Finnveran Maat ja markkinat -katsaus 1/2020: Venäjän kasvuodotukset vaatimattomat, Kaakkois-Aasian seuraava nousija voi olla Uzbekistan
Venäjän talous lähes velaton, puskureita kasvatettu
Venäjän talous on monilla mittareilla hyvässä kunnossa. Maa kasvatti reservirahastojaan vuoden 2019 aikana hyvällä tasolla pysytelleiden öljynhintojen ansiosta. Budjetti oli ylijäämäinen, ja ruplan kurssi on pysynyt suhteellisen vakaana. Venäjän talouskasvun ennustetaan kuitenkin jäävän vuonna 2019 vain prosentin luokkaan, jälleen alle potentiaalinsa. Venäjän hallinto toivoo piristystä presidentti Putinin lanseeraamista kansallisista projekteista ja Kansallisen hyvinvoinnin rahastosta, jotka voisivat nostaa vuotuista talouskasvua hienoisesti tänä ja ensi vuonna. Kasvuodotukset ovat kuitenkin vaatimattomia.
Suomalaisyritysten silmissäVenäjän-kaupan näkymät olivat syksyllä 2019 hieman positiivisemmat kuin keväällä, ilmeni Suomalais-Venäläisen kauppakamarin syysbarometrista. Suurimmiksi riskeiksi yritykset näkevät kuitenkin Venäjän poliittisen tilanteen ja pakotteet. EU jatkoi joulukuun puolivälissä Venäjä-pakotteitaan jälleen kuudella kuukaudella.
Ongelmia tuottavat myös Venään vastapakotteet, joiden suojissa Venäjä on kehittänyt omaa tuotantoaan ja kannustaa ulkomaisia yrityksiä perustamaan tuotantoa Venäjälle. Yleisen arvion mukaan Venäjä ei poistaisi vastapakotteitaan, vaikka EU luopuisi omista pakotteistaan, sanoo Finnveran maariskien hallinnan tiimipäällikkö Anu-Leena Koskelainen.
Finnveran näkemyksen mukaan Venäjälle viime aikoina investoineita suomalaisyrityksiä yhdistää se, että yrityksillä on lähes poikkeuksetta entuudestaan vankka Venäjän-kaupan osaaminen ja tunnettuus Venäjän-markkinoilla. Säilyttääkseen markkinaosuutensa Venäjällä monet yritykset ovat olleet pakotettuja osittaiseen tuotannon siirtoon. Uudet startupit jättävät useimmiten kansainvälistymisessään Venäjän väliin, ja tähtäävät vain länsimarkkinoille.
Venäjän markkinoihin liittyvät riskit ovat kuitenkin hallittavissa luottovakuutuksilla, ja Finnveran vienninrahoitus tukee Suomen Venäjän-vientiä.
− Lyhyen maksuajan luottovakuutuksen kysynnässä on ollut hienoista kasvua. Finnvera ottaa riskiä ostajasta viejän puolesta, joka pystyy näin antamaan venäläiselle ostajalle 30−60 päivän maksuajan. Voimme tukea myös investointihyödykkeiden vientiä ostajaluottotakuiden avulla, Anu-Leena Koskelainen sanoo.
Finnvera noudattaa EU:n asettamia Venäjään kohdistuvia pakotteita ja ottaa lisäksi huomioon myös mm. Yhdysvaltain asettamat pakotteet.Venäjä on Finnveran suurin poliittisen riskin vastuumaa, ja vientitakuiden kokonaisvastuut Venäjällä ovat 1,4 miljardia euroa.
Uzbekistan – Keski-Aasian nouseva talous?
Kiinnostus keskiaasialaisen Uzbekistanin markkinoita kohtaan on kasvanut maan avautumisen ja talousuudistusten myötä vuodesta 2016 lähtien presidentti Shavkat Mirziyoevin kaudella. Uudistusvauhti on joidenkin arvioiden mukaan ollut liiankin kova. Instituutioiden kehitys laahaa perässä, ja toimintaympäristö on edelleen haasteellinen, vaikka esimerkiksi korruptio on joidenkin arvioiden mukaan vähentynyt. Myös ihmisoikeustilanne maassa on kohentunut.
