Helsingin kaupunki, kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala

Helsingin korona-ajan arki tallennetaan myös jälkipolville

Jaa

Tänä keväänä arjestamme on tullut monella tapaa poikkeuksellista. Koronakriisi on asettanut muun maailman ohella Helsingin ja helsinkiläiset ennen kokemattomaan tilanteeseen, jonka vaikutuksia emme vielä osaa ennakoida. Helsingin kaupunginmuseon tehtävänä on tallentaa ja tutkia Helsinkiä ja helsinkiläisten elämää myös poikkeusoloissa, ja koronaepidemia tulee muodostamaan historiallisen käännekohdan. Kaupunginmuseo taltioi tälläkin hetkellä poikkeuksellista kaupunkikuvaa ja helsinkiläisten päivittäistä elämää koronakriisin keskellä haastatteluin, kuvin ja tekstein kokoelmiinsa. Koronadokumentoinnin keskipisteessä ovat Helsinki-apu ja kaupungin noin 40 000 työntekijää käsittävän henkilöstön muuttunut työn arki poikkeusaikana.

Helsingin päärautatieasema korona-poikkeusaikana huhtikuussa 2020. Kuva: Yehia Eweis / Helsingin kaupunginmuseo.
Helsingin päärautatieasema korona-poikkeusaikana huhtikuussa 2020. Kuva: Yehia Eweis / Helsingin kaupunginmuseo.

Helsingin kaupunginmuseo on tallentanut kaupunkilaisten elämää ja oman aikansa ilmiöitä tulevaisuuden helsinkiläisille koko olomassaolonsa ajan – jo yli sata vuotta. Museon kokoelmissa on tällä hetkellä noin miljoona valokuvaa ja 450 000 esinettä. Tämän kevään kuluessa museo tallentaa Helsingin poikkeuksellista arkea kaupungin työntekijöille suunnatun verkkokyselyn ja päiväkirjojen lisäksi valokuvaamalla muun muassa koronaterveyskeskuksia ja kaupunginorkesteria valmistautumassa historiallisen vappumatinean ensimmäiseen digistriimaukseen.

Helsingin kaupunginmuseo sai alkunsa nykydokumentointiprojektista. Nykydokumentointi tarkoittaa nykyajan elämän, ilmiöiden ja tapahtumien tallentamista tuleville polville. Vuonna 1906 museon edeltäjä, Helsingin muinaismuistolautakunta, käynnisti uraauurtavan valokuvausohjelman – muuttuvaa kaupunkia ja sen elämää tallentamaan palkattiin Signe Brander, lahjakas ja teknisesti taitava valokuvaaja. Kuvausohjelma suunniteltiin yksityiskohtaisesti ja lautakunta seurasi tarkasti kaupungin kehitystä. Branderin kaupunginmuseolle kuvaamat tuhatkunta kuvaa ovat nykyään tunnettu ja rakastettu osa museon kokoelmia.

Museon ja Signe Branderin tiet erkanivat vuonna 1913. Kaupungin tallentaminen jatkui kuitenkin katkeamattomana, esimerkiksi monipuolinen valokuvaaja Eric Sundström kuvasi museolle paljon kuten myös museonjohtajana vuosina 1913–1920 toiminut Nils Wasastjerna. Toisen maailmansodan jälkeen Helsinki laajeni ja rakennustoiminta oli taas vilkasta. Kaupunginmuseo jatkoi tallennustyötä dokumentoimalla kattavasti esikaupunkirakentamista. Myös kantakaupungin purettaviksi joutuneet vanhat rakennukset pyrittiin kuvaamaan. Usein museon valokuvaaja ehti paikalle kuitenkin vasta purkutöiden alettua.

Oman ajan dokumentointi nousi entistä tärkeämmäksi 1970-luvulla

Museonjohtaja Jarno Peltosen johdolla museo aloitti yhteistyön Helsingin yliopiston kansatieteen laitoksen kanssa ja käynnisti kaupunkikansatieteelliset tutkimukset. Kunnianhimoisilla haastatteluilla ja kuvauksilla tallennettiin kaupunkiasumista mm. Töölössä ja Kalliossa. 1970-luvulla yleistyi myös oman ajan esineellinen tallennus. Kesän 1974 alennusmyynneistä esimerkiksi ostettiin museon kokoelmiin asukokonaisuudet ja hiekkalelut kuvitteelliselle lapsiperheelle. Muotia tallennettiin myös valokuvaamalla samoin kuin juhlatapoja, liikennettä ja mielenosoituksia.

Kaupunkikulttuurin ja Helsingin ja helsinkiläisten arjen tallennus jatkui 1980- ja 90-luvuilla ja nykyajan ilmiöt ja tapahtumat nousivat museon tallennustyön painopisteeksi. Lamavuosien leipäjonot ja kirpputorit ja myös kaupungin kansainvälistyminen on tallennettu kokoelmiin paitsi haastatteluin ja valokuvin myös ostamalla yhden kirpputorimyyjän koko myyntipöytä Hietalahden torilta.

2000-luvulla kaupunginmuseo on keskittynyt dokumentoimaan kaupunkia yhä enemmän työn ja sen tekijöiden näkökulmasta. Kokoelmiin on tallennettu esimerkiksi päivä Annankadun Subway -pikaruokaravintolassa ja Pohjois-Helsingin musiikkiopiston vauvamuskaritunti Malmitalossa. Kaupunginmuseo osallistuu aktiivisesti suomalaisten museoiden valtakunnalliseen tallennus- ja kokoelmayhteistyöhön. Yhteisissä hankkeissa museot dokumentoivat samaa teemaa omasta näkökulmastaan, jolloin tulevaisuuden asiakkaille ja tutkijoille voidaan tallentaa laajempi kokonaisuus. Myös näyttelyprojekteissa tehdään usein nykydokumentointia. Uutta on vapaaehtoisten osallistuminen dokumentointiin. Museon Kuvaussakki-vapaaehtoisryhmä valokuvaa kaupunkia yhdessä sovittujen aiheiden näkökulmasta. Nykydokumentoinnit tehdään aina kulloisenkin ajan menetelmien ja käsitysten pohjalta, ja ne välittävätkin tietoa paitsi dokumentoitavista ilmiöstä, myös tallennusajankohdan arvoista ja asenteista.

Tänä keväänä Helsingin kaupunginmuseon koronadokumentoinnin keskiössä on kaupungin ja seurakuntayhtymän yhteisen Helsinki-avun toiminta. Museo dokumentoi toimintaa sekä avunsaajien että Helsinki-apuun siirtyneiden kaupungin työntekijöiden näkökulmasta.

Helsingin kaupunginmuseo tallentaa tulevana vappuna kokoelmiinsa ensimmäistä kertaa historiassaan myös Instagram-kuvia. Museo ottaa heti vapun jälkeen yhteyttä pieneen joukkoon avainsanoilla #etävappu, #vappenhemma, #vappuathome ja #helsinki kuvansa jakaneisiin somekäyttäjiin ja tiedustelee mahdollisuutta tallentaa kuvat museon kokoelmiin.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Elina Kallio, vs. tutkimuspäällikkö, 09 310 71555, elina.kallio@hel.fi (esinekokoelmat)

Tuomas Myrén, intendentti, 09 310 36692, tuomas.myren@hel.fi (kuvakokoelmat)

Kuvat

Helsingin päärautatieasema korona-poikkeusaikana huhtikuussa 2020. Kuva: Yehia Eweis / Helsingin kaupunginmuseo.
Helsingin päärautatieasema korona-poikkeusaikana huhtikuussa 2020. Kuva: Yehia Eweis / Helsingin kaupunginmuseo.
Lataa
Helsingin Narinkkatori korona-poikkeusaikana huhtikuussa 2020. Kuva: Yehia Eweis / Helsingin kaupunginmuseo.
Helsingin Narinkkatori korona-poikkeusaikana huhtikuussa 2020. Kuva: Yehia Eweis / Helsingin kaupunginmuseo.
Lataa
Helsingin Muinaismuistolautakunta Pitkälläsillalla lähdössä katsastamaan kuvauskohteita Itäiselle Viertotielle. Vasemmalta puheenjohtaja valtionarkistonhoitaja Reinhold Hausen, sihteeri museoamanuenssi Karl Konrad Meinander ja jäsen professori Gustaf Nyström. 1907. Kuva: Reinhold Hausen / Helsingin kaupunginmuseo.
Helsingin Muinaismuistolautakunta Pitkälläsillalla lähdössä katsastamaan kuvauskohteita Itäiselle Viertotielle. Vasemmalta puheenjohtaja valtionarkistonhoitaja Reinhold Hausen, sihteeri museoamanuenssi Karl Konrad Meinander ja jäsen professori Gustaf Nyström. 1907. Kuva: Reinhold Hausen / Helsingin kaupunginmuseo.
Lataa
Jalankulkijoita Hämeentien ja Vilhonvuorenkadun risteyksestä. 1977. Kuva: Nina Hackman / Helsingin kaupunginmuseo.
Jalankulkijoita Hämeentien ja Vilhonvuorenkadun risteyksestä. 1977. Kuva: Nina Hackman / Helsingin kaupunginmuseo.
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin kaupunki, kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala
Helsingin kaupunki, kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala



https://www.hel.fi/kulttuurin-ja-vapaa-ajan-toimiala/fi/

Helsingin kaupunginmuseo

Helsingin kaupunginmuseo on maailman ainoa museo, jonka aiheena on Helsinki. Keskiössä ovat kaupunkilaisten omakohtaiset kokemukset ja tavallinen arki, jota museon esineet ja valokuvat heijastavat. Kiss-kiss-karkkipaperi, natiseva heteka ja valokuva kotilähiön pihalta ovat museossa kallisarvoisia aarteita. 

Helsingin kaupunginmuseo sijaitsee Senaatintorin kulmalla kaupungin vanhimmissa kortteleissa ja sinne on aina vapaa pääsy. Kaupunginmuseossa jokaisella on mahdollisuus rakastua Helsinkiin.

Kaupunginmuseon museoperheeseen kuuluu myös neljä muuta helsinkiläistä museota – Hakasalmen huvilaRuiskumestarin taloTyöväenasuntomuseo ja Ratikkamuseo. Museon kokoelmissa on noin miljoona valokuvaa ja 450 000 esinettä, ja se vaalii myös kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia ja ympäristöjä sekä toimii Keski-Uudenmaan alueellisena vastuumuseona

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin kaupunki, kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala

Den anrika Georgsgatans simhall renoveras för att bli ännu mer kundorienterad30.11.2021 10:54:09 EET | Tiedote

Den nyklassiska och stämningsfulla Georgsgatans simhall som byggdes på 1920-talet kommer att undergå en grundrenovering och servicereform under de närmaste åren. Reformen syftar till att utveckla simhallens tjänster så att de blir ännu mer kundorienterade och miljövänligare. Stadsbor och kunder erbjuds möjlighet att påverka framtida reformer redan under slutet av året och våren 2022.

Historiallinen Yrjönkadun uimahalli uudistuu entistä asiakaslähtöisemmäksi30.11.2021 09:20:55 EET | Tiedote

1920-luvulla rakennettu uusklassinen ja tunnelmallinen Yrjönkadun uimahalli tulee kokemaan peruskorjauksen ja palveluiden uudistuksen lähivuosina. Uudistuksella tullaan kehittämään uimahallin palveluita entistä asiakaslähtöisemmiksi ja ympäristöystävällisemmiksi. Kaupunkilaisille ja asiakkaille tarjotaan mahdollisuutta vaikuttaa tuleviin uudistuksiin jo loppuvuoden ja kevätkauden 2022 aikana.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme