Helsingin kaupunki, kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala

Helsingin korona-ajan arki tallennetaan myös jälkipolville

Jaa

Tänä keväänä arjestamme on tullut monella tapaa poikkeuksellista. Koronakriisi on asettanut muun maailman ohella Helsingin ja helsinkiläiset ennen kokemattomaan tilanteeseen, jonka vaikutuksia emme vielä osaa ennakoida. Helsingin kaupunginmuseon tehtävänä on tallentaa ja tutkia Helsinkiä ja helsinkiläisten elämää myös poikkeusoloissa, ja koronaepidemia tulee muodostamaan historiallisen käännekohdan. Kaupunginmuseo taltioi tälläkin hetkellä poikkeuksellista kaupunkikuvaa ja helsinkiläisten päivittäistä elämää koronakriisin keskellä haastatteluin, kuvin ja tekstein kokoelmiinsa. Koronadokumentoinnin keskipisteessä ovat Helsinki-apu ja kaupungin noin 40 000 työntekijää käsittävän henkilöstön muuttunut työn arki poikkeusaikana.

Helsingin päärautatieasema korona-poikkeusaikana huhtikuussa 2020. Kuva: Yehia Eweis / Helsingin kaupunginmuseo.
Helsingin päärautatieasema korona-poikkeusaikana huhtikuussa 2020. Kuva: Yehia Eweis / Helsingin kaupunginmuseo.

Helsingin kaupunginmuseo on tallentanut kaupunkilaisten elämää ja oman aikansa ilmiöitä tulevaisuuden helsinkiläisille koko olomassaolonsa ajan – jo yli sata vuotta. Museon kokoelmissa on tällä hetkellä noin miljoona valokuvaa ja 450 000 esinettä. Tämän kevään kuluessa museo tallentaa Helsingin poikkeuksellista arkea kaupungin työntekijöille suunnatun verkkokyselyn ja päiväkirjojen lisäksi valokuvaamalla muun muassa koronaterveyskeskuksia ja kaupunginorkesteria valmistautumassa historiallisen vappumatinean ensimmäiseen digistriimaukseen.

Helsingin kaupunginmuseo sai alkunsa nykydokumentointiprojektista. Nykydokumentointi tarkoittaa nykyajan elämän, ilmiöiden ja tapahtumien tallentamista tuleville polville. Vuonna 1906 museon edeltäjä, Helsingin muinaismuistolautakunta, käynnisti uraauurtavan valokuvausohjelman – muuttuvaa kaupunkia ja sen elämää tallentamaan palkattiin Signe Brander, lahjakas ja teknisesti taitava valokuvaaja. Kuvausohjelma suunniteltiin yksityiskohtaisesti ja lautakunta seurasi tarkasti kaupungin kehitystä. Branderin kaupunginmuseolle kuvaamat tuhatkunta kuvaa ovat nykyään tunnettu ja rakastettu osa museon kokoelmia.

Museon ja Signe Branderin tiet erkanivat vuonna 1913. Kaupungin tallentaminen jatkui kuitenkin katkeamattomana, esimerkiksi monipuolinen valokuvaaja Eric Sundström kuvasi museolle paljon kuten myös museonjohtajana vuosina 1913–1920 toiminut Nils Wasastjerna. Toisen maailmansodan jälkeen Helsinki laajeni ja rakennustoiminta oli taas vilkasta. Kaupunginmuseo jatkoi tallennustyötä dokumentoimalla kattavasti esikaupunkirakentamista. Myös kantakaupungin purettaviksi joutuneet vanhat rakennukset pyrittiin kuvaamaan. Usein museon valokuvaaja ehti paikalle kuitenkin vasta purkutöiden alettua.

Oman ajan dokumentointi nousi entistä tärkeämmäksi 1970-luvulla

Museonjohtaja Jarno Peltosen johdolla museo aloitti yhteistyön Helsingin yliopiston kansatieteen laitoksen kanssa ja käynnisti kaupunkikansatieteelliset tutkimukset. Kunnianhimoisilla haastatteluilla ja kuvauksilla tallennettiin kaupunkiasumista mm. Töölössä ja Kalliossa. 1970-luvulla yleistyi myös oman ajan esineellinen tallennus. Kesän 1974 alennusmyynneistä esimerkiksi ostettiin museon kokoelmiin asukokonaisuudet ja hiekkalelut kuvitteelliselle lapsiperheelle. Muotia tallennettiin myös valokuvaamalla samoin kuin juhlatapoja, liikennettä ja mielenosoituksia.

Kaupunkikulttuurin ja Helsingin ja helsinkiläisten arjen tallennus jatkui 1980- ja 90-luvuilla ja nykyajan ilmiöt ja tapahtumat nousivat museon tallennustyön painopisteeksi. Lamavuosien leipäjonot ja kirpputorit ja myös kaupungin kansainvälistyminen on tallennettu kokoelmiin paitsi haastatteluin ja valokuvin myös ostamalla yhden kirpputorimyyjän koko myyntipöytä Hietalahden torilta.

2000-luvulla kaupunginmuseo on keskittynyt dokumentoimaan kaupunkia yhä enemmän työn ja sen tekijöiden näkökulmasta. Kokoelmiin on tallennettu esimerkiksi päivä Annankadun Subway -pikaruokaravintolassa ja Pohjois-Helsingin musiikkiopiston vauvamuskaritunti Malmitalossa. Kaupunginmuseo osallistuu aktiivisesti suomalaisten museoiden valtakunnalliseen tallennus- ja kokoelmayhteistyöhön. Yhteisissä hankkeissa museot dokumentoivat samaa teemaa omasta näkökulmastaan, jolloin tulevaisuuden asiakkaille ja tutkijoille voidaan tallentaa laajempi kokonaisuus. Myös näyttelyprojekteissa tehdään usein nykydokumentointia. Uutta on vapaaehtoisten osallistuminen dokumentointiin. Museon Kuvaussakki-vapaaehtoisryhmä valokuvaa kaupunkia yhdessä sovittujen aiheiden näkökulmasta. Nykydokumentoinnit tehdään aina kulloisenkin ajan menetelmien ja käsitysten pohjalta, ja ne välittävätkin tietoa paitsi dokumentoitavista ilmiöstä, myös tallennusajankohdan arvoista ja asenteista.

Tänä keväänä Helsingin kaupunginmuseon koronadokumentoinnin keskiössä on kaupungin ja seurakuntayhtymän yhteisen Helsinki-avun toiminta. Museo dokumentoi toimintaa sekä avunsaajien että Helsinki-apuun siirtyneiden kaupungin työntekijöiden näkökulmasta.

Helsingin kaupunginmuseo tallentaa tulevana vappuna kokoelmiinsa ensimmäistä kertaa historiassaan myös Instagram-kuvia. Museo ottaa heti vapun jälkeen yhteyttä pieneen joukkoon avainsanoilla #etävappu, #vappenhemma, #vappuathome ja #helsinki kuvansa jakaneisiin somekäyttäjiin ja tiedustelee mahdollisuutta tallentaa kuvat museon kokoelmiin.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Elina Kallio, vs. tutkimuspäällikkö, 09 310 71555, elina.kallio@hel.fi (esinekokoelmat)

Tuomas Myrén, intendentti, 09 310 36692, tuomas.myren@hel.fi (kuvakokoelmat)

Kuvat

Helsingin päärautatieasema korona-poikkeusaikana huhtikuussa 2020. Kuva: Yehia Eweis / Helsingin kaupunginmuseo.
Helsingin päärautatieasema korona-poikkeusaikana huhtikuussa 2020. Kuva: Yehia Eweis / Helsingin kaupunginmuseo.
Lataa
Helsingin Narinkkatori korona-poikkeusaikana huhtikuussa 2020. Kuva: Yehia Eweis / Helsingin kaupunginmuseo.
Helsingin Narinkkatori korona-poikkeusaikana huhtikuussa 2020. Kuva: Yehia Eweis / Helsingin kaupunginmuseo.
Lataa
Helsingin Muinaismuistolautakunta Pitkälläsillalla lähdössä katsastamaan kuvauskohteita Itäiselle Viertotielle. Vasemmalta puheenjohtaja valtionarkistonhoitaja Reinhold Hausen, sihteeri museoamanuenssi Karl Konrad Meinander ja jäsen professori Gustaf Nyström. 1907. Kuva: Reinhold Hausen / Helsingin kaupunginmuseo.
Helsingin Muinaismuistolautakunta Pitkälläsillalla lähdössä katsastamaan kuvauskohteita Itäiselle Viertotielle. Vasemmalta puheenjohtaja valtionarkistonhoitaja Reinhold Hausen, sihteeri museoamanuenssi Karl Konrad Meinander ja jäsen professori Gustaf Nyström. 1907. Kuva: Reinhold Hausen / Helsingin kaupunginmuseo.
Lataa
Jalankulkijoita Hämeentien ja Vilhonvuorenkadun risteyksestä. 1977. Kuva: Nina Hackman / Helsingin kaupunginmuseo.
Jalankulkijoita Hämeentien ja Vilhonvuorenkadun risteyksestä. 1977. Kuva: Nina Hackman / Helsingin kaupunginmuseo.
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin kaupunki, kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala
Helsingin kaupunki, kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala



https://www.hel.fi/kulttuurin-ja-vapaa-ajan-toimiala/fi/
Helsingin kaupunginmuseo

Helsingin kaupunginmuseo on maailman ainoa museo, jonka aiheena on Helsinki. Keskiössä ovat kaupunkilaisten omakohtaiset kokemukset ja tavallinen arki, jota museon esineet ja valokuvat heijastavat. Kiss-kiss-karkkipaperi, natiseva heteka ja valokuva kotilähiön pihalta ovat museossa kallisarvoisia aarteita. 

Helsingin kaupunginmuseo sijaitsee Senaatintorin kulmalla kaupungin vanhimmissa kortteleissa ja sinne on aina vapaa pääsy. Kaupunginmuseossa jokaisella on mahdollisuus rakastua Helsinkiin.

Kaupunginmuseon museoperheeseen kuuluu myös neljä muuta helsinkiläistä museota – Hakasalmen huvilaRuiskumestarin taloTyöväenasuntomuseo ja Ratikkamuseo. Museon kokoelmissa on noin miljoona valokuvaa ja 450 000 esinettä, ja se vaalii myös kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia ja ympäristöjä sekä toimii Keski-Uudenmaan alueellisena vastuumuseona

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin kaupunki, kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala

ENNAKKOKUTSU aamiaisinfoon Savoy-teatteriin ke 28.10. klo 9.3021.10.2020 18:32:39 EESTKutsu

Tervetuloa lehdistöaamiaiselle keskiviikkona 28.10. klo 9.30 Savoy-teatteriin Julkistamme syyskuussa -21 ensi-iltansa saavan musikaalin, joka on Savoy-teatterin ja Sublime Music Agencyn kaikkien aikojen suurin tuotanto. Savoy-teatterissa tuotettavan musikaalin ensi-ilta on 1.9.2020. Päärooleihin on kiinnitetty kansainvälisiä ja kotimaisia musiikkiteatterin huippusolisteja. Lehdistöaamiaisella tulette näkemään teoksesta tanssikohtauksen ja tapaamaan produktion kotimaisia esiintyjiä. Mukana ovat myös ohjaaja, visualisti, kapellimestari ja koreografi. Tilaisuus kestää noin 40 minuuttia. Tanssiesitys alkaa 9.35, joten saavuthan ajoissa paikalle! Ilmoittautumiset 27.10. klo 16 mennessä: sirpa.hynninen@hel.fi Turvallisuus: Kutsumme Savoyn aamiaisinfoon vain rajallisen määrän kutsuvieraita. Tulethan paikalle maski päällä. Tullessasi saat aulassa aamiaisen mukaasi saliin, jossa istutaan turvavälein tilavassa katsomossa. Haastattelumahdollisuus on tilaisuuden lopussa, ja tuolloin kehotamme toim

Maahanmuuttajanuorten Helsinki -hanke on luonut töitä ja opiskeluedellytyksiä yli kymmenelle tuhannelle nuorelle - menestyksekkäät toimintamallit saavat jatkoa ja laajentuvat20.10.2020 09:32:21 EESTTiedote

Vuonna 2016 startannut Maahanmuuttajanuorten Helsinki -hanke on luonut neljän uuden toimintamallin myötä ratkaisuja maahanmuuttajataustaisten nuorten kohtaamiin rakenteellisiin ja konkreettisiin ongelmiin. Kaikki hankkeen toiminnot saavat jatkoa, vaikka itse hanke päättyykin vuoden 2020 lopussa. Hankkeen loppuseminaari järjestetään 29.10.

Ecology Stone, a new piece of public art by Akseli Leinonen completed in Keski-Pasila19.10.2020 11:04:21 EESTPress release

Ecology Stone by Akseli Leinonen, a new work of public art, has been completed on Fredikanterassi in front of Tripla in Keski-Pasila. The work will be unveiled in the presence of the artist on Tuesday 20 October at 11 am. Ecology Stone won the general artwork competition in 2016–2017. The competition was organised by the City of Helsinki and YIT Rakennus Oy. It was organised to find a permanent and positional piece that would highlight the nature of Fredikanterassi as a space for meetings and feeling good. The organisers wanted the work to lend a unique identity to the area and offer new perspectives for both local residents and anyone visiting the Pasila area.

Det nya offentliga verket Ecology Stone av Akseli Leinonen är färdigt i Mellersta Böle19.10.2020 10:58:51 EESTTiedote

Ett nytt offentligt konstverk, Ecology Stone av Akseli Leinonen, är nu färdigt utanför Tripla i mellersta Böle. Verket offentliggörs i konstnärens närvaro tisdagen den 20 oktober kl. 11. Ecology Stone vann en allmän konsttävling som arrangerades åren 2016–2017. Tävlingen arrangerades av Helsingfors stad och YIT Rakennus Oy. Med tävlingen ville man finna ett beständigt verk med lokal förankring för att stärka Fredriksbergsterrassens karaktär av mötes- och trivselplats. Verket förväntades ge området en unik identitet och nya perspektiv åt såväl områdets invånare som andra som rör sig i Böle.

Akseli Leinosen uusi julkinen teos Ecology Stone on valmistunut Keski-Pasilaan19.10.2020 10:56:03 EESTTiedote

Triplan edustalle Keski-Pasilan Fredikanterassille on valmistunut uusi julkinen taideteos, Akseli Leinosen Ecology Stone. Teos julkistetaan taiteilijan läsnä ollessa tiistaina 20.10. klo 11. Ecology Stone voitti vuosina 2016-2017 järjestetyn yleisen taidekilpailun. Kilpailun järjestivät Helsingin kaupunki ja YIT Rakennus Oy. Siinä haettiin pysyväluonteista ja paikkasidonnaista teosta, joka vahvistaisi Fredikanterassin luonnetta kohtaamis- ja viihtymispaikkana. Teoksen toivottiin antavan alueelle ainutlaatuista identiteettiä ja tarjoavan uusia näkökulmia niin alueen asukkaille kuin muillekin Pasilassa liikkuville.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme