ELY-keskukset

Haitallisten vieraslajien torjuntaan rahoitusta 34 hankkeelle

Jaa

Haitallisten vieraslajien torjuntaan jaettiin rahaa 875 000 euroa, yhteensä 34 eri hankkeelle ympäri Suomen. Avustettavat kohteet on valittu yhteistyössä alueellisten ELY-keskusten kanssa ja kunkin alueen paikallistuntemusta hyödyntäen.

Jättipalsami on laajalle levinnyt haitallinen vieraslaji ja sitä torjutaan ensisijaisesti suojelualueilla ja niiden läheisyydessä. Kuva: Kainuun ELY-keskus, Reima Leinonen.
Jättipalsami on laajalle levinnyt haitallinen vieraslaji ja sitä torjutaan ensisijaisesti suojelualueilla ja niiden läheisyydessä. Kuva: Kainuun ELY-keskus, Reima Leinonen.

Maa- ja metsätalousministeriö tehostaa haitallisten vieraslajien torjuntaa ohjaamalla siihen avustusrahoitusta. Ensimmäisellä hakukierroksella syksyllä 2020 hakemuksia saapui yhteensä 64 kappaletta haetun summan ollessa noin 1,78 miljoonaa euroa. Avustettaviin kohteisiin rahaa jaettiin 875 000 euroa yhteensä 34 eri hankkeelle, joita käynnistyy eri puolilla Suomea.

Hankkeet on valittu tiiviissä yhteistyössä kaikkien alueellisten ELY-keskusten kanssa, jolla varmistettiin kunkin hankkeen kohdalla paras mahdollinen paikallistuntemus avustuspäätöksiä tehtäessä. Kainuun ELY-keskuksella on valtakunnallinen ELY-keskusten vieraslajitehtävien koordinaatiovastuu ja päätökset avustuksista on tehty Kainuussa.

Avustuksia hakivat kunnat, kaupungit, yhdistykset ja yhteisöt. Avustusta myönnettiin varsinaisiin torjuntatoimenpiteisiin sekä hankkeisiin, joilla seurataan ja varmistetaan torjunnan tuloksia. Avustusta myönnettiin myös vieraslajineuvontaan ja torjuntatoimenpidekokeiluihin. Avustusta voitiin myöntää lähtökohtaisesti enintään puolet hankkeen kustannuksista. Toisen puolen rahoituksesta hakija kattaa omalla rahoituksella, johon voi sisältyä myös talkootyötä.

Rahoitetuissa hankkeissa torjutaan haitalliseksi säädettyjä vieraslajeja eli kasvi- tai eläinlajia, joka sisältyy joko kansalliseen tai EU:n vieraslajiluetteloon. Lisäksi hankkeiden on toteutettava haitallisten vieraslajien hallintasuunnitelmaa. Rahoitetuissa hankkeissa painotettiin varsinaisia torjuntatöitä, jotka kohdistuivat luonnonsuojelualueille, virkistysalueille tai niiden lähialueille sekä rantaluontoon ja saaristoon. Valtaosassa rahoitetuissa hankkeissa osallistetaan myös nuoria vieraslajien torjuntaan.

Vieraslajien torjunta hyödyttää koko paikkakuntaa edistäen alkuperäisten lajien palautumista käsitellyille alueille. Alkuperäiskasveja kasvavat elinympäristöt edistävät luonnon monimuotoisuutta, virkistävät asukkaita ja tekevät alueesta houkuttavan.

Rahoitetut hankkeet maakunnittain

Uusimaa

Kymmenen (10) hanketta, joista yhtä toteutetaan myös Pohjois-Karjalassa. Torjuttavia lajeja ovat kurtturuusu, jättipalsami, komealupiini, espanjansiruetana, supikoira ja minkki luonnonsuojelualueilla, virkistysalueilla ja niiden läheisyydessä, rantaluonnossa ja saaristossa. Mukana hankkeissa on myös uusia torjuntatoimenpidekokeiluja sekä neuvontaa, ja hankkeissa osallistetaan nuoria torjuntatöihin. Hankkeet ovat 1-3 -vuotisia ja niiden toteuttajina ovat Helsingin, Vantaan ja Järvenpään kaupungit, Kirkkonummen kunta, Maaseudun sivistysliitto, WWF Suomen rahasto, Catena ry, Routioseura, Talman kyläyhdistys sekä Uudenmaan virkistysalueyhdistys.

Varsinais-Suomi ja Satakunta

Viisi (5) hanketta, joissa torjuttavia lajeja ovat jättipalsami, espanjansiruetana, komealupiini, kurtturuusu, ja kanadanvesirutto. Hankkeiden kohteet ovat luonnonsuojelualueilla, virkistysalueilla ja niiden läheisyydessä, rantaluonnossa ja saaristossa. Hankkeet ovat 1-2 -vuotisia ja niiden toteuttajina ovat Paraisten kaupunki, Maaseudun kehittämisyhdistys Ravakka, Paimionjoki-yhdistys, Novian ammattikorkeakoulu sekä Pyhäjärvi-instituuttisäätiö. Näissäkin hankkeissa pyritään osallistamaan nuoria vieraslajien torjuntatöihin, ja mukana on myös neuvontahankkeita.

Häme ja Pirkanmaa

Viisi (5) hanketta, joissa torjuttavia lajeja ovat komealupiini, jättipalsami, jättiputket, espanjansiruetana, sahalinintatar ja kurtturuusu. Hankkeet kohdistuvat luonnonsuojelualueille, virkistysalueille sekä niiden lähialueille ja rantaluontokohteisiin. Hankkeet ovat 1-3 -vuotisia ja niiden toteuttajina ovat Tampereen kaupunki, Asikkalan kunta, LC Lahti/Ankkurit, Pirkan Helmi ja Suomen luonnonsuojeluliiton SLL:n Pirkanmaan piiri yhteistyössä alueen kuntien kanssa. Mukana on uusia menetelmiä, mm. drone-kuvaus kartoituksissa ja SLL:n hankkeessa luodaan malli, jolla osallistetaan päiväkotiryhmiä ja perusopetuksen kouluryhmiä vieraslajien torjuntaan.

Etelä-Savo

Yksi (1) hanke, jota vetää Savonlinnan Seudun Kolomonen yhteistyössä ympäristöhuolenpidon yritysryppään (157 jäsentä) kanssa. Torjuttavina lajeina ovat jättipalsami, jättiputki ja komealupiini. Talkoopainotteisessa ”Jättiläiset kuriin” -hankkeessa torjutaan vieraslajeja ja lisätään tietämystä niiden torjunnasta.

Etelä-Pohjanmaa

Neljä (4) hanketta, joissa torjuttavia lajeja ovat kurtturuusu, jättipalsami, jättiputket, komealupiini sekä täplärapu. Hankkeet ovat 1-2 -vuotisia ja niiden toteuttajina ovat Lapuan ja Kokkolan kaupungit, Alajärven 4H-yhdistys sekä Etelä-Pohjanmaan kalatalouskeskus. Hankekohteet ovat luonnoltaan arvokkaita perinnemaisema- ja rantakohteita ja niissä osallistetaan nuoria torjuntatöihin. Rapuhankkeessa pyritään estämään täpläravun leviämistä Kyrönjoen pääuomaan.

Pohjois-Savo

Yksi (1) hanke, jossa torjutaan jättipalsamia, jättiputkia ja komealupiinia luonnonsuojelualueilla ja niiden läheisyydessä sekä liitoskuntien alueilla Kuopion kaupungin toimesta. Hanke on kolmevuotinen.

Pohjois-Karjala

Kolme (3) hanketta, joissa torjuttavina lajeina ovat jättipalsami, jättiputket, kurtturuusu, komealupiini ja sahalinintatar. Hankkeet kohdistuvat luonnonsuojelualueille, niiden läheisyyteen sekä arvokkaalle perinnemaisema-alueelle. Hankkeet ovat 1-3 -vuotisia ja niiden toteuttajina ovat Kiteen ja Joensuun kaupungit sekä Jäkkilän perinnemaisemayhdistys.

Pohjois-Pohjanmaa

Neljä (4) hanketta, joissa torjuttavia lajeja ovat jättipalsami, kurtturuusu, komealupiini sekä pienpedoista minkki ja supikoira. Hankkeet ovat 1-3 -vuotisia ja ne kohdistuvat rantaluontoon, luonnonsuojelualueille ja virkistysalueille sekä niiden läheisyyteen. Hankkeissa on myös torjuntatoimenpidekokeiluja ja ne toteuttavat Oulun kaupunki, Limingan kunta, Piipsjärven Metsästäjät ja Oulun seudun pienpetopyytäjät.

Kainuu

Yksi (1) hanke, jossa mukana Kajaani, Kuhmo, Paltamo, Sotkamo ja Suomussalmi. Hankkeen vetäjänä toimii Kainuun Jätehuollon kuntayhtymä. Torjuttavina lajeina ovat jättipalsami, jättiputket, komealupiini ja kurtturuusu. Hanke on kolmivuotinen ja siinä on mukana torjuntatoimenpidekokeiluja. Samalla laaditaan pidemmän aikavälin vieraslajien torjunnan strategia.

Lappi ja Etelä-Karjala

Lapin ja Etelä-Karjalan maakunnista ei tullut yhtään hakemusta.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kainuun ELY-keskus:

Reima Leinonen, vieraslajikoordinaattori, p. 0295 023 799, reima.leinonen@ely-keskus.fi

Jari Pesonen, yksikön päällikkö, p. 0295 023 861, jari.k.pesonen@ely-keskus.fi

Kuvat

Jättipalsami on laajalle levinnyt haitallinen vieraslaji ja sitä torjutaan ensisijaisesti suojelualueilla ja niiden läheisyydessä. Kuva: Kainuun ELY-keskus, Reima Leinonen.
Jättipalsami on laajalle levinnyt haitallinen vieraslaji ja sitä torjutaan ensisijaisesti suojelualueilla ja niiden läheisyydessä. Kuva: Kainuun ELY-keskus, Reima Leinonen.
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on valtion viranomainen, joka edistää alueellista kehittämistä hoitamalla elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. Liikenteeseen ja infrastruktuuriin liittyvät palvelut Kainuun alueelle tarjoaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta ELY-keskukset

Sorateiden syysmuokkauksiin ja kunnostuksiin sääolosuhteilla on merkittävä vaikutus (Keski-Suomi, Itä-Suomi)27.10.2021 14:30:03 EEST | Tiedote

Syksyn lumi-, räntä- sekä vesisateet ovat tuoneet haasteita sorateiden hoitoon, ja tienkäyttäjäpalautteita niiden huonosta kunnosta on tullut runsaasti. ELY-keskuksen vastuulla olevia sorateitä Keski- ja Itä-Suomessa on yhteensä noin 10 000 km, joka on noin 47 % koko alueen maantieverkosta. Alueen sorateiden hoito sisältyy 21 maanteiden hoitourakkaan, joissa sorateiden pituus vaihtelee noin 300 km:stä 730 km:iin.

Arbetslösheten har fortsatt att minska snabbare i Egentliga Finland än i hela landet generellt26.10.2021 08:00:00 EEST | Tiedote

Vid Egentliga Finlands arbets¬ och näringsbyrå fanns i slutet av september 21 400 arbetslösa arbetssökande. I september brukar antalet arbetslösa vanligen minska något och denna gång minskade de med 1 300 personer. Jämfört med året innan har antalet arbetslösa minskat med 4 600 personer (18 %). dvs. snabbare än i hela landet generellt (16 %). I Egentliga Finland minskade antalet permitterade med 3 600 personer jämfört med året innan. I slutet av september var andelen arbetslösa arbetssökande av arbetskraften i Egentliga Finland 9,3 %, vilket är 2,0 procentenheter mindre än året innan. Därmed var andelen arbetslösa av arbetskraften mindre än i hela landet (10,1 %). I september var antalet arbetslösa betydligt mindre än året innan i alla ekonomiska regioner i Egentliga Finland. Jämfört med året innan fanns den största skillnaden i Åboland (25 %) och den minsta skillnaden i Åbo ekonomiska region (16 %). Den högsta arbetslöshetsgraden fanns i Åbo ekonomiska region (9,9 %) och Åbo stad (12,

Lemmenloma tehosi Karvianjoen raakkuvanhuksiin - Konnevedelle viedyt Karvianjoen raakut lisääntyvät! (Varsinais-Suomi, Satakunta)22.10.2021 11:09:13 EEST | Tiedote

Raakkuja vietiin nyt loppusuoralla olevan Freshabit LIFE IP -hankkeen (2016-2022) toimesta Konneveden tutkimusasemalle lisääntymään neljästä eri joesta. Pelastusoperaation ansiosta Isojoen, Ähtävänjoen ja Mustionjoen raakut on saatu jo aiemmin lisääntymään, mutta erittäin heikossa kunnossa olleiden Karvianjoen raakkujen osalta saatiin jännittää tähän saakka. Ensimmäiset raakut vietiin Karvianjoelta Konnevedelle jo vuonna 2017 ja lomalaisia täydennettiin vielä vuosi sitten noin 100 raakulla.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme