Gerastenian juuret ovat sikiöajassa ja lapsuudessa

Maailman väestöstä 12 prosenttia on tällä hetkellä yli 60-vuotiaita, ja heidän osuutensa ennustetaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2050 mennessä. Suomalaisista useampi kuin joka viides on tällä hetkellä yli 60-vuotias. Väestön ikääntymisen myötä yleistyy myös geriatrisiin oireyhtymiin kuuluva gerastenia. Gerasteniaksi (engl. frailty) kutsutaan tilaa, jossa ihmisen biologiset voimavarat ovat alentuneet ja vastustuskyky heikentynyt useassa elinjärjestelmässä. Gerastenisen henkilön kyky toipua rasituksesta on heikentynyt, mikä altistaa sairastumiselle ja kuolemalle.

Tehokas gerastenian ehkäisy edellyttää tietoa sen riskitekijöistä. LK Markus Haapanen tutki väitöstyössään gerasteniariskiä elämänkaaren näkökulmasta. Gerastenia määritettiin seurantatutkimuksen yhteydessä keskimäärin 71 vuoden iässä, ja tieto elämänkaaren aikaisista riskitekijöistä saatiin terveydenhuollon asiakirjoista ja kansallisista rekistereistä.

Suurempi syntymäkoko suojasi gerastenialta vanhuudessa. Lisäksi miehet, joilla todettiin gerastenia, olivat kasvaneet muista miehistä poiketen: lapsuudessa heidän painoindeksinsä kasvoi nopeammin 2-11 ikävuoden aikana ei-gerastenisiin miehiin verrattuna. Sotalapsina olleet miehet sairastuivat muita useammin gerasteniaan 71 vuoden iässä. Vastaavia yhteyksiä ei havaittu naisilla. Aikuisiässä ruumiillista työtä tehneillä oli lisääntynyt riski gerasteniaan.

Niillä henkilöillä, joilla oli gerastenia keskimäärin 71 vuoden iässä, oli keskimäärin lyhyempi telomeeripituus 61 ja 71 vuoden iässä ei-gerastenisiin verrattuna. Yhteyttä telomeerien lyhenemisen ja gerastenian välillä ei sen sijaan havaittu.

– Tulokset viittaavat siihen, että alttius gerasteniaan voi syntyä jo varhain elämässä, ja että kasvun ja sotalapsuuden yhteys gerasteniaan saattaa olla sukupuolesta riippuvainen. Valkosolujen telomeeripituus saattaa olla hyödyllinen gerastenian biomarkkeri johtuen sen kyvystä havaita gerastenialle altistavia prosesseja, Haapanen tiivistää.

– Geriatristen oireyhtymien kuten gerastenian ja kroonisten sairauksien ennaltaehkäisyn tulisi alkaa jo varhaisemmalla iällä esimerkiksi tukemalla raskaana olevien äitien terveyttä.

Väitöstutkimus on osa Helsingin syntymäkohorttitutkimusta.

LK Markus Haapanen väittelee 31.5.2019 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Life-course determinants of frailty". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Helsingin yliopiston päärakennus, pieni juhlasali, Fabianinkatu 33. Vastaväittäjänä on Emeritusprofessori Jaakko Valvanne, Tampereen yliopisto, ja kustoksena on professori Johan Eriksson. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa https://helda.helsinki.fi/handle/10138/300707

Väittelijän yhteystiedot:

markus.haapanen@helsinki.fi
DOHaD-tutkimusryhmä

*********************************
Ystävällisin terveisin

Päivi Lehtinen, viestinnän asiantuntija, Helsingin yliopisto
paivi.m.lehtinen@helsinki.fi  050 406 2043