Geenilöytö kytkee koiranpentujen vakavan epilepsian mitokondrioiden toimintahäiriöön
Parsonrusselinterriereillä havaittiin pentuja, jotka alkoivat yllättäen saada epileptisiä kohtauksia 6 - 12 viikon iässä. Sairaus eteni hyvin nopeasti, jopa tunneissa, tilaan, jossa kohtaukset olivat jatkuvia, eivätkä ne vastanneet lääkitykseen.
– Kaikki sairastuneet koirat joko kuolivat spontaanisti tai jouduttiin lopettamaan. Kudostasolla sairastuneiden koirien aivoista löytyi kauttaaltaan hermosolujen kuolemaa. Hermosoluissa havaittiin mitokondrioiden, solujen energiapumppujen, pakkaantumista sekä Alzheimerin taudille tyypillistä beeta-amyloidin kertymistä. Tällaisia kertymiä ei pitäisi löytyä kuin vanhoilta koirilta, kertoo dosentti Marjo Hytönen, Helsingin yliopistosta ja Folkhälsanin tutkimuskeskuksesta.
Helsingin yliopiston eri tutkimusryhmien ja kansainvälisen yhteistyön avulla näytteitä kerättiin eri puolilta Eurooppaa ja sairautta aiheuttava geenivirhe tunnistettiin PITRM1-geenistä. Tämä geeni koodaa entsyymiä, joka on tärkeä mitokondrion toiminnalle. Mitokondriot ovat puolestaan keskeisiä soluelimiä solujen toiminnalle, sillä ne vastaavat solun energia-aineenvaihdunnasta.
– Tutkimuksessa selvitettiin vajaan 30 000 koiran perimät 374 rodusta ja geenivirhettä löytyi vain parsonrusseleidenterriereistä ja onneksi vain 5 % kantajuusfrekvenssillä. Koirat hyötyvät tutkimuksen tuloksista välittömästi, sillä tulosten pohjalta lanseeratun geenitestauksen avulla voidaan tunnistaa kantajat ja välttää niiden yhdistämästä, ettei sairaita synny. Olemme raportoineet jo aiemmin geenitestitulokset tutkimuksen aikana testatuille noin 700 koiralle, kertoo professori Hannes Lohi Helsingin yliopistosta.
Parsonrusselinterriereiden sairaus periytyy resessiivisesti eli peittyvästi, jolloin sairastuakseen, jälkeläisen tulee saada virheellinen geenikopio molemmilta vanhemmiltaan. Geenivirhe löytyi vain tästä rodusta.
– PITRM1-proteiini toimii eräänlaisena mitokondrion siivoajana hajottaen siellä tarpeettomia proteiinipätkiä ja myös haitallista beeta-amyloidia. Näiden aineiden kerääntyminen mitokondrioon häiritsee sen toimintaa ja erityisesti hermosolut kestävät huonosti puutteellista soluhengitystä. Tämä selittää varhaista hermorappeumaa koirilla. Geenivirhe johtaa kahden aminohapon katoamiseen PITRM1 entsyymistä ja estää sen normaalin toiminnan, Hytönen toteaa.
Ihmisellä saman PITRM1-geenin muutokset aiheuttavat myös hermorappeumaa johtaen pikkuaivoataksiaan, psykiatrisiin ja kognitiivisiin häiriöihin.
– Ihmissairaus etenee hitaammin, mutta taudinkuva ja mekanismit ovat samankaltaisia. Koiratutkimuksemme vahvistaa PITRM1 merkitystä mitokondrioiden ja hermosolujen toimintaan. Samalla vahvistuu käsitys mitokondrioiden toiminta häiriöiden ja hermorappeuman yhteydestä. Toistaiseksi kuvattuja ihmispotilaita on hyvin vähän, joten koiramallin merkitys sairauden ymmärtämiseksi on uraauurtava, sanoo Lohi.
Tutkimus on osa professori Hannes Lohen johtamaa koirien geenitutkimusohjelmaa, joka toimii Helsingin yliopistossa ja Folkhälsanin tutkimuskeskuksessa. Tutkimusta ovat tukeneet Jane ja Aatos Erkon Säätiö, Suomen Akatemia sekä HiLIFE.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Marjo Hytönen
+358 2 941 25779
marjo.hytonen@helsinki.fi
Hannes Lohi
+358 2 941 25085
hannes.lohi@helsinki.fi
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Tiedottaja Eeva Karmitsa, Helsingin yliopiston viestintä, puh. 0294158461
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Kalastuksen painottuminen alkukesään voi pienentää lohien keskikokoa8.5.2024 12:04:10 EEST | Tiedote
Lohien perimän tutkimuksessa paljastui, että kalastuksen painottuminen esimerkiksi alkukesään voi muuttaa lohikantojen lisääntymisikää ja keskikokoa. Tieto auttaa kalastuksen suunnittelussa ja lohikantojen monimuotoisuuden suojelussa.
Tiedemuseo Liekin uusi näyttely sopii kaikille ruokavalioille8.5.2024 07:47:13 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston Tiedemuseo Liekissä avautuu 17.5.2024 Ruokaa kaikille -näyttely. Se valottaa tiedettä ruokamme takana ja haastaa pohtimaan ruokaan liittyviä käsityksiä. Näyttelyn avautumisen myötä museon uusi näyttelykeskus on valmis.
Helsingin yliopiston väitöskirjapalkinnot syövän uusia hoitomenetelmiä, Unkarin poliittista järjestelmää ja jokapaikan datatietiedettä tutkineille7.5.2024 17:30:00 EEST | Tiedote
Manlio Fusciello, Annastiina Kallius ja Agustin Zuñiga Corrales saivat ansiokkaista väitöskirjoistaan kukin 5 000 euron palkinnon.
Kutsu: Koululaisten ohjelmointi- ja robotiikkaturnaus Innokas 2024 huipentuu etätapahtumaan 14.5.7.5.2024 13:18:19 EEST | Kutsu
Helsingin yliopiston koordinoima Innokas-verkosto järjestää kevään suurimman lasten ja nuorten ohjelmointi-, robotiikka- ja tekoälytapahtuman etänä 14.5.2024. Tapahtumaan on ilmoittautunut 2600 osallistujaa eri puolilta Suomea.
Kutsu: Tapahtumasarja EU-vaaleista ja EU:n tulevaisuudesta Tiedekulmassa7.5.2024 09:17:55 EEST | Tiedote
Tutkijat käsittelevät europarlamenttivaalien asetelmia ja EU:n tulevaisuuden suuntaa kolmessa keskustelussa toukokuussa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme