Oulun yliopisto

Geneettiset tekijät selittävät osittain riskikäyttäytymistä

Jaa
Oulun yliopiston tutkijat ovat mukana laajassa kansainvälisessä tutkimuksessa, joka osoittaa geneettisten tekijöiden osittain selittävän riskikäyttäytymistä. Yksittäisten geenien vaikutus riskikäyttäytymiseen on pieni, mutta geenien yhteisvaikutus on merkittävä.

Monitieteisessä tutkimuksessa muodostettu monigeeninen indikaattori pystyi selittämään vajaat 2 % riskinsietokyvyn vaihtelusta väestötasolla. Tutkimuksessa havaittiin, että geeneissä olevilla 124 muutoksella on yhteys halukkuuteen ottaa riskejä sekä muihin riskikäyttäytymisen ilmenemismuotoihin, kuten esimerkiksi tupakointiin, alkoholin kulutukseen ja riskisijoittamiseen.

Ympäristötekijät ja ei-geneettiset tekijät selittävät suuremman osan tutkitusta ilmiöstä.

Tutkimuksessa löydettiin myös selkeä yhteys aivotoimintojen aktiviteettiin liittyvän säätelyn ja riskimittausten välillä. Löydös osaltaan varmentaa näkemystä, että riskikäyttäytymiseen liittyvä geneettinen ja biologinen tausta on erittäin moniulotteinen eikä yhtä yksittäistä selittäjää löydy. Mielenkiintoisia jatkotutkimuskysymyksiä aukeaakin ympäristötekijöiden ja riskikäyttäytymisen yhteisvaikutusten tutkimuksesta.

Tutkimuksessa yhdistettiin yli miljoonan ihmisen riskiasenteisiin ja riskikäyttäytymiseen liittyvät geneettiset tiedot toisiinsa. Kyseessä on tähän asti laajin riskeihin liittyvä genetiikkatutkimus, ja se on julkaistu arvostetussa Nature Genetics -aikakauslehdessä.

Tutkimuksen toteutti Yhteiskuntatieteellisen genetiikkatutkimuksen konsortio Social Science Genetic Association Consortium (SSGAC), johon kuuluu kaikkiaan 100 syntymäkohorttia eri puolilta maailmaa. SSGAC tutkii genetiikan vaikutusta inhimilliseen käyttäytymiseen, hyvinvointiin sekä yhteiskuntatieteiden kannalta mielenkiintoisiin ilmiöihin laajojen aineistojen avulla.

Tiedot on kerätty Englannin biopankista, genetiikkayritys 23andMe:stä ja kymmenestä kansallisesta kohortista, muun muassa Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966:sta (NFBC) sekä Ruotsista, Saksasta, Hollannista, Skotlannista, Isosta-Britanniasta ja Pohjois-Irlannista sekä Yhdysvalloista.

Tutkimuksen toteutuksessa on mukana 69 tutkijaa eri kohorteista. Oulun yliopistosta tutkimukseen osallistuivat professori Rauli Svento ja yliopistotutkija Andrew Conlin Oulun yliopiston kauppakorkeakoulusta sekä Pohjois-Suomen syntymäkohortin tutkimusjohtaja Minna Ruddock (Männikkö) ja biostatistikko Ville Karhunen lääketieteellisestä tiedekunnasta.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Professori Rauli Svento, Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu, p. 0294 482912, rauli.svento@oulu.fi


Tutkimusjohtaja Minna Ruddock, Oulun yliopisto, lääketieteellinen tiedekunta, p. 0294 485751, minna.ruddock@oulu.fi

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Oulun yliopisto
Oulun yliopisto
Pentti Kaiteran katu 1
90570 Oulu

0294 480 000https://www.oulu.fi/fi

Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto

Oulun yliopistossa tehtiin viime vuonna 51 keksintöä – maailman henkisen omaisuuden päivää vietetään perjantaina 26.4.24.4.2024 06:52:00 EEST | Tiedote

Oulun yliopistossa tehdään vuosittain kymmeniä uusia keksintöjä, jotka voivat olla alkuja tulevaisuuden innovaatioille. Vuonna 2023 niitä raportoitiin 51. Eniten keksintöilmoituksia tehtiin tieto- ja sähkötekniikan tiedekunnassa, 22 kappaletta. Teknillisessä tiedekunnassa ilmoituksia tehtiin 13 sekä biokemian ja molekyylilääketieteen tiedekunnassa 10. Viime vuonna Oulun yliopisto lähti patentoimaan seitsemää keksintöä.

Alaselkäkipuun liittyvää terveyspalvelujen käyttöä ja sairauspoissaoloja voidaan vähentää luokitteluun perustuvalla hoidolla24.4.2024 05:50:00 EEST | Tiedote

Alaselkäkipupotilaiden toipumista voidaan nopeuttaa, lääkärikäyntejä ja kuvantamistutkimuksia vähentää sekä selkäkivusta johtuvia sairauspoissaolopäiviä minimoida luokitteluun perustuvalla hoitomallilla, uusi tutkimus osoittaa. Luokitteluun perustuvassa hoidossa potilaat huomioidaan yksilöllisesti ja terveydenhuollon resursseja kohdennetaan eniten hoitoa tarvitseville.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye