Hallituksen sote-esitys ei huomioi palvelutuotannossa jo tapahtunutta muutosta

Maan hallituksen sotelakipaketti on parhaillaan lausuntokierroksella.

”Valmistelutyötä on leimannut salamyhkäisyys – se on tehty puhtaasti virkamiestyönä. Valmistelussa on sivuutettu yritykset, kolmas sektori ja jopa kunnatkin”, sanoo Helsingin seudun kauppakamarin johtaja Marko Silen. Sotelausunnon antajia arvioidaan olevan noin 600 eri tahoa, ja aikaa lausuntojen käsittelyyn on varattu vain kuukausi. ”Tämä kertoo siitä, että maan hallitus ajaa valmistelussa oman mallinsa läpi välittämättä muista intressiryhmistä ja jopa kuntalaisista, joita asia eniten koskettaa”, toteaa johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamarista.

Uudellamaalla yksityinen sektori tuottaa perusterveydenhuollosta yli puolet ja suun terveydenhuollosta noin kaksikolmasosaa. Uudellamaalla yritykset ja järjestöt tuottavat myös puolet alueen sosiaalipalveluista. Hallituksen esitys tulee kasvattamaan tulevia sotemenoja voimakkaasti.

"Sotevalmistelussa kustannusten hillinnän on ajateltu tulevan digitaalisten sotepalveluiden kautta. Yksityinen sektori on ollut edellä kävijä digitaalisten palveluiden kehittämisessä ja nyt tämä potentiaali jätetään pitkälti käyttämättä”, arvioi Silen. Hänen mukaansa syynä kuntien sotepalvelujen ulkoistussopimuksiin yritysten kanssa on ollut nimenomaan yritysten digipalvelut.

Hallituksen sote-esitys pirstoo Uudenmaan viiteen eri sotealueeseen. Lisäksi muusta maasta poiketen HUS tulee säilymään itsenäisenä erikoissairaanhoidon järjestäjänä. Yksityisen ja kolmannen sektorin tarjoamien palveluiden kilpailuttamiseen tulee viisi eri hallintoa omine käytäntöineen ja aikatauluineen.

”Tämä ei ainakaan lisää tehokkuutta. Lisäksi kannatettava terveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden integraatio Uudellamaalla jää puolitiehen. Kustannusten pallottelu Uudenmaan viiden sotealueen ja HUSin välillä tulee jatkumaan kuten ennenkin”, ennustaa Silen.

Alustavat soten rahoitussuunnitelmat näyttävät siltä, että ne tulevat leikkaamaan Uudeltamaalta muun Suomen sotemenojen kattamiseen.

”Uudenmaan sotepalveluihin olisi aikaisempaa vähemmän käytettävissä rahaa. Tämä tulee johtamaan Uudellamaalla sotepalveluiden keskittämiseen ja lähipalveluiden heikkenemiseen. Omalla ja vakuutusrahalla ostetut palvelut sekä työterveyshoito tulevat myös lisääntymään. Tämä on taas vastoin soteuudistuksen tavoitetta, jossa pyritään parantamaan julkisten sotepalveluiden saatavuutta”, Silen arvioi.