Helsingin kaupunki, kaupunginkanslia

Helsinki on liittynyt mukaan Euroopan komission Green City Accord -aloitteeseen

Jaa

Green City Accord (GCA) on Euroopan komission aloite, jonka tavoite on parantaa ja edistää kaupunkien ympäristön terveellisyyttä EU:n alueella. GCA:n visiona on terveempi, puhtaampi ja vihreämpi kaupunki, jossa kaupunkilaisilla on ympäristön osalta turvallista asua ja työskennellä ja jossa ympäristö edistää kaupunkilaisten terveyttä ja hyvinvointia.

Varpuspöllö Bruksvikenissä Itä-Helsingissä syksyllä 2020. Valokuva: Helsingin kaupunki/Raisa Kyllikki Ranta.
Varpuspöllö Bruksvikenissä Itä-Helsingissä syksyllä 2020. Valokuva: Helsingin kaupunki/Raisa Kyllikki Ranta.

Svenskspråkig version se länk nedan

English version on link below 

Kestävää kehitystä tuetaan kaupungin toiminnassa aina kaupunkisuunnittelusta energiantuotantoon, liikennesuunnitteluun, jäte- ja vesihuoltoon sekä ympäristönsuojeluun.


”Helsinki toimii monin tavoin edistääkseen YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumista ja kaupungin kestävää kehitystä. Green City Accord on aloite, jolla voimme tiivistää yhteistyötä eri maiden kanssa Euroopan alueella. Kansainvälinen yhteistyö on tärkeää, kun etsitään ratkaisuja muun muassa ilmastonmuutoksen aiheuttamiin haasteisiin kaupungeissa. Haluamme sekä oppia muilta, että kertoa omista kokemuksistamme”, sanoo apulaispormestari Anni Sinnemäki.


Allekirjoittamalla aloitteen Helsinki sitoutuu toteuttamaan aktiivisia toimia viiden eri tavoitteen saavuttamiseksi vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteet ovat


1. iImanlaadun merkittävä paraneminen mahdollisimman pian pohjaten WHO:n ohjeistukseen ja EU:n ilmanlaatustandardeihin,

2. vedenlaadun merkittävä parantaminen eri vesimuodostumissa (esim. järvet, purot, joet, rannikkovedet) ja kestävä vedenkäyttö,

3. kaupunkiluonnon monimuotoisuuden suojelu ja parantaminen sisältäen viheralueiden määrän ja laadun kaupungissa ja urbaanien ekosysteemien vähenemisen pysäyttämisen sekä niiden ennallistamisen,

4. kiertotalouden ja jätteiden käsittelyn kehittäminen parantamalla merkittävästi kotitalouksien jätteidenkäsittelyä, vähentämällä jätteiden syntyä ja sijoittamista kaatopaikalle sekä lisäämällä tuotteiden uudelleenkäyttöä, korjaamista ja kierrätystä sekä

5. melusaasteen vähentäminen WHO:n suositusten mukaiselle tasolle.

Helsingissä edistetään ympäristönsuojelua ja hyvinvointia monipuolisesti

Kokonaisvaltaisten ympäristövaikutusten aikaansaamiseksi kiertotaloudella ja muilla jo käynnissä olevilla kaupungin ohjelmilla ja strategioilla on myös hyvin merkittävä rooli. Kaupungin Hiilineutraali Helsinki 2035 -toimenpideohjelma on yksi merkittävimmistä kaupungin toimista ympäristön suojelemiseksi. GCA:n tavoitteita toteuttaa Helsingissä myös muun muassa Itämerihaasteen toimenpideohjelma, pienvesiohjelma ja Ilmansuojelusuunnitelma. Muita ohjelmia ovat Meluntorjunnan toimintasuunnitelma, Kierto- ja jakamistalouden tiekartta sekä valmisteilla olevat Roskaantumisen hillinnän ohjelma ja Luonnon monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelma.

Se miten asukkaat asuvat, käyvät töissä, koulussa tai viettävät vapaa-aikansa vaikuttaa ympäristöön ja hyvinvointiin. Siksi kaupunkisuunnittelulla on olennainen merkitys ekologisen kestävyyden toteuttamisessa ja hyvinvoinnin edistämisessä. Maankäytön suunnittelulla on liikenteen päästöihin suora yhteys, ja siksi kaupunkia pyritään rakentamaan tiiviimmin raideyhteyksien varaan, joista on helppo liikkua jalan, pyörällä tai raiteita pitkin. Helsingissä edistetään vähäpäästöistä rakentamista, uusiutuvan energian tuotantoa ja energiatehokkuutta. Suunnittelussa varaudutaan myös tulevaisuuden haasteisiin, kuten hulevesien hallintaan. Vihertehokkuudella saadaan vehreyttä rakennettuun ympäristöön ja lisätään viihtyisyyttä.

Helsingin jäte- ja vesihuollossa toteutetaan myös GCA:n tavoitteita. Kaupungin jäte- ja vesihuollosta vastaa Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän (HSY) jonka strategisena päämääränä on olla ympäristövastuun ja resurssitehokkuuden edelläkävijä. Merkittäviä tavoitteita on asetettu jätteen, materiaalien ja ravinteiden kierrätys- ja hyötykäyttöasteen nostamiselle.

Lisätietoja:

Julianna Kentala, apulaispormestari Anni Sinnemäen poliittinen erityisavustaja
julianna.kentala (at) hel.fi
puh. +358 40 1828 243,

Jari-Pekka Pääkkönen, yksikön päällikön sijainen, ympäristönseuranta ja valvonta, kaupunkiympäristön toimiala
jari-pekka.paakkonen(at)hel.fi
puh. +358 50 556 4283

Mari Joensuu, projektiasiantuntija, Ympäristönseuranta ja valvonta, Kaupunkiympäristön toimiala
mari.joensuu(at)hel.fi
puh. 040 679 4772

****

Tiedotteen lähetti

Casper Almqvist
Viestintäasiantuntija, Helsingin kaupunginkanslian viestintä
+358 40 1879829
casper.almqvist@hel.fi

Avainsanat

Kuvat

Varpuspöllö Bruksvikenissä Itä-Helsingissä syksyllä 2020. Valokuva: Helsingin kaupunki/Raisa Kyllikki Ranta.
Varpuspöllö Bruksvikenissä Itä-Helsingissä syksyllä 2020. Valokuva: Helsingin kaupunki/Raisa Kyllikki Ranta.
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin kaupunki, kaupunginkanslia
Helsingin kaupunki, kaupunginkanslia

PL 1,00099 Helsingin kaupunki

09 310 1641https://www.hel.fi

Kaupunginkanslia on Helsingin kaupungin keskushallintovirasto. Päämäärämme on kaupunki, joka tarjoaa parastaan kaupunkilaisille ja menestyy kiihtyvässä kilpailussa. Uudistamme kaupunkia strategian mukaisesti yhdessä toimialojen kanssa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin kaupunki, kaupunginkanslia

Helsingissä käytetään internetiä ja digitaalisia palveluja enemmän kuin koko Suomessa – riskinä eriarvoisuuden lisääntyminen16.4.2021 13:00:00 EEST | Tiedote

Palveluita ja mahdollisuuksia vuorovaikutukseen tarjotaan yhä enemmän sähköisesti. Viime vuonna alkanut koronaepidemia aiheutti eräänlaisen ”pakotetun digiloikan”, kun palveluita siirrettiin verkkoon ja kasvokkaisia tapaamisia jouduttiin välttämään. Parhaimmillaan digitalisaatio sujuvoittaakin arkea ja edistää yhteisöllisyyttä, mutta kaikille uusiin sähköisiin palveluihin siirtyminen ja niiden käyttäminen ei ole kuitenkaan yhtä helppoa tai aina mahdollistakaan.

Pääkaupunkiseudun koronakoordinaatioryhmä toteuttaa rajoitusten purkamisessa lapset ja nuoret ensin -periaatetta ja avaa ensin alle 20-vuotiaiden ulkoharrastustoiminnan15.4.2021 16:33:00 EEST | Tiedote

Pääkaupunkiseudun koronakoordinaatioryhmä keskusteli kokouksessaan torstaina 15.4.2021 hallituksen suunnitelmasta koronarajoitusten purkamiseen liittyen, sekä nykyisten rajoitusten purkamisesta alueellaan. Koordinaatioryhmä näkee tärkeänä, ettei avautumisvaiheessa keskitytä vain rajoitusten purkamiseen, vaan palvelujen palautumisen edellytysten turvaamiseen. Lisäksi kaikkein haavoittuvammassa asemassa olevien ryhmien hyvinvoinnista tulisi huolehtia. Koronakoordinaatioryhmä pitää ensisijaisen tärkeänä, että rajoitusten purku aloitetaan lapsista ja nuorista.

MEDIAKUTSU: Pääkaupunkiseudun koronakoordinaatioryhmän tiedotustilaisuus 15. huhtikuuta kello 16.3014.4.2021 16:55:50 EEST | Tiedote

Pääkaupunkiseudun koronakoordinaatioryhmä kertoo tiedotustilaisuudessa epidemiatilanteesta ja linjauksistaan liittyen voimassa oleviin rajoituksiin ja suosituksiin sekä kaupunkien kannasta valtakunnalliseen koronaepidemian exit-strategiaan. Koronakoordinaatioryhmään kuuluvat Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupungit, THL, HUS ja Etelä-Suomen aluehallintovirasto. Tiedotustilaisuus järjestetään torstaina 15. huhtikuuta kello 16.30–17.30.

C21-kaupunginjohtajat: Kaupungit ovat Suomen kasvun kivijalka – puoliväliriihessä on vahvistettava kaupunkien edellytyksiä kestävään ja pitkäjänteiseen kasvuun12.4.2021 12:00:00 EEST | Tiedote

C21-kaupunginjohtajat edellyttävät, että hallitus tekee huhtikuun puoliväliriihen yhteydessä päätöksiä, jotka vahvistavat kuntatalouden pitkän aikavälin kestävyyttä ja turvaavat kaupunkien kyvyn investoida koronakriisin jälkeiseen kasvuun. Kaupungit ovat keskeisessä asemassa niin koronakriisin hoidossa kuin siitä elpymisessä ja uuden talouskasvun luomisessa, ja niiden toimintaedellytyksiä on vahvistettava ja potentiaali tunnistettava.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme