Helsingin yliopisto

Helsingin yliopiston Pacius-palkinto patrioottisia lauluja tutkivalle Aleksi Haukalle

Jaa

Yliopiston ensimmäisen musiikinopettajan, Fredrik Paciuksen, muistoksi perustettu palkinto myönnetään ansiokkaasta toiminnasta Helsingin yliopiston musiikkielämän hyväksi. Palkintosumma on 4000 euroa.

Vuoden 2022 Pacius-palkinnon 15.6. vastaanottanut Aleksi Haukka tekee väitöstutkimusta patrioottisista lauluista Ranskassa (1789–1799), Espanjassa (1808–1814) ja Suomessa (1846–1876). Hän analysoi niitä väitöskirjassaan toisaalta retoriikkana, toisaalta taiteena.

– Kiitos Helsingin yliopistolle tästä suuresta huomionosoituksesta, Haukka kommentoi palkintoa.

– Saamani palkinto oli erittäin riemastuttava yllätys ja nykyisessä taloudellisessa tilanteessa suureksi hyödyksi väitöskirjatutkijalle, kun kitaranikin näyttää kaipaavan huoltoa.

Suomen osalta väitöskirja keskittyy Helsingin yliopistossa eli Suomen Keisarillisessa Aleksanterin Yliopistossa opiskelleiden säveltäjien laulumusiikkiin: muun muassa Vårt landin ensimmäiseen säveltäjään August Engelbergiin (1817–1850), Axel Gabriel Ingeliukseen (1822–1868), Karl Collaniin (1828–1871) ja Filip von Schantziin (1835–1865).

– On mukana myös muutama Fredrik Paciuksen sävellys.

Haukka on Helsingin Yliopiston Musiikkiseuran pitkäaikainen sihteeri ja sitä ennen musiikkitieteen ainejärjestö Synkoopin aktiivi.

– Niiden piirissä olen järjestänyt sekä arvostellut konsertteja ja näyttelyitä ja joskus myös esiintynyt kitaristina.

Paciuksen perintö

Pacius-palkinto perustettiin vuonna 1991 Fredrik Paciuksen muistoksi. Pacius hoiti Helsingin yliopiston ensimmäisen musiikinopettajan tehtävää 35 vuotta, aloitettuaan sen heti Suomeen muuttamisensa jälkeen, 25 vuoden iässä vuonna 1835. Hän kokosi osakuntakuoroista, -kvarteteista ja muista ylioppilaslaulajista vuonna 1838 Akateemisen Lauluseuran, jota hän johti vakituisesti vuoteen 1846. Lisäksi Pacius harjoitutti Akateemista kapellia ja antoi yksityisopetusta halukkaille.

Paciuksen tehtäviin yliopiston musiikinopettajana kuului myös akateemisten juhlateosten säveltäminen, ja hänen noin 60 teosta käsittävä mieskuorolaulutuotantonsa liittyy olennaisesti juuri ylioppilaskuoroihin. Paciuksen tunnetuin kuoroteos, Vårt land eli Maamme-laulu, syntyi vuonna 1848 ylioppilaiden Flooran-päivän kevätjuhlaa varten.



Yhteyshenkilöt

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Se sijoittuu kansainvälisissä yliopistovertailuissa maailman sadan parhaan yliopiston joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme