Henkilönnimissä kuvastuvat kulttuurit ja identiteetit – Helsinkiin saapuu nimistöntutkijoita liki 30 maasta

Henkilönnimet heijastavat kulttuurisia, uskonnollisia ja yhteiskunnallisia muutoksia lukuisin tavoin. Omalla kielialueellamme vanha muinaissuomalainen henkilönnimistö Ikämielineen ja Hyväneuvoineen jäi syrjään, kun kristillinen nimistö Antteineen ja Kerttuineen yleistyi.

Henkilönnimet kulttuurisine konteksteineen ovat pääosassa konferenssissa Personal names and cultural reconstructions Helsingin yliopistossa 21.–23. elokuuta 2019. Tarkastelussa ovat sekä historialliset että nykyiset nimet ja nimisysteemit monissa eri kielissä ja kulttuureissa. Konferenssissa on 75 osallistujaa 28 eri maasta.

Miksi sutta ja hevosta merkitsevät sanat olivat suosittuja henkilönniminä?

Kutsuttuina pääpuhujina ovat tohtori Ellen Bramwell (Glasgow’n yliopisto), tutkijatohtori Frog (Helsingin yliopisto) ja professori Aleksandar Loma (Belgradin yliopisto).

Bramwell nostaa esiin nimien roolin muuttuvissa yhteisöissä ja kysyy, miten ja miksi yhteisöissä käytetään henkilönnimiä. Empiirisenä aineistona on viisi erilaista yhteisöä nyky-Skotlannissa.

Frog puolestaan toteaa, että henkilönnimet voivat olla arvokkaita lähteitä, kun selvitetään historiallisia ajattelutapoja. Hän tarkastelee niitä metodologisia työkaluja, joilla nimien, identiteettien ja mytologian yhteyttä voidaan tutkia.

Loma pohtii eläimennimitysten ja henkilönnimien suhdetta: millä tavoin ja miksi sutta ja hevosta merkitsevät sanat olivat indoeurooppalaisilla kansoilla käytössä henkilönniminä?

Miten valta näkyy nimien käytössä? Esimerkkejä Kazakstanista, Norjasta ja Japanista

Useissa sessioesitelmissä tarkastellaan kielten ja kulttuurien kontakteja nimistössä. Lisäksi pohditaan, miten valta, ideologiat ja arvostukset tulevat näkyviksi nimien käytössä ja nimiin suhtautumisessa.

Esillä ovat muun muassa arabialaiset nimet Kazakstanissa, afroamerikkalaisten ja ”valkoisten” nimien suhde, sukunimen valinta nykynorjalaisilla miehillä, nimeämisen muutostrendit Iranissa sekä nimenanto Japanissa ennen ja nyt. Erilaiset lisä- ja lempinimet tulevat virallisten nimien rinnalla myös esiin.

Kielitieteellisen lähestymistavan ohella monitieteinen ote nousee esiin useissa esitelmissä, ja antropologia ja arkeologia ovat yleisimmin mainittuja muita tieteitä. Erilaisia digitaalisia tietokantoja ja vaikkapa nimien esiintymistä sanakirjoissa tarkastellaan myös.

Konferenssin taustalla on viisivuotinen ja elokuussa 2019 päättyvä tutkimushanke Personal name systems in Finnic and beyond: Reconstructing the concepts of name giving in cultural layers of prehistory

Suomen Akatemian rahoittamassa hankkeessa on työskennellyt viisi tutkijaa ja sen johtajana on ollut professori Terhi Ainiala. Hankkeessa on keskitytty itämerensuomalaisen ja marilaisen henkilönnimistön tutkimukseen ja selvitetty nimistön historiallisia kerrostumia ja nimien kuvaamia kulttuurisia kontakteja.

Toimittajat voivat halutessaan tulla kuuntelemaan konferenssin esitelmiä; ohjelma tilatietoineen on konferenssin verkkosivuilla. Konferenssi ei muutoin ole avoinna yleisölle, vaan ainoastaan rekisteröityneille osallistujille. Tutkijoiden haastattelupyynnöt voi tehdä Terhi Ainialan tai Johanna Virkkulan kautta.