Uzbekistanin talouskasvua on vauhdittanut investointien kasvu vuosikausien ali-investointien jälkeen. Suurimmat investoijat ovat Kiina, Venäjä ja Korea. EU-maiden osuus kokonaiskaupasta oli 7 prosenttia vuonna 2018.
− Kävin Uzbekistanissa äskettäin yli kymmenen vuoden tauon jälkeen. Muutos aiempaan on huikea, ja paljon on tapahtunut aivan viimeisten parin kolmen vuoden aikana.Uzbekistanilla voi olla mahdollisuus nousta Keski-Aasian johtavaksi maaksi Kazakstanin sijaan, jos uudistuksia jatketaan. Kaupalla EU-maiden kanssa on hyvät mahdollisuudet kasvaa. Saksalaiset yritykset ovat jo aktiivisia, mutta Uzbekistanin tarvitsemat tuontituotteet sopivat myös suomalaisten yritysten tuotepalettiin, Anu-Leena Koskelainen sanoo.
Finnveralla on hyvät mahdollisuudet edistää suomalaista vientiä Uzbekistaniin. Finnvera suosittelee lyhyen maksuajan vientikaupoissa maksuinstrumentiksi remburssia, mutta voi myös harkita uzbekistanilaisen yritysriskin takaamista esimerkiksi tililuotolla. Pääomatavaravientiä rahoittavien luottojen takaamisessa Finnvera edellyttää, että hankkeen rahoitusrakenteella voidaan pienentää maahan tai vastapuoleen liittyviä riskejä.
Kazakstan – kasvu-uralla usean vuoden tauon jälkeen
Suomen suurin kauppakumppani Kaakkois-Aasiassa on Kazakstan, vaikka kauppaluvut ovat viime vuodet olleet vaatimattomalla tasolla. Vuonna 2019 Suomen vienti maahan nousi hienoisesti.
− Suomella on Kazakstanissa hyvä maine, meitä pidetään koulutuksen ja innovaatioiden mallimaana. Suomessa on osaamista ja teknologiaa, millä luonnonvaroja voidaan hyödyntää, Anu-Leena Koskelainen sanoo.
Finnvera voi myöntää tapauskohtaisella harkinnalla vientitakuita lyhyellä ja pitkällä maksuajalla uusille vientihankkeille, vaikkakin vientitakuiden kysyntä maahan on ollut vaatimatonta. Kazakstan luokitellaan maaluokkaan 5/7, kuten Uzbekistankin. Venäjän maariskiluokka on 4/7.
Lisätiedot:
Tutustu koko Maat ja markkinat 1/2020 -katsaukseen Finnveran uutishuoneessa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anu-Leena Koskelainen, tiimipäällikkö, maariskien hallinta, Finnvera, puh. 029 460 2819, anu-leena.koskelainen@finnvera.fi
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Finnvera tarjoaa rahoitusta yritystoiminnan alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä viennin riskeiltä suojautumiseen. Vahvistamme suomalaisten yritysten toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä tarjoamalla lainoja, takauksia ja vienninrahoituspalveluja. Finnvera jakaa rahoitukseen sisältyvää riskiä muiden rahoittajien kanssa. Finnvera on valtion omistama erityisrahoittaja ja Suomen virallinen vientitakuulaitos Export Credit Agency (ECA). www.finnvera.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finnvera Oyj
Etelä-Suomen aluekatsaus 1–6/2025: Finnveran rahoittamat investoinnit kasvoivat Uudellamaalla, Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa – myös omistajanvaihdokset vilkastumassa16.9.2025 09:00:00 EEST | Tiedote
Finnveran yhteenlaskettu rahoitus Uudenmaan, Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson yrityksille kasvoi alkuvuonna 2025 selvästi vuodentakaisesta, ja rahoitusta myönnettiin tammi–kesäkuussa yhteensä 235 miljoonaa euroa (183). Finnveran osarahoittamien investointien määrä kasvoi kaikissa alueen maakunnissa. Teolliset yritykset investoivat erityisesti Uudellamaalla ja Etelä-Karjalassa. Rahoitus nousi myös IT-alan ja puolustusteknologian rahoituksessa. Omistajanvaihdosten rahoitus nousi Uudellamaalla ja Etelä-Karjalassa edellisvuoden notkahduksen jälkeen. Kymenlaaksossa omistajanvaihdosten rahoitus laski hieman. Investoinnit ja omistajanvaihdokset ovat tärkeitä alueen taloudelle – dynaamiset vaikutukset ulottuvat alihankkijoihin ja kuluttajiin saakka.
Finnveran Juha Ketola Pk-yritysbarometrin tuloksista: ”Puskurien vahvistamisen sijaan investointeja - Yhä suurempi joukko yrityksistä on velattomia"11.9.2025 09:09:25 EEST | Tiedote
Pk-yritysten suhdannepohja lienee takanapäin, mutta yritysten rahoituksen saatavuudessa on edelleen haasteita. Syksyn Pk-yritysbarometrissa 43 prosenttia rahoitusta tarvinneista yrityksistä ilmoitti, ettei ole saanut tai hakenut rahoitusta tarpeesta huolimatta. Toisaalta syksyn barometri osoittaa, että yrityksillä on tilaisuus käynnistää investointeja. Yritysten taloudellinen tilanne ei ole enää heikentynyt ja käyttöpääoman tarve on jopa alentunut. Koko vastaajajoukossa rahoituksen saatavuushaasteita on vain 15 prosentilla, huomauttaa Finnveran pk- ja midcap-yritysten liiketoimintajohtaja Juha Ketola.
Finnveran Itä-Suomen aluekatsaus 1–6/2025: Keski-Suomessa investoinnit hiipuivat, Pohjois-Savossa EU-rahoitus vauhditti kasvua, Pohjois-Karjalassa investointien arvo nousi, Etelä-Savossa rahoitus lähes kaksinkertaistui9.9.2025 09:19:07 EEST | Tiedote
Finnveran myöntämä rahoitus Itä-Suomen pk- ja midcap-yrityksille kasvoi alkuvuonna 2025 noin viidenneksellä edellisvuoteen verrattuna. Investointien määrä nousi 45 prosenttia, ja erityisesti Etelä-Savo ja Pohjois-Savo erottuivat vahvalla kasvulla. Keski-Suomessa investointien määrä sen sijaan laski, vaikka rahoitusta myönnettiin enemmän kuin vuotta aiemmin. Pohjois-Karjalassa investointien arvo nousi selvästi, mutta InvestEU-rahoituksen käyttö jäi vaatimattomaksi. Itä-Suomen alueen investoinnit kohdistuivat erityisesti teollisuuteen sekä liike-elämän palveluihin.
Kutsu Teams-infoon: Finnveran aluekatsaus ti 9.9. klo 9 – Keski-Suomi & Etelä-Savo8.9.2025 12:40:23 EEST | Kutsu
Aluekatsaus kertoo, miten yritykset hyödynsivät rahoitusta hankkeissaan ja miten esimerkiksi investoinnit ja yrityskaupat kehittyivät Keski-Suomessa ja Etelä-Savossa alkuvuonna 2025.
Kutsu: Finnveran aluekatsaus Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan talouteen ja rahoitukseen ti 9.9. klo 108.9.2025 11:57:33 EEST | Kutsu
Aluekatsaus kertoo, miten yritykset hyödynsivät rahoitusta hankkeissaan ja miten esimerkiksi investoinnit ja yrityskaupat kehittyivät Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa alkuvuonna 2025.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme