Haitallisten vieraslajien torjuntaan rahoitusta 34 hankkeelle

Maa- ja metsätalousministeriö tehostaa haitallisten vieraslajien torjuntaa ohjaamalla siihen avustusrahoitusta. Ensimmäisellä hakukierroksella syksyllä 2020 hakemuksia saapui yhteensä 64 kappaletta haetun summan ollessa noin 1,78 miljoonaa euroa. Avustettaviin kohteisiin rahaa jaettiin 875 000 euroa yhteensä 34 eri hankkeelle, joita käynnistyy eri puolilla Suomea.
Hankkeet on valittu tiiviissä yhteistyössä kaikkien alueellisten ELY-keskusten kanssa, jolla varmistettiin kunkin hankkeen kohdalla paras mahdollinen paikallistuntemus avustuspäätöksiä tehtäessä. Kainuun ELY-keskuksella on valtakunnallinen ELY-keskusten vieraslajitehtävien koordinaatiovastuu ja päätökset avustuksista on tehty Kainuussa.
Avustuksia hakivat kunnat, kaupungit, yhdistykset ja yhteisöt. Avustusta myönnettiin varsinaisiin torjuntatoimenpiteisiin sekä hankkeisiin, joilla seurataan ja varmistetaan torjunnan tuloksia. Avustusta myönnettiin myös vieraslajineuvontaan ja torjuntatoimenpidekokeiluihin. Avustusta voitiin myöntää lähtökohtaisesti enintään puolet hankkeen kustannuksista. Toisen puolen rahoituksesta hakija kattaa omalla rahoituksella, johon voi sisältyä myös talkootyötä.
Rahoitetuissa hankkeissa torjutaan haitalliseksi säädettyjä vieraslajeja eli kasvi- tai eläinlajia, joka sisältyy joko kansalliseen tai EU:n vieraslajiluetteloon. Lisäksi hankkeiden on toteutettava haitallisten vieraslajien hallintasuunnitelmaa. Rahoitetuissa hankkeissa painotettiin varsinaisia torjuntatöitä, jotka kohdistuivat luonnonsuojelualueille, virkistysalueille tai niiden lähialueille sekä rantaluontoon ja saaristoon. Valtaosassa rahoitetuissa hankkeissa osallistetaan myös nuoria vieraslajien torjuntaan.
Vieraslajien torjunta hyödyttää koko paikkakuntaa edistäen alkuperäisten lajien palautumista käsitellyille alueille. Alkuperäiskasveja kasvavat elinympäristöt edistävät luonnon monimuotoisuutta, virkistävät asukkaita ja tekevät alueesta houkuttavan.
Rahoitetut hankkeet maakunnittain
Uusimaa
Kymmenen (10) hanketta, joista yhtä toteutetaan myös Pohjois-Karjalassa. Torjuttavia lajeja ovat kurtturuusu, jättipalsami, komealupiini, espanjansiruetana, supikoira ja minkki luonnonsuojelualueilla, virkistysalueilla ja niiden läheisyydessä, rantaluonnossa ja saaristossa. Mukana hankkeissa on myös uusia torjuntatoimenpidekokeiluja sekä neuvontaa, ja hankkeissa osallistetaan nuoria torjuntatöihin. Hankkeet ovat 1-3 -vuotisia ja niiden toteuttajina ovat Helsingin, Vantaan ja Järvenpään kaupungit, Kirkkonummen kunta, Maaseudun sivistysliitto, WWF Suomen rahasto, Catena ry, Routioseura, Talman kyläyhdistys sekä Uudenmaan virkistysalueyhdistys.
Varsinais-Suomi ja Satakunta
Viisi (5) hanketta, joissa torjuttavia lajeja ovat jättipalsami, espanjansiruetana, komealupiini, kurtturuusu, ja kanadanvesirutto. Hankkeiden kohteet ovat luonnonsuojelualueilla, virkistysalueilla ja niiden läheisyydessä, rantaluonnossa ja saaristossa. Hankkeet ovat 1-2 -vuotisia ja niiden toteuttajina ovat Paraisten kaupunki, Maaseudun kehittämisyhdistys Ravakka, Paimionjoki-yhdistys, Novian ammattikorkeakoulu sekä Pyhäjärvi-instituuttisäätiö. Näissäkin hankkeissa pyritään osallistamaan nuoria vieraslajien torjuntatöihin, ja mukana on myös neuvontahankkeita.
Häme ja Pirkanmaa
Viisi (5) hanketta, joissa torjuttavia lajeja ovat komealupiini, jättipalsami, jättiputket, espanjansiruetana, sahalinintatar ja kurtturuusu. Hankkeet kohdistuvat luonnonsuojelualueille, virkistysalueille sekä niiden lähialueille ja rantaluontokohteisiin. Hankkeet ovat 1-3 -vuotisia ja niiden toteuttajina ovat Tampereen kaupunki, Asikkalan kunta, LC Lahti/Ankkurit, Pirkan Helmi ja Suomen luonnonsuojeluliiton SLL:n Pirkanmaan piiri yhteistyössä alueen kuntien kanssa. Mukana on uusia menetelmiä, mm. drone-kuvaus kartoituksissa ja SLL:n hankkeessa luodaan malli, jolla osallistetaan päiväkotiryhmiä ja perusopetuksen kouluryhmiä vieraslajien torjuntaan.
Etelä-Savo
Yksi (1) hanke, jota vetää Savonlinnan Seudun Kolomonen yhteistyössä ympäristöhuolenpidon yritysryppään (157 jäsentä) kanssa. Torjuttavina lajeina ovat jättipalsami, jättiputki ja komealupiini. Talkoopainotteisessa ”Jättiläiset kuriin” -hankkeessa torjutaan vieraslajeja ja lisätään tietämystä niiden torjunnasta.
Etelä-Pohjanmaa
Neljä (4) hanketta, joissa torjuttavia lajeja ovat kurtturuusu, jättipalsami, jättiputket, komealupiini sekä täplärapu. Hankkeet ovat 1-2 -vuotisia ja niiden toteuttajina ovat Lapuan ja Kokkolan kaupungit, Alajärven 4H-yhdistys sekä Etelä-Pohjanmaan kalatalouskeskus. Hankekohteet ovat luonnoltaan arvokkaita perinnemaisema- ja rantakohteita ja niissä osallistetaan nuoria torjuntatöihin. Rapuhankkeessa pyritään estämään täpläravun leviämistä Kyrönjoen pääuomaan.
Pohjois-Savo
Yksi (1) hanke, jossa torjutaan jättipalsamia, jättiputkia ja komealupiinia luonnonsuojelualueilla ja niiden läheisyydessä sekä liitoskuntien alueilla Kuopion kaupungin toimesta. Hanke on kolmevuotinen.
Pohjois-Karjala
Kolme (3) hanketta, joissa torjuttavina lajeina ovat jättipalsami, jättiputket, kurtturuusu, komealupiini ja sahalinintatar. Hankkeet kohdistuvat luonnonsuojelualueille, niiden läheisyyteen sekä arvokkaalle perinnemaisema-alueelle. Hankkeet ovat 1-3 -vuotisia ja niiden toteuttajina ovat Kiteen ja Joensuun kaupungit sekä Jäkkilän perinnemaisemayhdistys.
Pohjois-Pohjanmaa
Neljä (4) hanketta, joissa torjuttavia lajeja ovat jättipalsami, kurtturuusu, komealupiini sekä pienpedoista minkki ja supikoira. Hankkeet ovat 1-3 -vuotisia ja ne kohdistuvat rantaluontoon, luonnonsuojelualueille ja virkistysalueille sekä niiden läheisyyteen. Hankkeissa on myös torjuntatoimenpidekokeiluja ja ne toteuttavat Oulun kaupunki, Limingan kunta, Piipsjärven Metsästäjät ja Oulun seudun pienpetopyytäjät.
Kainuu
Yksi (1) hanke, jossa mukana Kajaani, Kuhmo, Paltamo, Sotkamo ja Suomussalmi. Hankkeen vetäjänä toimii Kainuun Jätehuollon kuntayhtymä. Torjuttavina lajeina ovat jättipalsami, jättiputket, komealupiini ja kurtturuusu. Hanke on kolmivuotinen ja siinä on mukana torjuntatoimenpidekokeiluja. Samalla laaditaan pidemmän aikavälin vieraslajien torjunnan strategia.
Lappi ja Etelä-Karjala
Lapin ja Etelä-Karjalan maakunnista ei tullut yhtään hakemusta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Kainuun ELY-keskus:
Reima Leinonen, vieraslajikoordinaattori, p. 0295 023 799, reima.leinonen@ely-keskus.fi
Jari Pesonen, yksikön päällikkö, p. 0295 023 861, jari.k.pesonen@ely-keskus.fi
Kuvat

Tietoja julkaisijasta
Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on valtion viranomainen, joka edistää alueellista kehittämistä hoitamalla elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. Liikenteeseen ja infrastruktuuriin liittyvät palvelut Kainuun alueelle tarjoaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta ELY-keskukset
Koillismaan ja Oulujokivarren kuntien välinen joukkoliikenne kesäkuusta 2026 alkaen on kilpailutettu (Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu)22.10.2025 10:45:21 EEST | Tiedote
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on kilpailuttanut Koillismaan ja Oulujokivarren kuntien välisen linja-autoliikenteen vuosille 2026–2029. Uuden sopimuskauden käynnistyessä 2.6.2026 osa nykyisistä linja-autovuoroista reitillä Kajaani-Vaala-Oulu lakkaa. Samalla lisätään linja-autovuoroja Suomussalmen suunnasta Ouluun. Nykyisessä muodossaan liikenne jatkuu 31.5.2026 asti.
Marinkorven jätteenkäsittelylaitoksen laajennushankkeen arviointiohjelma nähtäville, Pori (Varsinais-Suomi, Satakunta)22.10.2025 08:30:00 EEST | Tiedote
Suomen Erityisjäte Oy:n Porin Peittoon alueella toimivan Marinkorven jätteenkäsittelyn laajennushanke on nyt ympäristövaikutusten arviointimenettelyn ohjelmavaiheessa.
Saimaannorpan suojelu varmistetaan kalastusrajoituksilla (Etelä-Karjala, Etelä-Savo, Kymenlaakso, Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo)21.10.2025 09:19:20 EEST | Tiedote
Saimaannorppa on muuttunut äärimmäisen uhanalaisesta erittäin uhanalaiseksi. Syntyvyys on tuplaantunut 15 vuodessa.
Reformen av regionförvaltningen påverkar också NTM-centralernas regional- och strukturpolitiska finansiering (ERUF och ESF+)20.10.2025 14:38:01 EEST | Pressmeddelande
Statens regionförvaltning förnyas i början av 2026. Reformen påverkar också den regional- och strukturpolitiska finansieringen, eftersom finansieringsuppgifterna vid NTM-centralerna, vilka för närvarande beviljar finansieringen, överförs till de livskraftscentraler som inleder sin verksamhet vid årsskiftet. Därför avslutas alla öppna ansökningar i EURA2021-systemet senast den 30 november 2025. Utöver reformen av regionförvaltningen påverkas den regional- och strukturpolitiska finansieringen i hög grad också av den ändring i programmet Ett förnybart och kompetent Finland 2021–2027 som statsrådet godkände den 9 oktober 2025.
Aluehallinnon uudistus vaikuttaa myös ELY-keskusten alue- ja rakennepolitiikan rahoitukseen (EAKR ja ESR+)20.10.2025 14:37:24 EEST | Tiedote
Valtion aluehallinto uudistuu vuoden 2026 alusta. Uudistus vaikuttaa myös alue- ja rakennepolitiikan rahoitukseen, sillä tällä hetkellä rahoitusta myöntävien ELY-keskusten rahoitustehtävät siirtyvät vuodenvaihteessa toimintansa aloittaville elinvoimakeskuksille. Tämän vuoksi kaikki EURA2021-järjestelmässä avoinna olevat haut päättyvät viimeistään 30.11.2025. Aluehallinnon uudistuksen lisäksi alue- ja rakennepolitiikan rahoitukseen vaikuttaa merkittävästi myös valtioneuvoston 9.10.2025 hyväksymä muutos Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027 -ohjelmaan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme