Finnvera Oyj

Finnveran Maat ja markkinat -katsaus 1/2020: Venäjän kasvuodotukset vaatimattomat, Kaakkois-Aasian seuraava nousija voi olla Uzbekistan

Jaa
Venäjä on perinteisesti ollut Suomen keskeisiä vientimarkkinoita, mutta markkinoiden epävarmuus ja viime vuosina kaupalle asetetut pakotteet puolin ja toisin ovat hidastaneet vientiä Venäjälle. Uzbekistan ja Kazakstan puolestaan ovat Keski-Aasian nousevia talouksia, joita kohtaan kiinnostus on Suomessa kasvussa. Suomalaisyritysten kannattaa hyödyntää vientipotentiaali. Finnveralla on mahdollisuus rahoittaa suomalaisyritysten vientiä maihin taloudellisista tai poliittisista epävarmuuksista huolimatta. Finnveran vuoden 2020 ensimmäisen Maat ja markkinat -katsauksen aiheena ovat Venäjä, Uzbekistan ja Kazakstan.

Venäjän talous lähes velaton, puskureita kasvatettu

Venäjän talous on monilla mittareilla hyvässä kunnossa. Maa kasvatti reservirahastojaan vuoden 2019 aikana hyvällä tasolla pysytelleiden öljynhintojen ansiosta. Budjetti oli ylijäämäinen, ja ruplan kurssi on pysynyt suhteellisen vakaana. Venäjän talouskasvun ennustetaan kuitenkin jäävän vuonna 2019 vain prosentin luokkaan, jälleen alle potentiaalinsa. Venäjän hallinto toivoo piristystä presidentti Putinin lanseeraamista kansallisista projekteista ja Kansallisen hyvinvoinnin rahastosta, jotka voisivat nostaa vuotuista talouskasvua hienoisesti tänä ja ensi vuonna. Kasvuodotukset ovat kuitenkin vaatimattomia.

Suomalaisyritysten silmissäVenäjän-kaupan näkymät olivat syksyllä 2019 hieman positiivisemmat kuin keväällä, ilmeni Suomalais-Venäläisen kauppakamarin syysbarometrista. Suurimmiksi riskeiksi yritykset näkevät kuitenkin Venäjän poliittisen tilanteen ja pakotteet. EU jatkoi joulukuun puolivälissä Venäjä-pakotteitaan jälleen kuudella kuukaudella.

Ongelmia tuottavat myös Venään vastapakotteet, joiden suojissa Venäjä on kehittänyt omaa tuotantoaan ja kannustaa ulkomaisia yrityksiä perustamaan tuotantoa Venäjälle. Yleisen arvion mukaan Venäjä ei poistaisi vastapakotteitaan, vaikka EU luopuisi omista pakotteistaan, sanoo Finnveran maariskien hallinnan tiimipäällikkö Anu-Leena Koskelainen.

Finnveran näkemyksen mukaan Venäjälle viime aikoina investoineita suomalaisyrityksiä yhdistää se, että yrityksillä on lähes poikkeuksetta entuudestaan vankka Venäjän-kaupan osaaminen ja tunnettuus Venäjän-markkinoilla. Säilyttääkseen markkinaosuutensa Venäjällä monet yritykset ovat olleet pakotettuja osittaiseen tuotannon siirtoon. Uudet startupit jättävät useimmiten kansainvälistymisessään Venäjän väliin, ja tähtäävät vain länsimarkkinoille. 

Venäjän markkinoihin liittyvät riskit ovat kuitenkin hallittavissa luottovakuutuksilla, ja Finnveran vienninrahoitus tukee Suomen Venäjän-vientiä.

− Lyhyen maksuajan luottovakuutuksen kysynnässä on ollut hienoista kasvua. Finnvera ottaa riskiä ostajasta viejän puolesta, joka pystyy näin antamaan venäläiselle ostajalle 30−60 päivän maksuajan. Voimme tukea myös investointihyödykkeiden vientiä ostajaluottotakuiden avulla, Anu-Leena Koskelainen sanoo.

Finnvera noudattaa EU:n asettamia Venäjään kohdistuvia pakotteita ja ottaa lisäksi huomioon myös mm. Yhdysvaltain asettamat pakotteet.Venäjä on Finnveran suurin poliittisen riskin vastuumaa, ja vientitakuiden kokonaisvastuut Venäjällä ovat 1,4 miljardia euroa.

Uzbekistan – Keski-Aasian nouseva talous?

Kiinnostus keskiaasialaisen Uzbekistanin markkinoita kohtaan on kasvanut maan avautumisen ja talousuudistusten myötä vuodesta 2016 lähtien presidentti Shavkat Mirziyoevin kaudella. Uudistusvauhti on joidenkin arvioiden mukaan ollut liiankin kova. Instituutioiden kehitys laahaa perässä, ja toimintaympäristö on edelleen haasteellinen, vaikka esimerkiksi korruptio on joidenkin arvioiden mukaan vähentynyt. Myös ihmisoikeustilanne maassa on kohentunut.

Uzbekistanin talouskasvua on vauhdittanut investointien kasvu vuosikausien ali-investointien jälkeen. Suurimmat investoijat ovat Kiina, Venäjä ja Korea. EU-maiden osuus kokonaiskaupasta oli 7 prosenttia vuonna 2018.

− Kävin Uzbekistanissa äskettäin yli kymmenen vuoden tauon jälkeen. Muutos aiempaan on huikea, ja paljon on tapahtunut aivan viimeisten parin kolmen vuoden aikana.Uzbekistanilla voi olla mahdollisuus nousta Keski-Aasian johtavaksi maaksi Kazakstanin sijaan, jos uudistuksia jatketaan. Kaupalla EU-maiden kanssa on hyvät mahdollisuudet kasvaa. Saksalaiset yritykset ovat jo aktiivisia, mutta Uzbekistanin tarvitsemat tuontituotteet sopivat myös suomalaisten yritysten tuotepalettiin, Anu-Leena Koskelainen sanoo.

Finnveralla on hyvät mahdollisuudet edistää suomalaista vientiä Uzbekistaniin. Finnvera suosittelee lyhyen maksuajan vientikaupoissa maksuinstrumentiksi remburssia, mutta voi myös harkita uzbekistanilaisen yritysriskin takaamista esimerkiksi tililuotolla. Pääomatavaravientiä rahoittavien luottojen takaamisessa Finnvera edellyttää, että hankkeen rahoitusrakenteella voidaan pienentää maahan tai vastapuoleen liittyviä riskejä.

Kazakstan – kasvu-uralla usean vuoden tauon jälkeen

Suomen suurin kauppakumppani Kaakkois-Aasiassa on Kazakstan, vaikka kauppaluvut ovat viime vuodet olleet vaatimattomalla tasolla. Vuonna 2019 Suomen vienti maahan nousi hienoisesti.

− Suomella on Kazakstanissa hyvä maine, meitä pidetään koulutuksen ja innovaatioiden mallimaana. Suomessa on osaamista ja teknologiaa, millä luonnonvaroja voidaan hyödyntää, Anu-Leena Koskelainen sanoo.

Finnvera voi myöntää tapauskohtaisella harkinnalla vientitakuita lyhyellä ja pitkällä maksuajalla uusille vientihankkeille, vaikkakin vientitakuiden kysyntä maahan on ollut vaatimatonta. Kazakstan luokitellaan maaluokkaan 5/7, kuten Uzbekistankin. Venäjän maariskiluokka on 4/7.

Lisätiedot:

Tutustu koko Maat ja markkinat 1/2020 -katsaukseen Finnveran uutishuoneessa.

Finnveran ensimmäinen Maat ja markkinat -katsaus julkaistiin syksyllä 2019, ja aiheena oli muun muassa talouskriisiin ajautunut Argentiina.

Finnveran maaluokitukset ja maaluokituskartta.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Anu-Leena Koskelainen, tiimipäällikkö, maariskien hallinta, Finnvera, puh. 029 460 2819, anu-leena.koskelainen@finnvera.fi

Kuvat

Anu-Leena Koskelainen
Anu-Leena Koskelainen
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Finnvera Oyj
Finnvera Oyj
Porkkalankatu 1
00180 HELSINKI

029 460 11http://www.finnvera.fi

Finnvera tarjoaa rahoitusta yritystoiminnan alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä viennin riskeiltä suojautumiseen. Vahvistamme suomalaisten yritysten toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä tarjoamalla lainoja, takauksia ja vienninrahoituspalveluja. Finnvera jakaa rahoitukseen sisältyvää riskiä muiden rahoittajien kanssa. Finnvera on valtion omistama erityisrahoittaja ja Suomen virallinen vientitakuulaitos Export Credit Agency (ECA). www.finnvera.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Finnvera Oyj

Mikroyritysten investointien rahoituksessa ennätysvuosi, vaikka yleisesti investoinnit odottavat talouden käännettä23.4.2024 14:12:27 EEST | Tiedote

Epävarmasta toimintaympäristöstä huolimatta vuonna 2023 Finnveran yhdessä muiden rahoittajien kanssa rahoittamat mikroyritysten investoinnit kasvoivat euromääräisesti 17 prosenttia edellisvuodesta. Noin puolet rahoitetuista investoinneista kohdistui koneisiin ja kalustoon. Rahoitusta saaneiden aloittavien yritysten lukumäärä laski valtakunnallisesti kaikilla toimialoilla. Euromääräisesti matkailualan rahoitus kasvoi, kun se muilla toimialoilla laski.

Rahoitus ja kasvu -katsaus: Teollisuuspolitiikka nosti päätään koronapandemian aikana, mutta vaihde jäi päälle – Valtiontukikilpailu on Suomelle myrkkyä18.4.2024 09:00:00 EEST | Tiedote

Suomen viennin laskusuhdanne syveni vuoden 2023 aikana, ja tällä hetkellä viennin odotukset lähitulevaisuudesta ovat yhtä pessimistiset kuin koronapandemian pahimmassa vaiheessa. Vientitaantumalla on merkittävät vaikutukset kansantalouteen, sillä vientisektori työllistää suoraan ja välillisesti merkittävän määrän ihmisiä. Lisäksi vientiin päätyvät hyödykkeet ovat yleensä korkeamman arvonlisän tuotteita, joten viennin vähenemisestä seuraa myös kansantalouden tuottavuuden lasku. Samaan aikaan suurten talousmahtien protektionistinen teollisuuspolitiikka rapauttaa kansainvälistä kauppaa ja lisää valtiontukipolitiikkaa. Koronapandemian aikana nousut teollisuuspolitiikka on jäänyt päälle ja vahvistunut.

Finnveran Rahoitus ja kasvu -katsaus 1/2024: ”Investoinnit odottavat EKP:n ensimmäistä koronlaskua” – Investointien lykkääminen osoittaa, ettei hyviä projekteja ole, arvioi pääekonomisti16.4.2024 09:00:00 EEST | Tiedote

Pk-yritysten rahoituskysynnän odotetaan pysyvän vaimeana seuraavien kuuden kuukauden aikana, ja investointeja on lykätty tai peruttu odottamaan korkotason laskua. Myös Suomen viennin odotus lähitulevaisuudesta on yhtä pessimistinen kuin koronapandemian pahimmassa vaiheessa. Erityisen ongelmallista tämän hetken tilanteessa on se, että syyt eivät ole pelkästään Suomen omissa käsissä vaan taustalla ovat globaali talouskehitys ja korkotaso. Taustalla on myös Suomen talouden syvempiä rakenteellisia haasteita, jotka heijastuvat investointien kannattavuuteen, arvioi Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki.

Finnvera ja kauppakamarit: Suomalaiset pk-yritykset eivät hyödynnä riittävästi kilpailukykyä lisääviä viennin rahoitusratkaisuja21.3.2024 09:33:00 EET | Tiedote

Suomalaiset pk-yritykset eivät hyödynnä riittävästi erilaisia viennin rahoitusratkaisuja ja menettävät sen vuoksi kauppoja sekä altistuvat tarpeettomille luottotappioille. Riskeiltä suojautuminen ja maksuajan järjestäminen ostajalle tuovat kilpailukykyä. Kauppakamarit ja Finnvera käynnistävät yhdessä Vientikaupan rahoitus -kiertueen yritysten osaamisen ja kilpailukyvyn vahvistamiseksi.

Finnvera aloittaa vekselirahoituksen pienissä vientikaupoissa15.3.2024 09:00:00 EET | Tiedote

Finnvera alkaa rahoittaa vientikaupassa käytettäviä vekseleitä. Vekseli on vanha velkainstrumentti, joka nyt entisestään monipuolistaa Finnveran rahoitusmahdollisuuksia pienissä vientikaupoissa. Vekselirahoitus soveltuu pääomatavaroiden kauppaan, kun viejä ja ulkomainen ostaja ovat sopineet pitkästä, 2–5 vuoden maksuajasta ja vekseleiden käytöstä velkainstrumenttina. Vekselirahoitus, kuten Finnveran vuosi sitten käynnistämä vientiluottokin, on Finnveran ja tytäryhtiö Suomen Vientiluotto Oy:n yhteistyönä myöntämä rahoitus. Nyrkkisääntönä on, että vekselirahoitusta käytetään, jos rahoitustarve on noin 0,2–2 miljoonaa euroa ja vientiluottoa tyypillisesti suurempiin, 2–20 miljoonan euron vientikauppoihin.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye