Helsingin yliopiston vuosi 2020: ennätysmäärä tutkintoja ja merkittävät kulusäästöt

Vuonna 2020 Helsingin yliopistossa opiskeli 31 564 tutkinto-opiskelijaa. Suoritettujen tutkintojen määrä oli ennätysmäinen, 8 934 tutkintoa, mikä on 2 792 tutkintoa enemmän kuin vuonna 2019. Tutkintomäärän lisäys johtui koulutusuudistuksen siirtymäajan päättymisestä. Opintopisteitä suoritettiin 1,3 miljoonaa, noin 180 000 enemmän kuin vuonna 2018. Aloituspaikkojen määrää lisättiin 428:lla.

Julkaisuja valmistui yhteensä 10 664. Tieteellisten vertaisarvioitujen julkaisujen osuus oli 73 prosenttia.

Yliopiston operatiivinen tulos, eli tulos ilman sijoitustoiminnan vaikutusta, oli 3,4 miljoonaa euroa alijäämäinen. Tulos on merkittävästi parempi kuin vuonna 2019 ja myös parempi kuin vuodelle 2020 budjetoitu tulos.

Yliopiston perusrahoitus kasvoi 13 miljoonaa euroa verrattuna vuoteen 2019. Perusrahoituksen lisäys oli mahdollinen, koska valtio palautti yliopistojen kehykseen indeksitarkistuksen ja osan aiemmin leikatuista varoista. Helsingin yliopiston perusrahoitus on kuitenkin edelleen vuosien 2010–2016 tason alapuolella.

Lisäksi tulosta paransi kulujen väheneminen koronan aiheuttaman poikkeustilanteen vuoksi, kun muun muassa matkustaminen estyi lähes kokonaan ja palveluiden osto pieneni merkittävästi. Sen sijaan palkka- ja tilakustannukset säilyivät edellisten vuosien tasolla.

Poikkeustilanteen vuoksi myös täydentävän rahoituksen tuotot vähenivät. Tutkimusrahoitus onnistuttiin säilyttämään ennallaan, mutta muu täydentävä rahoitus aleni yhdeksällä miljoonalla eurolla.

Sijoitustoiminnan ja varainhankinnan tulos oli 23,8 miljoonaa euroa, minkä vuoksi yliopiston kokonaistulos oli plussalla 20,4 miljoonaa euroa.

- Vaikka vuoden 2020 operatiivinen tulos oli hyvä, yliopiston talous ei ole pysyvästi tasapainossa. Vuoden 2021 ennuste on edelleen hyvin alijäämäinen, rehtori Sari Lindblom muistuttaa.

Kulujen väheneminen johtuu tilapäisestä toiminnan vähentymisestä ja osittain kulut ovat vain siirtyneet myöhempään ajankohtaan.

- Talouden tasapainotus edellyttää edelleen hyvin huolellista suunnittelua ja kulujen hallintaa. Lisäksi on erittäin tärkeä huolehtia siitä, että yliopiston tulos paranee opetus- ja kulttuuriministeriön rahanjakomallissa käytetyillä mittareilla, Sari Lindblom lisää.

Henkilöstökulut olivat lähes kaksi kolmasosaa kokonaiskuluista. Toinen merkittävä kuluerä muodostuu opiskelu-, tutkimus- ja muista toiminnan edellyttämistä tiloista.

Vuoden 2021 näkymät

2021 aloittaa uuden kymmenvuotisen strategiakauden 2021-2030. Yliopiston valtionrahoitus vuonna 2021 on saman suuruinen kuin vuonna 2020. Rahoitukseen sisältyy kuitenkin merkittävä määrä lisävelvoitteita, kuten laajentuneen opiskelijoiden sisäänotto ja kansainvälistymisohjelma. Vuoden 2021 operatiivisen toiminnan tulosennuste on 28 miljoonaa euroa alijäämäinen. Vuoden 2020 tutkintokertymän ennakoidaan parantavan Helsingin yliopiston rahoitusta opetus- ja kulttuuriministeriön rahoitusmallissa vuonna 2022, mutta ennätysvuoden jälkeen tutkintomäärät vastaavasti putoavat. Yliopiston tavoitteena on nopeuttaa tutkintojen suoritusaikoja.

Koronapandemiasta aiheutuva poikkeustilanne jatkuu edelleen vuonna 2021. Poikkeustilanteen pitkittyminen lisää riskejä mm opiskelijoiden valmistumisen ja tutkimushankkeiden aikataulujen viivästymisestä.