen tilanteeseen, jossa pääomavaateet nousevat niiden osalta, joilla on alhaisempi riski”, Salmi sanoo. 

Finanssiala on tuonut uudistuksen ongelmat esille lainsäädäntöprosessin jokaisessa vaiheessa. 

”Olemme esittäneet muutoksia, jotka ottaisivat huomioon alhaisen riskin erät Suomen erityispiirteenä eivätkä rankaisisi suomalaista pankkisektoria ja sen asiakkaita. Muu elinkeinoelämä on ollut samoilla linjoilla kanssamme”, Salmi tiivistää. 

 

Baselin säännösten toimeenpanon tulee tukea talouskasvua 

FA:n ehdotukset turvaisivat vihreän siirtymän ja energiamurroksen aikaansaamien investointitarpeiden rahoituksen myös komission esityksessä olevien siirtymäaikojen päätyttyä. Vaikka FA on pettynyt siihen, ettei suuren valiokunnan kanta ollut yhtä selkeä kuin talousvaliokunnan, näkee FA kuitenkin näiden kahden valiokunnan kannat sisällöltään yhdenmukaisina niiden molempien edellyttäessä asunto- ja yrityslainojen alhaisten riskin erien erityistä huomioon ottamista EU-neuvotteluissa. 

FA:n näkemys on kuitenkin kohdannut Suomessa vastustusta ja on vaadittu, että Baselin standardia tiukempi komission esitys hyväksyttäisiin sellaisenaan. Tämän pohjalta monien suomalaispankkien pääomavaatimukset nousisivat perusteettomasti, kun Suomelle tyypillisiä alhaisen riskin eriä ei huomioitaisi. 

”Olemme yhdessä muun elinkeinoelämän kanssa huolissamme siitä, miten alhaisen riskin erien huomiotta jättäminen vaikuttaa talouskasvuun, asuntolainoihin ja vihreän siirtymän investointien rahoitukseen erityisesti pk-sektorilla. Pääomavaateen nousun ja lainanmyöntökapasiteetin supistumisen välinen yhteys on yleisesti tunnustettu. Tämä olisi pitänyt ottaa Suomen kannanmuodostuksessa nykyistä selkeämmin huomioon”, Salmi sanoo.