Helsingin seudulle tarvitaan vähintään 11 000 uutta työpaikkaa

Helsingin seudulle tarvitaan työperäistä maahanmuuttoa ja sujuvia asettautumispalveluja, työelämälähtöistä koulutus- ja työllisyyspolitiikkaa sekä kohtuuhintaisia asuntoja ja toimivia liikenneyhteyksiä. Lisäksi tarvitaan työmarkkinauudistuksia kuten paikallisen sopimisen laajentamista sekä kannustimia yksityisiin investointeihin.

- Uudet työpaikat eivät synny tyhjiöstä, vaan siihen tarvitaan budjettiriihessä ryhdikkäitä, kasvua tukevia päätöksiä. Koronaepidemia vauhdittaa kaikkien toimialojen ja työelämän rakenneuudistusta, jossa perinteisiä työpaikkoja häviää ja tilalle syntyy kokonaan uusia tehtäviä, yrityksiä ja markkinoita. Erityisesti vientiyritysten toiminnan helpottamiseen on nyt pantava painoa, korostaa johtaja Markku Lahtinen Helsingin seudun kauppakamarista.   

Työvoiman liikkuvuuteen sujuvuutta

Työperäinen maahanmuutto ja vieraskielinen työvoima ovat Helsingin seudulle välttämättömiä kasvun varmistamiseksi. Oleskelu- ja työlupaprosessit on saatava kuntoon siten, että vielä tällä vaalikaudella luvat käsitellään kuukaudessa. Kauppakamari peräänkuuluttaa, että hallitusohjelmassa olevan kokonaisvaltaisen lupaprossin uudistamisen lisäksi koronakriisin aikana käynnistetään poikkeusjärjestelyjä, joilla työmatkustamiseen esteitä lievennetään ja osaajia saadaan viivytyksettä pk-seudun yrityksiin.

- Tilanne on nyt kestämätön erityisesti IT-alalla, peliteollisuudessa, koneoppimiseen ja digitalisaatioihin liittyvissä tehtävissä sekä hoiva-aloilla, joihin Suomesta ei löydy osaamista. Vaarana on, että uusia työpaikkoja jää syntymättä ja uudet vientimahdollisuudet hukataan, sanoo Lahtinen.

Ammatillista koulutusta ei varaa romuttaa

Kilpailukyvyn parantamiseen tarvitaan myös korkeatasoista ammatillista osaamista. Ammatillisen koulutuksen kehittäminen uhkaa jäädä oppivelvollisuusiän laajentamisen jalkoihin. Yli 60 prosenttia opiskelijoista on aikuisia, jotka tarvitsevat jatkuvasti uutta osaamista.

- Ammatillisen koulutuksen uudistus on saatettava maaliin ja resurssit on suunnattava työelämäyhteyksien vahvistamiseen eikä oppivelvollisuuden pidentämiseen. Ammatillisen koulutuksen tiivis yhteys työelämään on yrityksille erittäin tärkeä, painottaa Lahtinen.

Kansainvälisiä verkostoja vahvemmaksi

Koronakriisi tarjoaa mahdollisuuksia vallata uusia kansainvälisiä markkinoita, sillä korkeaosaaminen ja luotettavuus ovat nyt kovassa kurssissa. Kauppakamari ehdottaa, että valtion vuoden 2021 budjetissa elvytysrahoitusta tulisi suunnata Business Finlandin ulkomaan verkoston vahvistamiseen. Kansainvälisten verkostojen merkitys korostuu, kun yritysten on vaikea päästä käymään potentiaalisilla vientimarkkinoilla.

- Vientiyritysten näkymät ovat synkentyneet syksyä kohti. Tehokasta, pitkäaikaista elvytystä olisi Business Finlandin kansainvälisten verkostojen vahvistaminen ja vielä kotimarkkinoilla toimivien yritysten rohkaiseminen uusille markkinoille vientiosaamista kehittämällä ja työperäistä maahanmuuttoa vauhdittamalla, sanoo Lahtinen.

Lisää uusia asuntoja Helsingin seudulle

Helsingin seudulle tarvitaan vuosittain 16 500 uutta asuntoa, jotta pk-seudun kasvuun ja elinkeinoelämän tarpeisiin voidaan vastata. Parina viime vuonna asuntotavoitteeseen on päästy, mutta nyt ennakkotiedot uusien kohteiden vähentyneistä määristä ovat huolestuttavia.

- Valtion tukeman asuntotuotannon edistäminen valtionvarainministeriön budjettiesityksessä on hyvä ele, mutta se ei ole ratkaisu pk-seudun krooniseen asuntopulaan. Asuntotuotannon vauhdittamiseksi tarvitaan myös vapaarahoitteista rakentamista edistäviä toimia, joista erityisen tärkeä olisi yksinkertaistaa lupaprosesseja osana maankäyttö- ja rakennuslain uudistamista, painottaa Lahtinen.