Helsingin yliopisto

Hedelmöityshoidot voivat vahvistaa kokemuksia lapsettomuudesta

Jaa

Elina Helosvuori väittää, että vaikka hedelmöityshoidot mahdollistavat vanhemmuuden yhä useammalle ihmiselle, yksi niitä seuraavista suurista paradokseista on se, että hedelmöityshoitoja läpikäymällä syntyy myös uudenlaisia kokemuksia lapsettomuudesta.

Kuva: Mostphotos
Kuva: Mostphotos

Elina Helosvuori tarkastelee avusteista lisääntymistä ja lapsettomuutta Suomessa ja analysoi naisiksi identifioituvien ja oletettujen ihmisten kehoihin kohdistuvia toimenpiteitä ja laboratorioissa tapahtuvaa alkioiden viljelyä ja valintaa koeputkihedelmöityshoidoissa.    

– Tutkimukseni osoittaa, että myös sellaiset naiset, jotka saavat hoitojen avulla toivomansa määrän lapsia, saattavat vuosienkin päästä yhä määritellä itsensä lapsettomiksi, koska muisto rankasta ruumiillisesta hoitokokemuksesta on niin vahva, Helosvuori toteaa.  

Myös lisääntymisbiologian ja -lääketieteen ammattilaisten työtä arvioidaan 

Helosvuori analysoi tutkimuksessaan myös sitä, miten lisääntymisbiologian ja -lääketieteen ammattilaiset tutkivat ja arvioivat petrimaljoissa olevien alkioiden elinvoimaa ja mahdollisuuksia kehittyä sikiöiksi ja vauvoiksi.

– Osoitan tutkimuksessani, että arvioon alkion elinvoimasta päädytään hedelmöityshoitoklinikalla yhdistämällä tieteelliset tutkimustulokset alkioiden kehityksestä, viljelykäytännöt sekä hoidoissa käyvien potilaiden toiveet ja näkemykset.

Edes kansainvälisesti markkinoitu standardisoitumiseen ja automatisoitumiseen tähtäävä ja vallankumoukselliseksi markkinoitu Time lapse -kuvantamismenetelmä ei ole korvannut klinikoiden ammattilaisten kädentaitoja tai potilaiden toiveiden merkitystä alkionvalinnassa.  

Lisääntymisen merkitys määrittyy uudelleen

Elina Helosvuoren tutkimuksen yhteiskunnallinen merkitys on siinä, että se osoittaa, miten lääketieteellisten tutkimusten ja hoitokäytäntöjen seurauksena lisääntymisen merkitys määrittyy uudelleen.

Helosvuoren mukaan avusteisessa lisääntymisessä ei ole kyse ainoastaan lapsen syntymästä. Tutkimusten ja hoitojen seurauksena yhä useammat hedelmällisyyteen liittyvät ruumiilliset ja biologiset tilat tulevat lääketieteellisesti tunnistetuiksi ja myös merkittäviksi potilaiden kokemukselle. Lisääntymisen, hedelmällisyyden ja hedelmättömyyden luonne ja merkitys siis muovautuvat erottamattomasti yhdessä niiden tekniikoiden kanssa, joiden tarkoituksena on kiertää raskauden alkamisen lisääntymisbiologiset ongelmat.

Valtiotieteiden maisteri Elina Helosvuori väittelee 11.9. klo 10 Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa sosiologian alaan kuuluvasta aiheesta "Procreative entanglements - Embryos, clinical practices and experiences of childlessness in the age of assisted reproduction" (Yhteismuotoutuminen lisääntymisessä: Etnografinen tutkimus alkioista, lääketieteellisistä käytännöistä ja lapsettomuuden kokemuksista hedelmöityshoidoissa). Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Porthania, sali P III, Yliopistonkatu 3.  Väitöstiivistelmä on luettavissa e-thesis-palvelussa  

Linkki tilaisuuden etäyhteyteen https://helsinki.zoom.us/j/68314042278 

 Vaihtoehtoisesti samaan Zoom-tapahtumaan voi liittyä myös seuraavin tiedoin:    

Webinar ID: 683 1404 2278  

Yhteyshenkilöt

Väittelijän yhteystiedot: 

Elina Helosvuori 050 351 7307 elina.helosvuori@helsinki.fi

Kuvat

Kuva: Mostphotos
Kuva: Mostphotos
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Forskning: Marknadsföringen av ohälsosamma livsmedel till barn och unga bör begränsas16.9.2021 09:00:00 EEST | Tiedote

Projektet Marknadsföring av ohälsosamma livsmedel till barn och ungdomar (EPELI) kartlade marknadsföringen av ohälsosamma livsmedel till barn och unga och lösningar på deras negativa effekter. Dagens avslutande seminarium presenterade resultaten av studien och slutsatser. Enligt studien behövs strängare och mer restriktiva marknadsföringsregler för att skydda unga människor, särskilt de i åldern 13-17 år.

Tutkimus: Lapsille ja nuorille suunnattua epäterveellisten elintarvikkeiden markkinointia pitäisi rajoittaa16.9.2021 09:00:00 EEST | Tiedote

Epäterveellisten elintarvikkeiden markkinointi lapsille ja nuorille (EPELI) -hankkeessa kartoitettiin lapsiin ja nuoriin kohdistuvaa epäterveellisten elintarvikkeiden markkinointia sekä ratkaisuja sen aiheuttamiin haittavaikutuksiin. Tänään pidetyssä päätösseminaarissa esiteltiin tutkimuksen tuloksia ja johtopäätökset. Tutkimuksen mukaan nykyistä tiukempaa ja rajoittavampaa markkinoinnin sääntelyä tarvitaan suojelemaan etenkin 13–17 -vuotiaita nuoria

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme