Hedelmöityshoitojen resursseja lisättävä: moni lasta toivova vanhenee jonoon
Lapsettomien yhdistys Simpukka ry ja Helminauha-hanke vaativat huomioitavan, että perheellistymisen yhdenvertaisuus toteutuu. Julkisella sektorilla tehtävät hedelmöityshoidot tulee taata niitä tarvitseville valtakunnallisesti yhdenvertaisesti ja oikea-aikaisesti.

Lapsettomien yhdistys Simpukka ry ja lahjasoluperheille tietoa ja tukea tuottava Helminauha-hanke ovat huolissaanjulkisen sektorin tarjoamienhedelmöityshoitojen resursseista. Resurssit eivät ole nykyisellään riittävät.
Simpukka ry:n toiminnanjohtajan Piia Savion mukaan hedelmöityshoidot on turvattava yhdenvertaisesti kaikille niitä tarvitseville. Yhtenäisten hoitoon pääsyn kriteerien on toteuduttava valtakunnallisesti hedelmöityshoitoja antavissa yksiköissä.
Hallituksen sote-ministerityöryhmän linjauksen mukaan yksityisen hoidon ja tutkimuksen Kela-korvauksia tulisi leikata tuntuvasti. Toimenpiteet kohdistuvat yksityisen sairaanhoidon hoito- ja tutkimuskorvauksiin, matkakorvauksiin, kuntoutukseen ja lääkkeisiin.
– Yksityisten hedelmöityshoitoklinikoiden tarjoamien toimenpiteiden Kela-korvausten leikkaaminen tulee näkymään suoraan julkisten hedelmöityshoitojen tilanteessa. Kela-korvausten leikkaaminen kasvattaa jonoja entisestään ja vaikuttaa näin merkittävästi tarjolla oleviin resursseihin, pahoittelee Helminauha-hankkeen hankevastaava Jenni Huhtala.
Henkilökunnan määrää lisättävä
Resurssien puute julkisessa terveydenhuollossa johtaa eri alueilla esimerkiksi siihen, että jonojen ollessa pitkät hoitoihin pääsy evätään jo ennen hoitoja tarvitsevan naisen yläikärajan saavuttamista. Hoitajalakko on vaikuttanut myös hedelmöityshoitoihin.
– Saamiemme yhteydenottojen mukaan resurssipula vaikuttaa muun muassa niin, että moni 38-vuotias ei enää ehdi saada hedelmöityshoitoja julkisella sektorilla. On tyrmäävää saada ensin hoitopäätös ja päästä hoitojonoon ja sitten kuulla, että resurssipulan vuoksi 40 ikävuotta ehtii täyttyä jonossa ja hoidot evätään, sanoo Savio.
Resurssipulaan vaikuttaa myös julkisella puolella tehtävät hoidot lahjoitetuilla sukusoluilla. Hedelmöityshoidoissa on entistä laajempi potilasryhmä, mutta hoitojen resursseja ei ole lisätty riittävästi.
– Resurssipula näkyy vahvasti myös tarjolla olevan psykososiaalisen tuen määrässä. Hyvinvointialueiden tulee lisätä resursseja lapsettomuuden hoitoon, jotta lasta toivovat hoitoja tarvitsevat saavat oikea-aikaisesti tarvitsemansa avun. Klinikoiden kuormitusta tulee vähentää riittävällä henkilökuntamäärällä. Ratkaisut tulee löytää lakko- ja korona-ajasta huolimatta, kertoo Savio.
Simpukka ry:n poliittiset tavoitteet 2023–2027
Tahaton lapsettomuus koskettaa Suomessa joka viidettä jossain vaiheessa elämää. Lapsettomuus voi johtua esimerkiksi terveydellisistä syistä, elämäntilanteesta tai lainsäädännöstä. Joskus tahattomalle lapsettomuudelle ei löydy syytä. Noin 6000 henkilöä hakeutuu hedelmöityshoitoihin vuosittain. Lopullisesti lapsettomiksi jää joka viides nainen ja joka neljäs mies.
Tahattoman lapsettomuuden asiantuntijaorganisaatio Simpukka ry:n poliittiset tavoitteet hallituskaudelle 2023–2027 koskettavat perheellistymismahdollisuuksien tukemista, lapsettomien huomioimista palveluissa ja päätöksenteossa, hedelmöityshoitojen riittäviä resursseja ja sijaissynnytyslainsäädäntöä.
Tavoite 1: Perheellistymismahdollisuuksia edistettävä ja perheellistymisen esteitä purettava
Suomessa tulee edistää toimenpiteitä, jotka mahdollistavat lapsitoiveen toteutumisen ja lapsiperheellistymisen niille, jotka sitä toivovat. Perheellistymismahdollisuuksia edistäviä toimenpiteitä ovat esimerkiksi yhdenvertaiset mahdollisuudet hedelmöityshoitoihin perhemuodosta tai lapsettomuuden syystä riippumatta.
Perhepolitiikassa tulee huomioida tahattomasti lapsettomat, lapsiperheellisyyttä toivovat sekä lapsettomuuden ennaltaehkäisy. Työn ja perheellistymisen yhteensovittaminen tulee tehdä mahdollisemmaksi. Lapsettomuushoidot on rinnastettava raskauteen tasa-arvolaissa, ja niitä on koskettava samanlainen syrjinnän kieltävä lainsäädäntö kuin raskautta.
Tavoite 2: Lapsettomat perheet huomioitava palveluissa ja päätöksenteossa
Yhä useampi on tahtomattaan tai vapaaehtoisesti lapseton. Yksin tai kumppanin kanssa elävien määrä kasvaa. Nyky-yhteiskunnassa ihmisillä on monenlaisia lähisuhdemuotoja, jotka tulee tunnistaa yhtä merkittäviksi kuin perinteinen perhemalli.
Erityisesti julkisissa sosiaali- ja terveyspalveluissa tulee huomioida paremmin ne ihmiset ja perheet, joilla ei ole lapsia. Esimerkiksi parisuhdetta tukevissa ja eropalveluissa tulee tunnistaa myös lapsettomien perheiden tuen tarve.
Tavoite 3: Hedelmöityshoitojen resursseja on lisättävä
Julkisen sektorin hedelmöityshoitojen resurssit eivät ole nykyisellään riittävät. Hoidot on turvattava yhdenvertaisesti kaikille niitä tarvitseville. Psykososiaalista tukea on tarjottava osana hedelmöityshoitopolkua. Yhtenäisten hoitoon pääsyn kriteerien on toteuduttava hedelmöityshoitoja antavissa yksiköissä valtakunnallisesti.
Resurssien puute julkisessa terveydenhuollossa johtaa eri alueilla esimerkiksi siihen, että jonojen ollessa pitkät hoitoihin pääsy evätään jo ennen yläikärajan saavuttamista.
Tavoite 4: Ei-kaupallinen sijaissynnytys sallittava Suomessa
Sijaissynnytykseen tähtäävät järjestelyt on nykyisellään kielletty hedelmöityshoitolaissa, minkä vuoksi monet suomalaiset ovat turvautuneet ulkomailla tapahtuviin järjestelyihin.
Kotimaassa tapahtuvalle sijaissynnytykselle tulee luoda turvalliset rakenteet ja selkeät käytänteet. Suomessa on mahdollista uudistaa lainsäädäntöä niin, että se mahdollistaa eettisesti kestävän ja yhdenvertaisen sijaissynnytyksen. Sijaissynnytyslainsäädännön luominen tulee ottaa osaksi hallitusohjelmaa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Piia SavioToiminnanjohtajaLapsettomien yhdistys Simpukka ry
Puh:+358 40 4808 676piia.savio@simpukka.infoKuvat
Tietoja julkaisijasta
Kalevantie 7 C
33100 TAMPERE
+358 400 844 823http://www.simpukka.info/
Simpukka on kaikkien tahatonta lapsettomuutta kokevien ja heidän läheistensä yhdistys. Simpukan tavoitteena on, että tahattomasti lapsettomat voivat yhteiskunnassa hyvin.
Tiedämme, miltä lapsettomuus tuntuu.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Lapsettomien yhdistys Simpukka ry
Simpukan Helmi -tunnustus Jaana Vaholuodolle Kierron verran toivoa -podcastista7.5.2022 12:30:00 EEST | Tiedote
Lapsettomien yhdistys Simpukka ry:n Simpukan Helmi -tunnustus myönnettiin Lapsettomien lauantaina 7.5. Kunniamaininta myönnettiin muun muassa Ville Niinistölle ja Hennariikka Anderssonille. Tunnustus myönnetään henkilölle tai taholle, joka on edistänyt tahatonta lapsettomuutta kokeneiden hyvinvointia ja asemaa yhteiskunnassa.
Simpukka ry: Psykososiaalisen tuen on oltava osa lapsettomuushoitoja25.4.2022 11:58:02 EEST | Tiedote
Simpukka ry:n kyselyn mukaan lapsettomuushoidoissa käyneistä 77 prosenttia ei ole saanut riittävästi psykososiaalista tukea. Tahaton lapsettomuus ja lapsettomuushoidot kuormittavat kehoa ja mieltä. Tahaton lapsettomuus on yksi aikuiselämän suurimmista kriiseistä. Kokemuksesta selviämisessä psykososiaalinen tuki on ensiarvoisen tärkeää. Tahattoman lapsettomuuden kampanjaviikko Simpukka-viikko 2.–8.5.2022 muistuttaa, että vanhemmuus ei ole itsestäänselvää.
Lapsettomat kokevat syrjintää työelämässä28.3.2022 11:52:46 EEST | Tiedote
Lapsettomien yhdistys Simpukka ry:n ja Vapaaehtoisesti Lapsettomat ry:n teettämien kyselyiden mukaan lapsettomat kohtaavat työelämässä syrjintää muun muassa loma-aikojen ja työvuorojen suunnittelussa ja työuralla etenemisessä.
Simpukan Helmi -tunnustus myönnettiin keskenmenotietoisuustyöstä Pauliina Orrensuolle8.5.2021 12:00:00 EEST | Tiedote
Vuoden 2021 Simpukan Helmi -tunnustus on myönnetty Pauliina Orrensuolle. Hän on tuonut aktiivisesti esiin keskenmenojen hoidon epäkohtia ja vaikuttanut samalla keskenmenoja kokeneisiin, ammattilaisiin ja suureen yleisöön. Simpukka myöntää Simpukan Helmi -tunnustuksen henkilölle tai taholle, joka on edistänyt tahatonta lapsettomuutta kokeneiden hyvinvointia ja asemaa yhteiskunnassa.
Tahattomasti lapsettomat kokevat syrjintää työelämässä3.5.2021 00:00:00 EEST | Tiedote
Tahattomasti lapsettomat kokevat työelämässä syrjintää niin lapsettomuuden vuoksi kuin lapsettomuushoitoihin liittyen. Lapsettomien yhdistys Simpukan keväällä 2021 tekemän kyselyn vastaajista joka kolmas ilmoitti kokeneensa syrjintää työelämässä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme