Hammasriipukset kertovat hirven tärkeästä asemasta kivikaudella
Venäjän Karjalassa, Äänisen Peurasaarella sijaitsi noin 8200 vuotta sitten laaja kalmisto. Saarelle haudattiin eri-ikäisiä miehiä, naisia ja lapsia. Suuressa osassa haudoista on runsaasti esineitä ja punamultaa merkkinä siitä, että vainajille haluttiin varmistaa hyvät olot myös kuoleman jälkeen. Hirven etuhampaista tehdyt riipukset on ilmeisesti kiinnitetty vaatteisiin ja asusteisiin, esimerkiksi mekkoihin, takkeihin, viittoihin, päähineisiin ja vöihin. Vaikka asujen materiaalia ei ole säilynyt, hirvenhampaiden sijainti antaa tietoa siitä, millaisista asuista on voinut olla kysymys.
Uritettujen hirvenhammasriipusten kansa
Arkeologi Kristiina Mannermaan johtamassa tutkimuksessa pyrittiin selvittämään, keitä nämä hirvenhammaskoruilla koristelluissa asuissa haudatut ihmiset olivat, ja mitä korut merkitsivät. Tutkimuksessa analysoitiin yhteensä yli 4000 hammaskorun valmistustekniikka eli tapa, jolla hampaat oli työstetty kiinnittämistä tai ripustamista varten. Analyysin tulos yllätti, sillä käytännössä kaikki hampaat oli työstetty samalla tavalla: tekemällä juuren päähän pieni ura tai uria, jotka helpottivat riipuksen sitomista. Vain kahdessa tapauksessa hampaaseen oli tehty pieni reikä langan pujottamista varten. Molemmat rei’itetyt hampaat löytyivät samasta naisen haudasta. Peurasaaren hautojen kanssa saman ikäisissä Baltian ja Skandinavian haudoissa esiintyy lähes yksinomaan rei´itettyjä hammasriipuksia. Rei’ittäminen on varmin kiinnitystapa, mutta reiän tekeminen kapeaan juureen on työläämpää kuin uran tekeminen.
Arkeologisten ja kansatieteellisten tutkimusten perusteella tiedetään, että ihminen on lähes aina ja kaikkialla käyttänyt koristeita. Niillä on ollut monia merkityksiä. Monille Euraasian alkuperäiskansoille, muun muassa saamelaisyhteisöille, koristeet ovat ja ovat olleet tärkeä tapa kertoa ihmisen identiteetistä ja alkuperästä. Ne eivät ole vain esteettisiä yksityiskohtia, vaan liittyvät yhteisöjen väliseen tiedottamiseen ja yhteisön sisäisen yhtenäisyyden vahvistamiseen. Korujen kaltaiset ulkoiset elementit voivat myös vaikuttaa siihen, kuinka naapuriryhmät yhteisöä kutsuvat. Kristiina Mannermaa nimittääkin hautausmaata käyttäneitä ihmisiä uritettujen hirvenhammasriipusten kansaksi.
- Vaikka haudoista löytyy myös majavan- ja karhunhampaista tehtyjä riipuksia, hirven osuus riipuksissa on ylivoimainen, Mannermaa sanoo.
Eniten hirven hampaita löytyi nuorten aikuisten naisten ja miesten haudoista, vähiten lasten ja vanhojen ihmisten haudoista. Hirvenhammaskorut liittyivät siis jollakin tavalla ihmisen ikään, ehkä nimenomaan parhaaseen lisääntymisikään.
Euraasian metsävyöhykkeen esihistoriallisten metsästäjä-keräilijöiden ideologiassa ja uskomuksissa tärkein eläin oli hirvi. Hirvenhampaat olivat muinaisille metsästäjille arvokas materiaali, sillä niiden saatavuus oli rajallista. Hirveä ei kaadettu kovin usein, eivätkä kaikki yhteisön jäsenet osallistuneet pyyntiin. Mahdollisesti vain yksi henkilö sai kaikki pyydetyn hirven etuhampaat. Yhdellä hirvellä on kaikkiaan kahdeksan etuhammasta: kuusi pysyvää alaleuan etuhammasta ja kaksi pysyvää etuhampaan muotoista kulmahammasta. Joskus koruiksi muokattiin myös vastaavia maitohampaita. Suurimpiin koristeisiin käytettiin vähintään 8–18 hirviyksilön hampaat.
Tutkimus on julkaistu sarjassa Archaeological and Anthropological Sciences. Mannermaan lisäksi tutkimuksessa oli mukana Riitta Rainio Helsingin yliopistosta sekä Evgeniy Yu. Girya ja Dmitriy Gerasimov Pietari Suuren Etnografisesta ja Antropologisesta museosta.
@AMI_Research
Yhteyshenkilöt
Kristiina Mannermaa
kristiina.mannermaa@helsinki.fi +358 405457698
Riitta Rainio
riitta.rainio@helsinki.fi, +358 503262644
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto oli hakijoiden ykköstoive yhteishaussa28.3.2024 11:38:03 EET | Tiedote
Hakijoita kandi- ja maisteriohjelmiin oli yli 31 000. Ensisijaisten hakijoiden määrän perusteella Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto. Tutut alat – oikeustiede, lääketiede ja psykologia – olivat jälleen Helsingin yliopiston suosituimpia hakukohteita.
Modernin ajan suurinta aurinkomyrskyä jäljitettiin Lapin puiden vuosirenkaista28.3.2024 09:34:22 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston johtama tutkimusryhmä pystyi mittaamaan vuoden 1859 Carringtonin aurinkomyrskyn jälkeisen piikin Lapin puiden radiohiilipitoisuuksista. Jäljitys auttaa varautumaan vaarallisiin aurinkomyrskyihin.
KUTSU MEDIALLE 10.4; Mistä europarlamenttivaaleissa puhutaan, tutkijoiden ajankohtaisimmat asiat esillä27.3.2024 14:05:26 EET | Kutsu
Kesäkuun Euroopan parlamentin vaalit käydään entistä kireämmässä maailmanpoliittisessa tilanteessa. Mikä merkitys EU-vaaleilla on Euroopan ja Suomen suunnalle? Millaisessa poliittisessa tilanteessa EU-vaaleihin lähdetään? Entä millaisia valtakamppailuja Euroopan parlamentin sisällä käydään?
Tutkijat selvittivät, miten musiikki katoaa aivoista27.3.2024 12:00:00 EET | Tiedote
Sävelkuurolta ihmiseltä puuttuu kyky tunnistaa melodioita. Tuore tutkimus onnistui paikantamaan sävelkuurouden eli amusian todennäköisen alkuperän aivoissa. Ilmiön jäljille päästiin tutkimalla tapauksia, joissa aivoinfarkti oli aiheuttanut amusian.
Plastiikkakirurgian professori Virve Koljoselle J. V. Snellman -palkinto26.3.2024 18:00:00 EET | Tiedote
Helsingin yliopisto on myöntänyt J. V. Snellmanin nimeä kantavan tiedonjulkistamispalkinnon vuonna 2024 professori Virve Koljoselle. Koljonen viestii erikoisalastaan plastiikkakirurgiasta aktiivisesti ja yleistajuisesti sosiaalisessa mediassa ja on tavoittanut laajasti niin ammattilaisia kuin suurta yleisöä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme