ELY-keskukset

Haitallisten vieraslajien torjuntaan rahoitusta 34 hankkeelle

Jaa

Haitallisten vieraslajien torjuntaan jaettiin rahaa 875 000 euroa, yhteensä 34 eri hankkeelle ympäri Suomen. Avustettavat kohteet on valittu yhteistyössä alueellisten ELY-keskusten kanssa ja kunkin alueen paikallistuntemusta hyödyntäen.

Jättipalsami on laajalle levinnyt haitallinen vieraslaji ja sitä torjutaan ensisijaisesti suojelualueilla ja niiden läheisyydessä. Kuva: Kainuun ELY-keskus, Reima Leinonen.
Jättipalsami on laajalle levinnyt haitallinen vieraslaji ja sitä torjutaan ensisijaisesti suojelualueilla ja niiden läheisyydessä. Kuva: Kainuun ELY-keskus, Reima Leinonen.

Maa- ja metsätalousministeriö tehostaa haitallisten vieraslajien torjuntaa ohjaamalla siihen avustusrahoitusta. Ensimmäisellä hakukierroksella syksyllä 2020 hakemuksia saapui yhteensä 64 kappaletta haetun summan ollessa noin 1,78 miljoonaa euroa. Avustettaviin kohteisiin rahaa jaettiin 875 000 euroa yhteensä 34 eri hankkeelle, joita käynnistyy eri puolilla Suomea.

Hankkeet on valittu tiiviissä yhteistyössä kaikkien alueellisten ELY-keskusten kanssa, jolla varmistettiin kunkin hankkeen kohdalla paras mahdollinen paikallistuntemus avustuspäätöksiä tehtäessä. Kainuun ELY-keskuksella on valtakunnallinen ELY-keskusten vieraslajitehtävien koordinaatiovastuu ja päätökset avustuksista on tehty Kainuussa.

Avustuksia hakivat kunnat, kaupungit, yhdistykset ja yhteisöt. Avustusta myönnettiin varsinaisiin torjuntatoimenpiteisiin sekä hankkeisiin, joilla seurataan ja varmistetaan torjunnan tuloksia. Avustusta myönnettiin myös vieraslajineuvontaan ja torjuntatoimenpidekokeiluihin. Avustusta voitiin myöntää lähtökohtaisesti enintään puolet hankkeen kustannuksista. Toisen puolen rahoituksesta hakija kattaa omalla rahoituksella, johon voi sisältyä myös talkootyötä.

Rahoitetuissa hankkeissa torjutaan haitalliseksi säädettyjä vieraslajeja eli kasvi- tai eläinlajia, joka sisältyy joko kansalliseen tai EU:n vieraslajiluetteloon. Lisäksi hankkeiden on toteutettava haitallisten vieraslajien hallintasuunnitelmaa. Rahoitetuissa hankkeissa painotettiin varsinaisia torjuntatöitä, jotka kohdistuivat luonnonsuojelualueille, virkistysalueille tai niiden lähialueille sekä rantaluontoon ja saaristoon. Valtaosassa rahoitetuissa hankkeissa osallistetaan myös nuoria vieraslajien torjuntaan.

Vieraslajien torjunta hyödyttää koko paikkakuntaa edistäen alkuperäisten lajien palautumista käsitellyille alueille. Alkuperäiskasveja kasvavat elinympäristöt edistävät luonnon monimuotoisuutta, virkistävät asukkaita ja tekevät alueesta houkuttavan.

Rahoitetut hankkeet maakunnittain

Uusimaa

Kymmenen (10) hanketta, joista yhtä toteutetaan myös Pohjois-Karjalassa. Torjuttavia lajeja ovat kurtturuusu, jättipalsami, komealupiini, espanjansiruetana, supikoira ja minkki luonnonsuojelualueilla, virkistysalueilla ja niiden läheisyydessä, rantaluonnossa ja saaristossa. Mukana hankkeissa on myös uusia torjuntatoimenpidekokeiluja sekä neuvontaa, ja hankkeissa osallistetaan nuoria torjuntatöihin. Hankkeet ovat 1-3 -vuotisia ja niiden toteuttajina ovat Helsingin, Vantaan ja Järvenpään kaupungit, Kirkkonummen kunta, Maaseudun sivistysliitto, WWF Suomen rahasto, Catena ry, Routioseura, Talman kyläyhdistys sekä Uudenmaan virkistysalueyhdistys.

Varsinais-Suomi ja Satakunta

Viisi (5) hanketta, joissa torjuttavia lajeja ovat jättipalsami, espanjansiruetana, komealupiini, kurtturuusu, ja kanadanvesirutto. Hankkeiden kohteet ovat luonnonsuojelualueilla, virkistysalueilla ja niiden läheisyydessä, rantaluonnossa ja saaristossa. Hankkeet ovat 1-2 -vuotisia ja niiden toteuttajina ovat Paraisten kaupunki, Maaseudun kehittämisyhdistys Ravakka, Paimionjoki-yhdistys, Novian ammattikorkeakoulu sekä Pyhäjärvi-instituuttisäätiö. Näissäkin hankkeissa pyritään osallistamaan nuoria vieraslajien torjuntatöihin, ja mukana on myös neuvontahankkeita.

Häme ja Pirkanmaa

Viisi (5) hanketta, joissa torjuttavia lajeja ovat komealupiini, jättipalsami, jättiputket, espanjansiruetana, sahalinintatar ja kurtturuusu. Hankkeet kohdistuvat luonnonsuojelualueille, virkistysalueille sekä niiden lähialueille ja rantaluontokohteisiin. Hankkeet ovat 1-3 -vuotisia ja niiden toteuttajina ovat Tampereen kaupunki, Asikkalan kunta, LC Lahti/Ankkurit, Pirkan Helmi ja Suomen luonnonsuojeluliiton SLL:n Pirkanmaan piiri yhteistyössä alueen kuntien kanssa. Mukana on uusia menetelmiä, mm. drone-kuvaus kartoituksissa ja SLL:n hankkeessa luodaan malli, jolla osallistetaan päiväkotiryhmiä ja perusopetuksen kouluryhmiä vieraslajien torjuntaan.

Etelä-Savo

Yksi (1) hanke, jota vetää Savonlinnan Seudun Kolomonen yhteistyössä ympäristöhuolenpidon yritysryppään (157 jäsentä) kanssa. Torjuttavina lajeina ovat jättipalsami, jättiputki ja komealupiini. Talkoopainotteisessa ”Jättiläiset kuriin” -hankkeessa torjutaan vieraslajeja ja lisätään tietämystä niiden torjunnasta.

Etelä-Pohjanmaa

Neljä (4) hanketta, joissa torjuttavia lajeja ovat kurtturuusu, jättipalsami, jättiputket, komealupiini sekä täplärapu. Hankkeet ovat 1-2 -vuotisia ja niiden toteuttajina ovat Lapuan ja Kokkolan kaupungit, Alajärven 4H-yhdistys sekä Etelä-Pohjanmaan kalatalouskeskus. Hankekohteet ovat luonnoltaan arvokkaita perinnemaisema- ja rantakohteita ja niissä osallistetaan nuoria torjuntatöihin. Rapuhankkeessa pyritään estämään täpläravun leviämistä Kyrönjoen pääuomaan.

Pohjois-Savo

Yksi (1) hanke, jossa torjutaan jättipalsamia, jättiputkia ja komealupiinia luonnonsuojelualueilla ja niiden läheisyydessä sekä liitoskuntien alueilla Kuopion kaupungin toimesta. Hanke on kolmevuotinen.

Pohjois-Karjala

Kolme (3) hanketta, joissa torjuttavina lajeina ovat jättipalsami, jättiputket, kurtturuusu, komealupiini ja sahalinintatar. Hankkeet kohdistuvat luonnonsuojelualueille, niiden läheisyyteen sekä arvokkaalle perinnemaisema-alueelle. Hankkeet ovat 1-3 -vuotisia ja niiden toteuttajina ovat Kiteen ja Joensuun kaupungit sekä Jäkkilän perinnemaisemayhdistys.

Pohjois-Pohjanmaa

Neljä (4) hanketta, joissa torjuttavia lajeja ovat jättipalsami, kurtturuusu, komealupiini sekä pienpedoista minkki ja supikoira. Hankkeet ovat 1-3 -vuotisia ja ne kohdistuvat rantaluontoon, luonnonsuojelualueille ja virkistysalueille sekä niiden läheisyyteen. Hankkeissa on myös torjuntatoimenpidekokeiluja ja ne toteuttavat Oulun kaupunki, Limingan kunta, Piipsjärven Metsästäjät ja Oulun seudun pienpetopyytäjät.

Kainuu

Yksi (1) hanke, jossa mukana Kajaani, Kuhmo, Paltamo, Sotkamo ja Suomussalmi. Hankkeen vetäjänä toimii Kainuun Jätehuollon kuntayhtymä. Torjuttavina lajeina ovat jättipalsami, jättiputket, komealupiini ja kurtturuusu. Hanke on kolmivuotinen ja siinä on mukana torjuntatoimenpidekokeiluja. Samalla laaditaan pidemmän aikavälin vieraslajien torjunnan strategia.

Lappi ja Etelä-Karjala

Lapin ja Etelä-Karjalan maakunnista ei tullut yhtään hakemusta.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kainuun ELY-keskus:

Reima Leinonen, vieraslajikoordinaattori, p. 0295 023 799, reima.leinonen@ely-keskus.fi

Jari Pesonen, yksikön päällikkö, p. 0295 023 861, jari.k.pesonen@ely-keskus.fi

Kuvat

Jättipalsami on laajalle levinnyt haitallinen vieraslaji ja sitä torjutaan ensisijaisesti suojelualueilla ja niiden läheisyydessä. Kuva: Kainuun ELY-keskus, Reima Leinonen.
Jättipalsami on laajalle levinnyt haitallinen vieraslaji ja sitä torjutaan ensisijaisesti suojelualueilla ja niiden läheisyydessä. Kuva: Kainuun ELY-keskus, Reima Leinonen.
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on valtion viranomainen, joka edistää alueellista kehittämistä hoitamalla elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. Liikenteeseen ja infrastruktuuriin liittyvät palvelut Kainuun alueelle tarjoaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta ELY-keskukset

Kräftfiskesäsongen är snart här, är du redo?14.7.2021 09:14:49 EEST | Tiedote

För många finländare hör kräftfiske och kräftskivor till sommarens höjdpunkter och snart är den långa väntan över. Kräftfiskesäsongen inleds den 21 juli klockan 12 och pågår fram till den sista oktober. I synnerhet kvällar och nätter är bästa tiden för kräftfiske, men kräftorna traskar in i mjärdarna även dagtid. Kräftfiske är en kul upplevelse att dela tillsammans med vänner eller familjen. För familjens minsta är det ett oförglömligt äventyr att bege sig ut på en kräftfisketur i den mörknande sommarkvällen.

Ravustuskausi tulee, oletko valmis?14.7.2021 09:14:48 EEST | Tiedote

Monelle suomalaiselle ravustus ja ravuilla herkuttelu on kesän kohokohta. Nyt odotus palkitaan, sillä ravustuskausi käynnistyy heinäkuun 21. päivä kello 12 ja jatkuu lokakuun viimeiseen päivään. Etenkin ilta ja yö ovat parasta ravustusaikaa, mutta saksiniekka kävelee mertaan päivisinkin. Parhaimmillaan ravustus on hauskaa yhdessä tekemistä kavereiden tai perheen kanssa. Perheen pikkuväelle hämärän ajan ravustus on unohtumaton kokemus.

Vedenalaisen luonnon monimuotoisuutta kartoitetaan pohjoisen Perämeren alueella8.7.2021 10:37:15 EEST | Tiedote

Heinä- ja elokuun aikana voi nähdä tavallista tarkkaavaisempia suppailijoita ja kahlaajia Perämeren rantavesissä. Kyse ei kuitenkaan ole hellettä karussa olevista lomailijoista, vaan pohjoisen meriluonnon kartoittajista. Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueilla toteutetaan vedenalaisen luonnon monimuotoisuuden inventointeja osana VELMU2 -ohjelmaa, jossa tavoitteena on lisätä tietoa pohjoisen Perämeren huonommin tunnettujen rannikkoalueiden lajistosta, luontotyypeistä ja lajien muodostamista yhteisöistä. Alueella liikkuvat myös SeaCOMBO-hankkeen kartoittajat.

Tarjolla tietoa vesikasvien ja rantojen hoidosta sekä vinkkejä niittoihin (Etelä-Savo, Kainuu, Keski-Suomi, Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo)7.7.2021 13:51:16 EEST | Tiedote

Vesikasvit ja rantojen hoito Järvi-Suomessa -webinaarin tallenteet ovat nyt tarjolla. Vesikasvit ovat merkittävä osa järviluontoa, joten ennen mökkirannan niittoa tulee poiston tarpeellisuus punnita. Vesistöstä poistetun kasvimassan hyötykäyttö on kasvussa, ja kasvimassa voidaan hyödyntää esimerkiksi maanparannusaineena peltoviljelyssä.

Peltojen kipsikäsittelyn hakuaika jatkuu 31.7. saakka – kevään tukihaku toi käsittelyyn yli 7000 hehtaaria (Varsinais-Suomi, Satakunta)2.7.2021 09:54:23 EEST | Tiedote

Noin 270 varsinaisuomalaista viljelijää haki kipsinlevitystä yhteensä 7000 peltohehtaarille 25.6. päättyneessä kipsihaussa. Hakuun vaikuttivat poikkeuksellisen runsaat kevätsateet, jotka viivästyttivät kylvöjä. Hakuaikaa jatketaankin viljelijöiden toiveesta 31.7.2021 saakka. Eniten kipsikäsiteltäviä hehtaareja tuli Salosta (1178 ha) ja huomattavasti pienemmästä Pöytyän kunnasta (1134 ha). Suhteessa kipsinlevitykseen soveltuvaan peltoalaan nähden eniten kipsikäsiteltäviä hehtaareja tuli Oripäästä 10,2 % (184 ha). Kuntakohtaiset tiedot löytyvät liitteenä olevista kuvista.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme