Hedelmöityshoidot voivat vahvistaa kokemuksia lapsettomuudesta
Elina Helosvuori väittää, että vaikka hedelmöityshoidot mahdollistavat vanhemmuuden yhä useammalle ihmiselle, yksi niitä seuraavista suurista paradokseista on se, että hedelmöityshoitoja läpikäymällä syntyy myös uudenlaisia kokemuksia lapsettomuudesta.

Elina Helosvuori tarkastelee avusteista lisääntymistä ja lapsettomuutta Suomessa ja analysoi naisiksi identifioituvien ja oletettujen ihmisten kehoihin kohdistuvia toimenpiteitä ja laboratorioissa tapahtuvaa alkioiden viljelyä ja valintaa koeputkihedelmöityshoidoissa.
– Tutkimukseni osoittaa, että myös sellaiset naiset, jotka saavat hoitojen avulla toivomansa määrän lapsia, saattavat vuosienkin päästä yhä määritellä itsensä lapsettomiksi, koska muisto rankasta ruumiillisesta hoitokokemuksesta on niin vahva, Helosvuori toteaa.
Myös lisääntymisbiologian ja -lääketieteen ammattilaisten työtä arvioidaan
Helosvuori analysoi tutkimuksessaan myös sitä, miten lisääntymisbiologian ja -lääketieteen ammattilaiset tutkivat ja arvioivat petrimaljoissa olevien alkioiden elinvoimaa ja mahdollisuuksia kehittyä sikiöiksi ja vauvoiksi.
– Osoitan tutkimuksessani, että arvioon alkion elinvoimasta päädytään hedelmöityshoitoklinikalla yhdistämällä tieteelliset tutkimustulokset alkioiden kehityksestä, viljelykäytännöt sekä hoidoissa käyvien potilaiden toiveet ja näkemykset.
Edes kansainvälisesti markkinoitu standardisoitumiseen ja automatisoitumiseen tähtäävä ja vallankumoukselliseksi markkinoitu Time lapse -kuvantamismenetelmä ei ole korvannut klinikoiden ammattilaisten kädentaitoja tai potilaiden toiveiden merkitystä alkionvalinnassa.
Lisääntymisen merkitys määrittyy uudelleen
Elina Helosvuoren tutkimuksen yhteiskunnallinen merkitys on siinä, että se osoittaa, miten lääketieteellisten tutkimusten ja hoitokäytäntöjen seurauksena lisääntymisen merkitys määrittyy uudelleen.
Helosvuoren mukaan avusteisessa lisääntymisessä ei ole kyse ainoastaan lapsen syntymästä. Tutkimusten ja hoitojen seurauksena yhä useammat hedelmällisyyteen liittyvät ruumiilliset ja biologiset tilat tulevat lääketieteellisesti tunnistetuiksi ja myös merkittäviksi potilaiden kokemukselle. Lisääntymisen, hedelmällisyyden ja hedelmättömyyden luonne ja merkitys siis muovautuvat erottamattomasti yhdessä niiden tekniikoiden kanssa, joiden tarkoituksena on kiertää raskauden alkamisen lisääntymisbiologiset ongelmat.
Valtiotieteiden maisteri Elina Helosvuori väittelee 11.9. klo 10 Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa sosiologian alaan kuuluvasta aiheesta "Procreative entanglements - Embryos, clinical practices and experiences of childlessness in the age of assisted reproduction" (Yhteismuotoutuminen lisääntymisessä: Etnografinen tutkimus alkioista, lääketieteellisistä käytännöistä ja lapsettomuuden kokemuksista hedelmöityshoidoissa). Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Porthania, sali P III, Yliopistonkatu 3. Väitöstiivistelmä on luettavissa e-thesis-palvelussa
Linkki tilaisuuden etäyhteyteen https://helsinki.zoom.us/j/68314042278
Vaihtoehtoisesti samaan Zoom-tapahtumaan voi liittyä myös seuraavin tiedoin:
Webinar ID: 683 1404 2278
Yhteyshenkilöt
Väittelijän yhteystiedot:
Elina Helosvuori 050 351 7307 elina.helosvuori@helsinki.fi
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiKuvat

Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Se sijoittuu kansainvälisissä yliopistovertailuissa maailman sadan parhaan yliopiston joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Järjestys datasykkyrään – Tekoäly oppi visualisoimaan laajaa data-aineistoa30.1.2023 11:00:00 EET | Tiedote
Uusi tekoälykeskus FCAI:n tutkijoiden kehittämä tekoälyalgoritmi pyrkii visualisoimaan data-aineiston mahdollisimman selkeästi. Hankkeessa osoittautui, että algoritmin itsenäisesti valitsema ratkaisu oli usein hyvin lähellä ihmisen tyypillisimmin suosimaa ratkaisua.
”Kotomaamme koko kuva” - Kansalliskirjasto julkaisee uuden tietokannan 1800-luvun suomenkielisistä lukijakirjeistä30.1.2023 10:59:34 EET | Kutsu
Paikalliskirjeet ovat paikallisyhteisön nimissä lehdistöön kirjoitettuja lukijakirjeitä, joita jo Eero Aleksis Kiven Seitsemän veljeksen kuuluisassa kohdassa luki ja lähetti sanomalehtiin ja koki samalla ”kotomaamme koko kuvan – sen ystävällisten äidinkasvojen” painumisen sydämensä syvyyteen. Kansalliskirjailijan kuvaama paikalliskirjeilmiö laajentui suomenkielisessä lehdistössä 1800-luvun puolivälissä kokonaiseksi paikalliskirjekulttuuriksi. Se oli osa varhaisen kansalaisyhteiskunnan muotoutumista.
Lintujen ruokinta on monelle rakas harrastus – osallistu Helsingin yliopiston kyselyyn27.1.2023 09:40:07 EET | Tiedote
Suomessa on jo reilun sadan vuoden ajan ruokittu talvisin pihalintuja. Tutkijat kaipaavat kansalaisilta valokuvia ja tarinoita lintulaudoistaan. Käynnissä oleva kysely avaa näkymän linturuokinnan monimuotoisuuteen.
Helsingin yliopiston hallitus kutsui rehtorin tehtävän haastatteluihin yhdeksän hakijaa26.1.2023 12:00:02 EET | Tiedote
Ensimmäisen haastattelukierroksen jälkeen hallitus valitsee kärkihakijat, joita yliopistokollegio haastattelee maaliskuussa. Yliopiston hallitus valitsee rehtorin enintään viiden vuoden määräajaksi 1.8.2023 alkaen.
Desinficerande UV-lampor kan förvärra inomhusluften26.1.2023 08:56:40 EET | Tiedote
Mätningar vid Helsingfors universitets aerosolfysiklaboratorium påvisar tydligt, att varje gång man tänder UV-lampor som används till desinficering stiger halterna av både gaser och småpartiklar markant. Halterna återgick inte till den ursprungliga nivån förrän omkring 30–40 minuter efter att UV-lamporna hade släckts.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme