Hammasröntgen voi paljastaa kroonisen sepelvaltimotaudin
Kaulavaltimon kalkkeuma kertoo edenneestä valtimokovettumataudista, johon voi liittyä krooninen sepelvaltimotauti ja joka voi johtaa kuolemaan. Kalkkeuma voi paljastua tavallisessa hampaiden panoraamaröntgentutkimuksessa.
Aiemmissa tutkimuksissa on jo selvitetty, että hammasröntgenissä voi havaita kalkkeumaa kaulavaltimossa. Nyt tutkijat ottivat ensimmäistä kertaa tutkimukseen mukaan potilaiden sepelvaltimoiden varjoainekuvauksen, ja he seurasivat potilaita kymmenen vuoden ajan. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin potilaiden suun mikrobiomi sekä mitattiin vasta-aineita suun tulehduksiin liittyville bakteereille.
Tutkimukseen osallistui 508 keski-ikäistä sepelvaltimoiden varjoainekuvaukseen sydänoireiden takia määrättyä potilasta vuosina 2008–2018.
Tutkimuksessa olivat yhteistyössä Helsingin yliopisto, Oulun ja Itä-Suomen yliopistot sekä Karoliininen instituutti. Tulokset on julkaistu International Endodontic Journal-tiedelehdessä.
– Kaulavaltimon kalkkeuma yhdistyi tilastollisesti suoraan sepelvaltimoiden varjoainekuvauksessa paljastuneeseen usean valtimon ahtaumaan sekä krooniseen sepelvaltimotautiin, kertoo Helsingin yliopiston dosentti Pirkko Pussinen.
Viidesosalla tutkimukseen osallistuneista löydettiin kalkkeumaa
Kaulavaltimon kalkkeumaa löydettiin tutkimuksessa 102:lta potilaalta (20,7 %), ja se luokiteltiin keskiasteiseksi 81:llä (16,4 %) ja vakavaksi 21:llä (4,3 %) potilaalla. Vakavaksi kalkkeutumaksi katsottiin massa, jonka läpimitta ylitti kymmenen millimetriä. Tilastoanalyyseissä otettiin huomioon potilaiden ikä, sukupuoli, tupakointi, sokeritauti, rasva-aineenvaihdunnan häiriöt sekä verenpaine.
– Tutkimustulosten mukaan kalkkeuma yhdistyi kroonisen sepelvaltimotaudin lisäksi myös suoraan juurenkärjen tulehduksiin, juurihoitoihin, leukaluukatoon, kiinnityskudoksen tulehdusasteeseen, korkeaan gram-negatiivisten bakteerien määrään hammasplakissa sekä syljen bakteereja sitoviin vasta-aineisiin. Sen sijaan kalkkeuman yhteys sydäninfarktiin ei ollut tutkimuksessa tilastollisesti merkitsevä, Pussinen kuvailee tuloksia.
Kymmenen vuoden seuranta-aikana 105 potilasta kuoli (20,7 %). Kuolinsyistä 53 (10,4 %) liittyi sydän- ja verisuonisairauksiin. Kaulavaltimon kalkkeumaa esiintyi 17,5 %:lla potilaista, jotka olivat elossa seurantajakson lopussa. Kuolleilla potilailla kalkkeuma oli yleinen: kalkkeumaa esiintyi 35,8 %:lla sydän- ja verisuonisairauksiin kuolleista ja 29,2 %:lla muihin syihin kuolleista potilaista.
Jos hampaiden röntgentutkimuksessa oli löytynyt vakavaa kaulavaltimon kalkkeumaa, riski kuolla sydän- ja verisuonisairauksiin oli yli kolminkertainen.
– Suun tulehdukset ovat varsin yleisiä, mutta ne ovat monesti piileviä ja paljastuvat vasta röntgenkuvauksessa. Hammashoidon yhteydessä rutiinisti otetuissa koko leuan röntgenkuvissa sivulöydöksenä voi paljastua myös riski sydäntaudille. Jos röntgenissä havaitaan kaulavaltimon kalkkeumaa, potilas on ohjattava jatkotutkimuksiin ja hoidon tarpeen arvioon, summaa dosentti Pussinen.
Lisätietoja:
Pirkko Pussinen, dosentti, Helsingin yliopisto
Puh. 040 774 1005
Sähköposti: pirkko.pussinen@helsinki.fi
Susanna Paju, dosentti, Helsingin yliopisto
Puh. 02 941 252 11
Sähköposti: susanna.paju@helsinki.fi
Viite: Paju S, Pietiäinen M, Liljestrand JM, Lahdentausta L, Salminen A, Kopra E, Mäntylä P, Buhlin K, Hörkkö S, Sinisalo J, Pussinen PJ. Carotid artery calcification in panoramic radiographs associates with oral infections and mortality. International Endodontic Journal. DOI: 10.1111/iej.13394
**********************************
Ystävällisin terveisin
Elina Kirvesniemi, viestinnän asiantuntija, Helsingin yliopisto
elina.kirvesniemi@helsinki.fi 050 409 6469
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Baarimikko voi olla urpo, mutta Urpo maailman paras baarimikko26.4.2024 07:30:00 EEST | Tiedote
Monia etunimiä käytetään arkikielessä yleisniminä: esimerkiksi stereotyyppistä teinipoikaa voidaan sanoa jonneksi ja oksennusta yrjöksi. Etunimet voivat olla myös yhdyssanan osia. Esimerkiksi sanojen lappuliisa, baarimikko ja taskumatti jälkimmäinen osa on etunimi.
Eduskuntavaalitutkimus 2023 julkistamistilaisuus 13.5. Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa25.4.2024 11:02:23 EEST | Kutsu
Lämpimästi tervetuloa ”Pääministerivaalit polarisaation aikakaudella: Eduskuntavaalitutkimus 2023” julkistamistilaisuuteen 13.5. klo 10-12 . Nyt julkaistava eduskuntavaalitutkimuksen pääraportti on kattava teos suomalaisten äänestäjien käyttäytymisestä 2023 eduskuntavaaleissa.
Iäkkäiden lääkehoidon riskitekijöiden tunnistaminen on avainasemassa kotona asumisen tukemisessa23.4.2024 09:58:40 EEST | Tiedote
Tuoreessa väitöstutkimuksessa on kehitetty malli iäkkäiden lääkehoidon riskitekijöiden tunnistamiseksi osana laajempaa terveystarkastusta. Tutkimuksen tavoitteena oli tarjota konkreettisia keinoja iäkkäiden terveyden ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi, jotta he voisivat asua kotona mahdollisimman pitkään.
Helsingin yliopiston operatiivinen tulos 2023 oli 16 miljoonaa euroa miinuksella17.4.2024 14:37:06 EEST | Tiedote
Varainhankinta sekä sijoitus- ja rahoitustuotot nostivat kokonaistuloksen plussalle. Yliopisto lisää sijoitustoiminnan tuotonjakoa perustehtävään seuraavien viiden vuoden ajan.
Pelastakaa tiede! -dokumenttielokuva kertoo tieteen evakuoinnin tarinan17.4.2024 10:28:01 EEST | Tiedote
Kirjailija, FT Anna Kortelainen, Kansalliskirjasto ja Kirjastokaista ovat tuottaneet yhteistyössä dokumentin, joka pureutuu Kansalliskirjaston aineistojen evakuointiin talvi- ja jatkosodan aikana. Elokuva julkaistaan 17.4.2024 Kirjastokaistan verkkosivuilla sekä Kansalliskirjaston Youtube-kanavalla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme