Jyväskylän yliopisto

Fysioterapia muutoksessa – kokonaisvaltaisen työskentelytavan oppiminen haastaa fysioterapeutit

Jaa

Kokonaisvaltainen, fyysiset, psykologiset ja sosiaaliset tekijät huomioiva työskentelytapa tuki- ja liikuntaelimistön (TULE) vaivojen hoidossa antaa fysioterapeuteille lisätyökaluja kivuliaan asiakkaan kohtaamiseen. Tuore katsaus paljastaa, että uusien toimintatapojen viemisessä käytäntöön kohdataan kuitenkin haasteita.

Fysioterapeutit ovat tärkeitä TULE-vaivojen hoitoketjussa.
Fysioterapeutit ovat tärkeitä TULE-vaivojen hoitoketjussa.

Tuki- ja liikuntaelimistön (TULE) vaivat ovat yksi tämän hetken suurimmista terveysongelmista, jotka aiheuttavat paljon kipuja yksilölle sekä merkittäviä kustannuksia yhteiskunnalle. Ymmärryksemme kivusta on kasvanut, ja hoitosuositusten mukaan hoidon tulisi olla biopsykososiaalista eli sen tulisi huomioida fyysisten tekijöiden lisäksi myös psyykkiset ja sosiaaliset tekijät. Fysioterapeutit ovat keskeisessä roolissa TULE-vaivojen hoidossa, ja koulutuksessa pyritäänkin enenevässä määrin tuottamaan fysioterapeuteille osaamista kipuun vaikuttavien tekijöiden kokonaisvaltaisessa huomioinnissa.

- Fysioterapeutit kokevat näkökulman laajentamisen tärkeäksi ja raportoivat ymmärryksensä kivusta ja asiakaslähtöisestä työskentelytavasta laajentuneen koulutuksen seurauksena, väitöskirjatutkija Riikka Holopainen Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta kertoo.

Moni kohtasi kuitenkin myös haasteita oppimisessa ja opitun soveltamisessa käytäntöön etenkin psykososiaalisten tekijöiden osalta.

- Fysioterapeuttien aiempi osaaminen sekä asiakkaiden käsitykset olivat usein fyysisiin tekijöihin painottuneita ja koulutuksen myötä omaksuttu laajempi näkökulma edellytti suurta ammatillista muutosta, mikä koettiin usein haastavana, Holopainen jatkaa.

Fysioterapeuttien käsitysten mukaan terveydenhuoltojärjestelmämme, mukaan lukien täydennyskoulutukset, eivät vielä kaikilta osin tue muutosta. Katsauksen tulosten mukaan fysioterapeutit toivoivat enemmän joustoa ajankäyttöön, jotta hoito voitaisiin kohdentaa paremmin asiakkaiden tarpeen mukaan. Sen lisäksi he kaipasivat selkeitä hoitopolkuja muiden ammattilaisten hyödyntämiseen sekä pitkäkestoista tukea oppimisprosessissa.

- Fysioterapeuttien täydennyskoulutuksessa tulisi paremmin huomioida osallistujien yksilölliset taustat ja käytännön työympäristössä vastaan tulevat haasteet, sekä varmistaa riittävä tuki ja palautteen saaminen, jotta muutos käytännön tasolla on mahdollista, ehdottaa Holopainen.

Nämä tiedot käyvät ilmi tuoreesta Jyväskylän yliopiston, Oulun yliopiston ja Curtinin yliopiston (Australia) tutkijoiden yhteistyönä toteuttamasta arvostetussa PAIN-lehdessä julkaistusta systemaattisesta kirjallisuuskatsauksesta. Katsauksessa vedettiin yhteen laadullisten tutkimusten tuloksia koskien fysioterapeuttien käsityksiä biopsykososiaalisen lähestymistavan oppimisesta ja soveltamisesta käytännössä. Systemaattisen katsauksen aineistona oli 12 laadullista englanninkielistä tutkimusta, joihin osallistui yhteensä 113 fysioterapeuttia Australiasta, USA:sta ja eri puolilta Eurooppaa. He olivat saaneet koulutusta erilaisten biopsykososiaalisesti orientoituneiden TULE-vaivojen hoitointerventioiden toteuttamisessa.

Alkuperäinen artikkeli: Holopainen R, Simpson P, Piirainen A, Karppinen J, Schütze R, Smith A, O’Sullivan P & Kent P. Physiotherapists’ perceptions of learning and implementing a biopsychosocial intervention to treat musculoskeletal pain conditions. A systematic review and metasynthesis of qualitative studies. PAIN, January 16, 2020. doi: 10.1097/j.pain.0000000000001809

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Väitöskirjatutkija Riikka Holopainen, riikka.t.holopainen@student.jyu.fi, 040 169 6566

Kuvat

Fysioterapeutit ovat tärkeitä TULE-vaivojen hoitoketjussa.
Fysioterapeutit ovat tärkeitä TULE-vaivojen hoitoketjussa.
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Kulttuurirahastolta yli puoli miljoonaa euroa apurahoina Jyväskylän yliopistoon14.2.2020 14:42:53 EETTiedote

Kulttuurirahasto on myöntänyt Jyväskylän yliopistolle yhteensä 621 000 euroa apurahoina, joita on yhteensä 26 kappaletta. Isoimmat, 30 000 euron apurahat saivat tohtorit Iballa Burunat ja Jouni Tilli. Burunat sai summan väitöksen jälkeiseen tutkimukseen, joka käsittelee syntymäsokeiden tapaa prosessoida musiikkia aivotasolla. Tilli tutkii rasismia Suomen eduskunnan täysistunnoissa 1907–2019.

KUTSU tiedotustilaisuuteen: JYP Juniorit ry ja Jyväskylän yliopisto ainutlaatuiseen yhteistyöhön, jonka tavoitteena saada lapset liikkumaan enemmän ja ympäristöystävällisemmin12.2.2020 08:00:00 EETTiedote

JYP Juniorit ry ja Jyväskylän yliopisto tavoittelevat yhteistyössä lasten ja nuorten kokonaisliikunta-aktiivisuuden lisäämistä. Liikkumisen määrä ei kaikilla harrastajilla riitä täyttämään liikuntasuosituksia tai harjoittelun vaatimuksia. Samanaikaisesti huoli ilmastonmuutoksesta kannustaa vähentämään toiminnasta aiheutuvia hiilidioksidipäästöjä, joita myös lasten harrastuskyydityksistä muodostuu.

Kevytkin liikkuminen yhteydessä iäkkäiden terveyteen12.2.2020 07:00:00 EETTiedote

Uusi tutkimusmenetelmä paljasti, että jo hyvin matalatehoinen liikkuminen on yhteydessä alhaisempaan rasvaprosenttiin ja suurempaan kävelynopeuteen iäkkäillä, vähän liikkuvilla henkilöillä. Kaksi kolmasosaa Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan tutkimuksessa mukana olleista 70–85-vuotiaista tutkittavista ei liikkunut viikossa minuuttiakaan rivakkaa kävelyä vastaavalla teholla.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme