Gerastenian juuret ovat sikiöajassa ja lapsuudessa
27.5.2019 08:00:00 EEST | Helsingin yliopisto | Tiedote
Maailman väestöstä 12 prosenttia on tällä hetkellä yli 60-vuotiaita, ja heidän osuutensa ennustetaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2050 mennessä. Suomalaisista useampi kuin joka viides on tällä hetkellä yli 60-vuotias. Väestön ikääntymisen myötä yleistyy myös geriatrisiin oireyhtymiin kuuluva gerastenia. Gerasteniaksi (engl. frailty) kutsutaan tilaa, jossa ihmisen biologiset voimavarat ovat alentuneet ja vastustuskyky heikentynyt useassa elinjärjestelmässä. Gerastenisen henkilön kyky toipua rasituksesta on heikentynyt, mikä altistaa sairastumiselle ja kuolemalle.
Tehokas gerastenian ehkäisy edellyttää tietoa sen riskitekijöistä. LK Markus Haapanen tutki väitöstyössään gerasteniariskiä elämänkaaren näkökulmasta. Gerastenia määritettiin seurantatutkimuksen yhteydessä keskimäärin 71 vuoden iässä, ja tieto elämänkaaren aikaisista riskitekijöistä saatiin terveydenhuollon asiakirjoista ja kansallisista rekistereistä.
Suurempi syntymäkoko suojasi gerastenialta vanhuudessa. Lisäksi miehet, joilla todettiin gerastenia, olivat kasvaneet muista miehistä poiketen: lapsuudessa heidän painoindeksinsä kasvoi nopeammin 2-11 ikävuoden aikana ei-gerastenisiin miehiin verrattuna. Sotalapsina olleet miehet sairastuivat muita useammin gerasteniaan 71 vuoden iässä. Vastaavia yhteyksiä ei havaittu naisilla. Aikuisiässä ruumiillista työtä tehneillä oli lisääntynyt riski gerasteniaan.
Niillä henkilöillä, joilla oli gerastenia keskimäärin 71 vuoden iässä, oli keskimäärin lyhyempi telomeeripituus 61 ja 71 vuoden iässä ei-gerastenisiin verrattuna. Yhteyttä telomeerien lyhenemisen ja gerastenian välillä ei sen sijaan havaittu.
– Tulokset viittaavat siihen, että alttius gerasteniaan voi syntyä jo varhain elämässä, ja että kasvun ja sotalapsuuden yhteys gerasteniaan saattaa olla sukupuolesta riippuvainen. Valkosolujen telomeeripituus saattaa olla hyödyllinen gerastenian biomarkkeri johtuen sen kyvystä havaita gerastenialle altistavia prosesseja, Haapanen tiivistää.
– Geriatristen oireyhtymien kuten gerastenian ja kroonisten sairauksien ennaltaehkäisyn tulisi alkaa jo varhaisemmalla iällä esimerkiksi tukemalla raskaana olevien äitien terveyttä.
Väitöstutkimus on osa Helsingin syntymäkohorttitutkimusta.
LK Markus Haapanen väittelee 31.5.2019 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Life-course determinants of frailty". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Helsingin yliopiston päärakennus, pieni juhlasali, Fabianinkatu 33. Vastaväittäjänä on Emeritusprofessori Jaakko Valvanne, Tampereen yliopisto, ja kustoksena on professori Johan Eriksson. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa https://helda.helsinki.fi/handle/10138/300707
Väittelijän yhteystiedot:
markus.haapanen@helsinki.fi
DOHaD-tutkimusryhmä
*********************************
Ystävällisin terveisin
Päivi Lehtinen, viestinnän asiantuntija, Helsingin yliopisto
paivi.m.lehtinen@helsinki.fi 050 406 2043
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopistoPL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto oli jälleen hakijoiden ykköstoive yhteishaussa – yhteensä yli 37 500 hakijaa25.3.2026 08:51:00 EET | Tiedote
Helsingin yliopisto oli tänäkin vuonna Suomen suosituin yliopisto sekä ensisijaisten hakijoiden määrän että hakijoiden kokonaismäärän perusteella. Tutut alat – oikeustiede, lääketiede ja psykologia – olivat jälleen Helsingin yliopiston suosituimpia hakukohteita.
Kuningaspingviinien leveä elämä eläintarhassa – mitä voimme oppia vanhenemisesta?25.3.2026 07:50:15 EET | Tiedote
Vanhenemisen fysiologiaa tutkittiin uraauurtavassa tutkimuksessa tavalla, jota on vaikea toteuttaa ihmisillä. Eläintarhassa suojaa ja vapaasti ruokaa saavat kuningaspingviinit elävät pidempään mutta vanhenevat nopeammin kuin luonnossa elävät.
Potilaan ennakko-odotukset vaikuttavat elämänlaatuun rinnankorjausleikkauksen jälkeen22.3.2026 10:33:32 EET | Tiedote
Potilaat, jotka uskoivat selviytyvänsä rinnankorjausleikkauksesta hyvin, voivat paremmin myös leikkauksen jälkeen. Potilaskeskeisessä hoidossa odotuksista tulisikin keskustella ennakkoon. Kirurgisella menetelmällä tai ajankohdalla ei ole ratkaisevaa merkitystä potilaan elämänlaadulle, mutta yksilöllinen suunnittelu on tärkeää.
Nopeat junayhteydet voivat edistää ihmisen kognitiivista terveyttä20.3.2026 11:45:02 EET | Tiedote
Nopea rautatieyhteys auttaa ylläpitämään kognitiivista terveyttä ja vähentämään eriarvoisuutta ikääntyvässä väestössä, ilmenee uudesta tutkimuksesta.
Kasvipainotteisempaan ruokavalioon siirtyminen voi vähentää paksu- ja peräsuolisyöpien riskiä20.3.2026 08:57:27 EET | Tiedote
Punaisen ja prosessoidun lihan osittainen korvaaminen kasviperäisillä ruuilla, erityisesti täysjyvällä, on yhteydessä paksu- ja peräsuolisyöpien pienempään riskiin suomalaisilla aikuisilla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme