Lapsettomien yhdistys Simpukka ry ja lahjasoluperheille tietoa ja tukea tuottava Helminauha-hanke ovat huolissaanjulkisen sektorin tarjoamienhedelmöityshoitojen resursseista. Resurssit eivät ole nykyisellään riittävät. 

Simpukka ry:n toiminnanjohtajan Piia Savion mukaan hedelmöityshoidot on turvattava yhdenvertaisesti kaikille niitä tarvitseville. Yhtenäisten hoitoon pääsyn kriteerien on toteuduttava valtakunnallisesti hedelmöityshoitoja antavissa yksiköissä. 

Hallituksen sote-ministerityöryhmän linjauksen mukaan yksityisen hoidon ja tutkimuksen Kela-korvauksia tulisi leikata tuntuvasti. Toimenpiteet kohdistuvat yksityisen sairaanhoidon hoito- ja tutkimuskorvauksiin, matkakorvauksiin, kuntoutukseen ja lääkkeisiin.

– Yksityisten hedelmöityshoitoklinikoiden tarjoamien toimenpiteiden Kela-korvausten leikkaaminen tulee näkymään suoraan julkisten hedelmöityshoitojen tilanteessa. Kela-korvausten leikkaaminen kasvattaa jonoja entisestään ja vaikuttaa näin merkittävästi tarjolla oleviin resursseihin, pahoittelee Helminauha-hankkeen hankevastaava Jenni Huhtala.

Henkilökunnan määrää lisättävä

Resurssien puute julkisessa terveydenhuollossa johtaa eri alueilla esimerkiksi siihen, että jonojen ollessa pitkät hoitoihin pääsy evätään jo ennen hoitoja tarvitsevan naisen yläikärajan saavuttamista. Hoitajalakko on vaikuttanut myös hedelmöityshoitoihin.  

– Saamiemme yhteydenottojen mukaan resurssipula vaikuttaa muun muassa niin, että moni 38-vuotias ei enää ehdi saada hedelmöityshoitoja julkisella sektorilla. On tyrmäävää saada ensin hoitopäätös ja päästä hoitojonoon ja sitten kuulla, että resurssipulan vuoksi 40 ikävuotta ehtii täyttyä jonossa ja hoidot evätään, sanoo Savio.

Resurssipulaan vaikuttaa myös julkisella puolella tehtävät hoidot lahjoitetuilla sukusoluilla. Hedelmöityshoidoissa on entistä laajempi potilasryhmä, mutta hoitojen resursseja ei ole lisätty riittävästi.

– Resurssipula näkyy vahvasti myös tarjolla olevan psykososiaalisen tuen määrässä. Hyvinvointialueiden tulee lisätä resursseja lapsettomuuden hoitoon, jotta lasta toivovat hoitoja tarvitsevat saavat oikea-aikaisesti tarvitsemansa avun. Klinikoiden kuormitusta tulee vähentää riittävällä henkilökuntamäärällä. Ratkaisut tulee löytää lakko- ja korona-ajasta huolimatta, kertoo Savio.

Simpukka ry:n poliittiset tavoitteet 2023–2027

Tahaton lapsettomuus koskettaa Suomessa joka viidettä jossain vaiheessa elämää. Lapsettomuus voi johtua esimerkiksi terveydellisistä syistä, elämäntilanteesta tai lainsäädännöstä. Joskus tahattomalle lapsettomuudelle ei löydy syytä. Noin 6000 henkilöä hakeutuu hedelmöityshoitoihin vuosittain. Lopullisesti lapsettomiksi jää joka viides nainen ja joka neljäs mies.

Tahattoman lapsettomuuden asiantuntijaorganisaatio Simpukka ry:n poliittiset tavoitteet hallituskaudelle 2023–2027 koskettavat perheellistymismahdollisuuksien tukemista, lapsettomien huomioimista palveluissa ja päätöksenteossa, hedelmöityshoitojen riittäviä resursseja ja sijaissynnytyslainsäädäntöä.  

Tavoite 1: Perheellistymismahdollisuuksia edistettävä ja perheellistymisen esteitä purettava

Suomessa tulee edistää toimenpiteitä, jotka mahdollistavat lapsitoiveen toteutumisen ja lapsiperheellistymisen niille, jotka sitä toivovat. Perheellistymismahdollisuuksia edistäviä toimenpiteitä ovat esimerkiksi yhdenvertaiset mahdollisuudet hedelmöityshoitoihin perhemuodosta tai lapsettomuuden syystä riippumatta.

Perhepolitiikassa tulee huomioida tahattomasti lapsettomat, lapsiperheellisyyttä toivovat sekä lapsettomuuden ennaltaehkäisy. Työn ja perheellistymisen yhteensovittaminen tulee tehdä mahdollisemmaksi. Lapsettomuushoidot on rinnastettava raskauteen tasa-arvolaissa, ja niitä on koskettava samanlainen syrjinnän kieltävä lainsäädäntö kuin raskautta.

Tavoite 2: Lapsettomat perheet huomioitava palveluissa ja päätöksenteossa

Yhä useampi on tahtomattaan tai vapaaehtoisesti lapseton. Yksin tai kumppanin kanssa elävien määrä kasvaa. Nyky-yhteiskunnassa ihmisillä on monenlaisia lähisuhdemuotoja, jotka tulee tunnistaa yhtä merkittäviksi kuin perinteinen perhemalli.

Erityisesti julkisissa sosiaali- ja terveyspalveluissa tulee huomioida paremmin ne ihmiset ja perheet, joilla ei ole lapsia. Esimerkiksi parisuhdetta tukevissa ja eropalveluissa tulee tunnistaa myös lapsettomien perheiden tuen tarve.

Tavoite 3: Hedelmöityshoitojen resursseja on lisättävä

Julkisen sektorin hedelmöityshoitojen resurssit eivät ole nykyisellään riittävät. Hoidot on turvattava yhdenvertaisesti kaikille niitä tarvitseville. Psykososiaalista tukea on tarjottava osana hedelmöityshoitopolkua. Yhtenäisten hoitoon pääsyn kriteerien on toteuduttava hedelmöityshoitoja antavissa yksiköissä valtakunnallisesti. 

Resurssien puute julkisessa terveydenhuollossa johtaa eri alueilla esimerkiksi siihen, että jonojen ollessa pitkät hoitoihin pääsy evätään jo ennen yläikärajan saavuttamista. 

Tavoite 4: Ei-kaupallinen sijaissynnytys sallittava Suomessa

Sijaissynnytykseen tähtäävät järjestelyt on nykyisellään kielletty hedelmöityshoitolaissa, minkä vuoksi monet suomalaiset ovat turvautuneet ulkomailla tapahtuviin järjestelyihin. 

Kotimaassa tapahtuvalle sijaissynnytykselle tulee luoda turvalliset rakenteet ja selkeät käytänteet. Suomessa on mahdollista uudistaa lainsäädäntöä niin, että se mahdollistaa eettisesti kestävän ja yhdenvertaisen sijaissynnytyksen. Sijaissynnytyslainsäädännön luominen tulee ottaa osaksi hallitusohjelmaa.