Finnveran Rahoitus & kasvu -katsaus: Yritysten tarve uusille lyhennysvapaille ja käyttöpääomalle kasvaa – Monilla yrityksillä kriittiset hetket edessä vuoden 2021 alkupuoliskolla
Finnvera kysyi eri puolilla Suomea sekä pk- että suuryritysten parissa työskenteleviltä rahoituspäälliköiltään, aluejohtajiltaan sekä luottopäätösyksiköltään näkemyksiä yritysrahoituksen lähiajan näkymistä. Vastauksia viikolla 40 tehtyyn kyselyyn tuli lähes 80 kappaletta, ja ne koskevat arvioita yritysrahoituksen koko kentästä, eivät yksin Finnveran palveluista. Vastaajien enemmistö työskentelee pk-yritysten rahoituksen piirissä.
Yritysrahoitusmittari: Rahoitustarve kasvaa syksyllä, kasvuun päästävä kiinni viimeistään vuoden 2021 alkupuoliskolla
Lähes 30 prosenttia vastaajista antoi kysynnän voimakkuudelle arvon 7 ja toiset lähes 30 prosenttia arvon 8, kun asteikko on 1‒10. Keskiarvo oli 7,9 eli selvästi korkeampi kuin aiemmissa kyselyissä. Kesäkuussa se oli 6,1 ja maaliskuussa 6,0.
‒ Vastausten painottuminen asteikon yläpäähän kuvaa tämän hetken tilanteen vakavuutta ja tarvetta rahoituksen järjestelyihin. Ravintola-ala ja matkailu ovat odotetusti kärjessä. Rahoitusammattilaisemme odottavat uuden lyhennysvapaakierroksen alkamista, mutta sen volyymi on vielä kysymysmerkki samoin kuin pankkien joustavuus tilanteessa. Yritysten on kyettävä saamaan uutta kassavirtaa viimeistään vuoden 2021 ensimmäisellä puoliskolla, tai edessä on yritysten kaatumisia. Suuryritysten tilanne on arvioiden mukaan pääsääntöisesti edelleen hyvä, mutta pääomahyödykkeiden viennissä rahoituksen järjestymisen merkitys kasvaa, sanoo Finnveran pääekonomisti Timo Lindholm.
Teollisuuden tilauskanta on laskussa, eikä uutta käännettä parempaan ole pian näkyvissä. Koko taloudessa käänne parempaan ei ole kovin lähellä, ja tulkintaa vahvistaa suurten yritysten liikevaihdon selvä alaneminen.
‒ Yritysten päätavoitteina ovat nyt toiminnan tehostaminen ja tuottavuuden nosto. Kasvu on kuitenkin suurelta osin haettava kansainvälisiltä markkinoilta. Tämä koskee myös pk-sektoria. Kasvun ja kansainvälistymisen vauhdittaminen on myös Finnveran painopiste normaalitilanteessa, vaikka korona-aikana pyrimme rahoituksellamme auttamaan kriisin yli kaikkia elinkelpoisia yrityksiä, Lindholm sanoo.
Viennin rahoituksen rooli kilpailutekijänä kasvaa
Kansainvälisillä markkinoilla kilpailukyky on nyt entistäkin tärkeämpää. Laadun, hinnan ja toimitusten varmuuden ohella keskeinen kilpailukykytekijä on viennin rahoitus.
‒ Vientiyrityksillä pääsy kansainvälisiin tarjouskilpailuihin ja niissä menestyminen edellyttävät hyvin usein sitä, että ulkomaisen ostajan rahoitus on kunnossa. Vientitakuut ovat keskeinen osa viennin kilpailukykyä, mikä korostuu entisestään koronakriisin takia. Rahoitus suojaa myös riskeiltä, ja Finnvera voi poikkeustilanteessa myöntää luottovakuutuksia myös niin sanottuihin kaupallisen riskin maihin kuten EU-maihin vuoden 2020 loppuun saakka. Koronan aiheuttamassa tilanteessa kaikki viennin edellytyksiä lisäävät ja kauppasuhteita ylläpitävät toimenpiteet ovat tärkeitä, Lindholm sanoo.
Rahoituksen kysyntä suuryritysten keskuudessa vaihtelee nyt selvästi toimialoittain: kärjessä on telesektori, mutta monilla teollisuuden aloilla on hiljaisempaa.
Näkymien heikentymisestä kertoo myös se, että koronatilanteen takia suuryrityksille on pk-yritysten tavoin toteutettu runsaasti rahoituksen uudelleen järjestelyjä, ja tarve rahoitusjärjestelyille näyttää jatkuvan.
Taustalla jo menetetty vuosikymmen - Tarve talouskasvulle voimistuu kaiken aikaa
Suomen tämän vuoden bruttokansantuotteen ennusteiden laaja haarukka ja suuret muutokset kuvaa ennustamisen vaikeutta tällä hetkellä: arviot BKT:n laskusta liikkuvat noin 3,5‒7 prosentin välillä. Suomen taloutta voidaan jo ennen poikkeusoloja pitää toteutuneiden kasvunumeroiden perusteella alisuoriutujana, joten tarve ripeälle talouskasvulle voimistuu kaiken aikaa.
Kun Suomen bruttokansantuote kasvoi vuosina 2011‒2020 keskimäärin vain 0,4 prosenttia vuodessa, ylsi Ruotsi samalla jaksolla keskimäärin 1,3 prosentin vuotuiseen kasvuun. Jos Suomi olisi kuluneella kymmenvuotisjaksolla pysynyt BKT-kasvussa Ruotsin vauhdissa, olisi BKT:mme tämän vuoden lopussa yli 20 miljardia euroa suurempi kuin mihin nykyennusteilla päädymme, Lindholm vertaa.
‒ Suomen korona-ajan talouden tähänastista hyvää suoritusta voi selittää teollisuuden rakenne sekä yksityisen palvelusektorin monia muita maita pienempi suhteellinen osuus. Joka tapauksessa, vie parhaassakin tapauksessa useita vuosia, ennen kuin koronan aiheuttama monttu maamme taloudessa on kokonaan lapioitu umpeen. Eikä kyse ole talouden tavanomaisesta noususta taantuman jälkeen, vaan monilta osin uusista rakenteista ja toimintatavoista.
Koronakriisin luoma heikko talouden tila ja suuri epävarmuus ovat pudottaneet erityisesti suurempien pk-yritysten kasvuhakuisuutta. Yritykset, joilla on yleensä laaja liiketoiminta ja parhaat edellytykset nopeaan kasvuun ja sen rahoittamiseen, keskittyvät nyt hengissä säilymiseen.
‒ Tilanne on varsin ymmärrettävä, mutta pitkittyessään se nakertaa taloutemme kasvupotentiaalia valitettavan paljon. Korona testaa sekä yritysten sopeutumiskykyä, pankkien ja muiden rahoittajien joustoa, että talouspolitiikan reaktionopeutta ja toimien osumatarkkuutta, Lindholm sanoo.
Katsaus julkistetaan webinaarissa
Katsauksen tulokset esitellään Finnveran Rahoitus & kasvu LIVE: Milloin on kasvun aika? -webinaarissa 7.10.2020 klo 9.00. Timo Lindholmin haastattelussa on Varsinais-Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Hanna Munter ja Finnveran liiketoimintajohtaja Juuso Heinilä. Webinaari kestää noin 40-45 minuuttia.
Webinaaria voi seurata osoitteessa: https://finnvera.videosync.fi/milloin-on-kasvun-aika
Katsaus, siihen liittyvät materiaalit ja webinaarin tallenne kootaan osoitteeseen finnvera.fi/rahoitusjakasvu
Webinaarit jatkuvat marras-joulukuussa. Keskiviikkona 11.11. klo 9.00 aiheena ovat omistajanvaihdokset. Timo Lindholmin haastattelussa on LUT-yliopiston professori Timo Pihkala ja Finnveran omistajanvaihdoksiin erikoistunut aluepäällikkö Elisa Sipponen.
Torstaina 3.12. klo 9.00 aiheena on viennin merkitys Suomen taloudelle. Timo Lindholmin vieraana on Varman toimitusjohtaja Risto Murto ja Finnveran suuryrityksistä vastaava liiketoimintajohtaja Jussi Haarasilta.
Tervetuloa seuraamaan!
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Timo Lindholm, pääekonomisti, Finnvera, puh. 050 303 9398
Liitteet
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Finnvera tarjoaa rahoitusta yritystoiminnan alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä viennin riskeiltä suojautumiseen. Vahvistamme suomalaisten yritysten toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä tarjoamalla lainoja, takauksia ja vienninrahoituspalveluja. Finnvera jakaa rahoitukseen sisältyvää riskiä muiden rahoittajien kanssa. Finnvera on valtion omistama erityisrahoittaja ja Suomen virallinen vientitakuulaitos Export Credit Agency (ECA). www.finnvera.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finnvera Oyj
Finnvera takaa Nokian 5G-toimituksia Intian johtavan teleoperaattorin suurtilaukseen – Telesektorilla rahoitusjärjestely on Finnveran historian suurin25.4.2024 09:16:37 EEST | Tiedote
Finnvera on myöntänyt Nokian 1,5 miljardin dollarin arvoisille 5G-toimituksille ostajaluottotakuun, joka on Finnveran historian suurimpia yksittäisiä rahoitusjärjestelyjä ja vientitakuita ja telesektorilla suurin. Nokian teknologiaa on mukana Intian 5G-vallankumouksessa, kun maailman kolmanneksi suurin teleoperaattori, Intian johtava operaattori Reliance Jio Infocomm Limited on viemässä Intiaa kattavaan 5G-verkkoon. Nokia uutisoi osuudestaan hankkeessa lokakuussa 2022. Rahoitusjärjestely oli keskeisessä roolissa mahdollistamassa vientikaupan syntymistä.
Mikroyritysten investointien rahoituksessa ennätysvuosi, vaikka yleisesti investoinnit odottavat talouden käännettä23.4.2024 14:12:27 EEST | Tiedote
Epävarmasta toimintaympäristöstä huolimatta vuonna 2023 Finnveran yhdessä muiden rahoittajien kanssa rahoittamat mikroyritysten investoinnit kasvoivat euromääräisesti 17 prosenttia edellisvuodesta. Noin puolet rahoitetuista investoinneista kohdistui koneisiin ja kalustoon. Rahoitusta saaneiden aloittavien yritysten lukumäärä laski valtakunnallisesti kaikilla toimialoilla. Euromääräisesti matkailualan rahoitus kasvoi, kun se muilla toimialoilla laski.
Rahoitus ja kasvu -katsaus: Teollisuuspolitiikka nosti päätään koronapandemian aikana, mutta vaihde jäi päälle – Valtiontukikilpailu on Suomelle myrkkyä18.4.2024 09:00:00 EEST | Tiedote
Suomen viennin laskusuhdanne syveni vuoden 2023 aikana, ja tällä hetkellä viennin odotukset lähitulevaisuudesta ovat yhtä pessimistiset kuin koronapandemian pahimmassa vaiheessa. Vientitaantumalla on merkittävät vaikutukset kansantalouteen, sillä vientisektori työllistää suoraan ja välillisesti merkittävän määrän ihmisiä. Lisäksi vientiin päätyvät hyödykkeet ovat yleensä korkeamman arvonlisän tuotteita, joten viennin vähenemisestä seuraa myös kansantalouden tuottavuuden lasku. Samaan aikaan suurten talousmahtien protektionistinen teollisuuspolitiikka rapauttaa kansainvälistä kauppaa ja lisää valtiontukipolitiikkaa. Koronapandemian aikana nousut teollisuuspolitiikka on jäänyt päälle ja vahvistunut.
Finnveran Rahoitus ja kasvu -katsaus 1/2024: ”Investoinnit odottavat EKP:n ensimmäistä koronlaskua” – Investointien lykkääminen osoittaa, ettei hyviä projekteja ole, arvioi pääekonomisti16.4.2024 09:00:00 EEST | Tiedote
Pk-yritysten rahoituskysynnän odotetaan pysyvän vaimeana seuraavien kuuden kuukauden aikana, ja investointeja on lykätty tai peruttu odottamaan korkotason laskua. Myös Suomen viennin odotus lähitulevaisuudesta on yhtä pessimistinen kuin koronapandemian pahimmassa vaiheessa. Erityisen ongelmallista tämän hetken tilanteessa on se, että syyt eivät ole pelkästään Suomen omissa käsissä vaan taustalla ovat globaali talouskehitys ja korkotaso. Taustalla on myös Suomen talouden syvempiä rakenteellisia haasteita, jotka heijastuvat investointien kannattavuuteen, arvioi Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki.
Finnvera ja kauppakamarit: Suomalaiset pk-yritykset eivät hyödynnä riittävästi kilpailukykyä lisääviä viennin rahoitusratkaisuja21.3.2024 09:33:00 EET | Tiedote
Suomalaiset pk-yritykset eivät hyödynnä riittävästi erilaisia viennin rahoitusratkaisuja ja menettävät sen vuoksi kauppoja sekä altistuvat tarpeettomille luottotappioille. Riskeiltä suojautuminen ja maksuajan järjestäminen ostajalle tuovat kilpailukykyä. Kauppakamarit ja Finnvera käynnistävät yhdessä Vientikaupan rahoitus -kiertueen yritysten osaamisen ja kilpailukyvyn vahvistamiseksi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme