Geeniteknologia tuo entistä tarkempaa tietoa diabeteksen syistä
Haiman beetasolujen toimintahäiriö on tärkeä tekijä diabeteksen kehittymisessä. Beetasolut ovat haiman solusaarekkeissa sijaitsevia soluja, jotka tuottavat insuliinia.
Eläin- ja solumalleilla tehty tutkimus on paljastanut, että beetasolujen toimintahäiriöiden taustalla on monia molekulaarisia mekanismeja, joiden tutkimiseen 21.9. tarkastettava väitöstutkimus tarjoaa uuden, entistä tarkemman mallin.
– Ihmisen monikykyiset kantasolut tarjoavat teoriassa rajattoman solulähteen beetasolujen tuottamiseksi. Kantasoluista voidaan erilaistaa beetasoluja, jotka edustavat haluttua genotyyppiä, ja näin mallintaa beetasolujen kehityksen ja diabeteksen kehittymisen mekanismeja, sanoo väittelijä, Diego Balboa Helsingin yliopiston lääketieteellisestä tiedekunnasta.
Perinteisesti käytetyillä eläin- ja kasvainperäisillä tutkimusmalleilla on ihmisen monikykyisiin kantasoluihin nähden huomattavia rajoituksia: esimerkiksi jyrsijöiden fysiologia eroaa huomattavasti ihmisestä ja kasvainperäiset beetasolulinjat eivät edusta luotettavasti normaalien solujen toimintaa.
Tähän mennessä paras solumalli on elinluovuttajien haimasta eristetyt Langerhansin saarekkeet. Niiden saatavuus on kuitenkin hyvin rajallinen eivätkä ne sovi moniin tutkimuskysymyksiin.
Balboan väitöstutkimuksessaan kehittämää mallia voidaan käyttää selvittämään geneettisistä syistä johtuvien diabetesmuotojen syntymekanismeja. Soluja voidaan myös siirtää immuunipuutteisiin hiiriin ja "humanisoitujen" hiirimallien avulla beetasolujen toimintaa voidaan tutkia elimistössä.
– Tutkimusta varten kehitettiin uusia menetelmiä kantasolujen erilaistamiseksi kohti kolmiulotteisia, hormoneja tuottavia soluryppäitä, jotka läheisesti muistuttavat ihmisen haimasaarekkeita, Balboa sanoo.
Hän kehitti tutkimuksessaan myös uusia CRISPR-Cas9-teknologiaan perustuvia genominmuokkausmenetelmiä, joiden avulla pystyttiin luomaan solumalleja, jotka erosivat genotyypiltään ainoastaan tutkittavan mutaation suhteen. Tätä mallia sovellettiin yhden geenin aiheuttaman vastasyntyneellä ilmenevän diabeteksen tutkimukseen.
– Tutkimusten perusteella osoitettiin, että STAT3-geenin aktivoiva mutaatio johtaa haiman kehityshäiriöön ja diabetekseen. Samanlaisia menetelmiä käyttäen osoitettiin INS-geenin mutaatioiden johtavan kehittyvien beetasolujen kasvun häiriintymiseen, mikä selittää diabeteksen syntyä pian syntymän jälkeen.
Diego Balboa Alonso väittelee 21.9.2018 kello 13 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Human Pluripotent Stem Cells and CRISPR-Cas9 Genome Editing to Model Diabetes" (Diabeteksen mekanismien mallintaminen ihmisen pluripotenttien kantasolujen ja genomin muokkauksen avulla). Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Biomedicum, luentosali 1, Haartmaninkatu 8, Helsinki.
Vastaväittäjänä toimiva professori Timothy Kieffer pitää luennon aiheesta "Cell Therapy for Diabetes Using Differentiated Stem Cells" 20.9.2018 klo 14.00 Haartman-instituutin luentosalissa 2 (Haartmaninkatu 3).
Väitöskirja julkaistaan sarjassa Dissertationes Scholae Doctoralis Ad Sanitatem Investigandam Universitatis Helsinkiensis. Elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.
Väittelijän yhteystiedot:
diego.balboa@helsinki.fi, Twitter: @_diegobalboa_
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Elisa LautalaViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 318 5682elisa.lautala@helsinki.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Baarimikko voi olla urpo, mutta Urpo maailman paras baarimikko26.4.2024 07:30:00 EEST | Tiedote
Monia etunimiä käytetään arkikielessä yleisniminä: esimerkiksi stereotyyppistä teinipoikaa voidaan sanoa jonneksi ja oksennusta yrjöksi. Etunimet voivat olla myös yhdyssanan osia. Esimerkiksi sanojen lappuliisa, baarimikko ja taskumatti jälkimmäinen osa on etunimi.
Eduskuntavaalitutkimus 2023 julkistamistilaisuus 13.5. Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa25.4.2024 11:02:23 EEST | Kutsu
Lämpimästi tervetuloa ”Pääministerivaalit polarisaation aikakaudella: Eduskuntavaalitutkimus 2023” julkistamistilaisuuteen 13.5. klo 10-12 . Nyt julkaistava eduskuntavaalitutkimuksen pääraportti on kattava teos suomalaisten äänestäjien käyttäytymisestä 2023 eduskuntavaaleissa.
Iäkkäiden lääkehoidon riskitekijöiden tunnistaminen on avainasemassa kotona asumisen tukemisessa23.4.2024 09:58:40 EEST | Tiedote
Tuoreessa väitöstutkimuksessa on kehitetty malli iäkkäiden lääkehoidon riskitekijöiden tunnistamiseksi osana laajempaa terveystarkastusta. Tutkimuksen tavoitteena oli tarjota konkreettisia keinoja iäkkäiden terveyden ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi, jotta he voisivat asua kotona mahdollisimman pitkään.
Helsingin yliopiston operatiivinen tulos 2023 oli 16 miljoonaa euroa miinuksella17.4.2024 14:37:06 EEST | Tiedote
Varainhankinta sekä sijoitus- ja rahoitustuotot nostivat kokonaistuloksen plussalle. Yliopisto lisää sijoitustoiminnan tuotonjakoa perustehtävään seuraavien viiden vuoden ajan.
Pelastakaa tiede! -dokumenttielokuva kertoo tieteen evakuoinnin tarinan17.4.2024 10:28:01 EEST | Tiedote
Kirjailija, FT Anna Kortelainen, Kansalliskirjasto ja Kirjastokaista ovat tuottaneet yhteistyössä dokumentin, joka pureutuu Kansalliskirjaston aineistojen evakuointiin talvi- ja jatkosodan aikana. Elokuva julkaistaan 17.4.2024 Kirjastokaistan verkkosivuilla sekä Kansalliskirjaston Youtube-kanavalla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme