Demos Helsinki

Hiilijalanjäljen pienentyminen on monille ihmisille jo todellisuutta – 12 suomalaista kuvitteli miten 1,5 asteen elämän voi saavuttaa

Jaa

Ilmastotavoitteen mukainen elämä on jo monien ihmisten ulottuvilla. Ihmiset pystyvät kuvittelemaan tekevänsä tekoja, joilla hiilijalanjäljet pienenevät kestävälle tasolle. Valinnat eivät kuitenkaan ole pelkästään helppoja tai kaikille mahdollisia. Ihmisten toimien lisäksi tarvitaan kestävien vaihtoehtojen tarjonnan lisääntymistä ajavaa ohjausta, jotta 1,5 asteen elämä on saavutettavissa kaikille.

“Ei tämä pelkästään helppoa ole. Yksilön hiilijalanjäljen pienentäminen on vähän kuin treenaisi maratonia varten. Matkaa lisätään vähän kerrallaan ja viime kädessä vastuu ympäristökriisien ratkaisun löytämiseen on kunnilla, yrityksillä ja päättäjillä”, sanoo selvitykseen osallistunut kirjailija ja toimittaja Jenni Räinä Oulusta.

Ajatushautomo Demos Helsinki selvitti yhdessä Lahden, Oulun ja Tampereen sekä 12 kaupunkilaisen kanssa, että 1,5 asteen ilmastotavoite on saavutettavissa kaupunkilaisilla elämäntavoilla. Työn tavoitteena oli vastata elokuun alussa julkaistun hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n esittämään haasteeseen: suomalaistenkin hiilijalanjälkien täytyy laskea radikaalisti.

Mukana olleet kaupunkilaiset suunnittelivat Ilmastopalapelin avulla omaan arkeensa muutoksia, joilla heidän hiilijalanjälkensä pienenee lähelle 2,5 hiilidioksiditonnia, jota pidetään kestävänä tasona, vuoteen 2030 mennessä.

“Minun on ollut helppoa vähentää asumisen ja kulutuksen päästöjä. Pääsisin 2030 tasolle alkamalla talvipyöräilijäksi, mutta onko minusta siihen kuitenkaan. Suomen talveen sopiva pyörä ja varusteet ovat avainasemassa, hyvin huollettuja reittejä tulisi olla myös tarjolla. Pyöräilyn on oltava turvallista kelillä kuin kelillä”, sanoo Apulanta-yhtyeestä tuttu Simo Santapukki

“Haluaisimme vaimoni kanssa opetella laittamaan yhtä herkullista kasvisruokaa kotona kuin mitä ravintoloissa saa ja siirtyä kasvipainotteisempaan ruokavalioon terveyssyistäkin. Kaupoissa on varmasti paljon kasvisvaihtoehtoja, joita emme ole vielä edes huomanneet”, sanoo tietoliikenne- ja maanmittaustekniikan insinööri Ari Nieminen Tampereelta

Vaikeinta päästöjen vähentäminen mukana olleille henkilöille oli vapaa-ajan vietossa. Vaihtoehtoja lentomatkailulle pidettiin hankalana ja perisuomalainen mökkeily on vahvasti sidoksissa autoiluun ja kasvavaan energiantarpeeseen.

"Tiedän, ettei lentäminen ole hyväksi ilmastolle, mutta kokonaan kaukomatkoista luopuminen on minulle todella vaikea ajatus. Mökki on vähentänyt halua lähteä ulkomaille yhtä usein, mutta haluan silti matkustaa tulevaisuudessakin", pohtii kätilö-terveydenhoitaja Niina Olenius Lahdesta.

Kaupungeilla on erityinen mahdollisuus edistää 1,5 asteen tavoitetta, josta YK:n COP26 -ilmastokokouksessa tällä viikolla neuvotellaan

Julkisessa keskustelussa toimet oman hiilijalanjäljen pienentämiseksi on saatettu nähdä omaa elintilaa tai valinnanvapautta kaventavina. Selvitys osoitti, ettei 1,5 asteen elämään ole vain yhtä tietä, vaan kestäviä elämäntapoja on monenlaisia.

Asumisen suurta hiilijalanjälkeä on helpompi kutistaa, jos tarjolla on riittävästi tarpeeksi edullista uusiutuvaa sähköä ja lämmitystä. Autoilun päästöjen vähentäminen taas edellyttää liikenteen sähköistymisen lisäksi toimivaa julkista liikennettä, sekä laadukasta pyörä- ja kävelytieverkostoa.

Vaikka kaupungit eivät voikaan vaikuttaa suoraan lentomatkailun ilmastokuormaan, voivat ne kehittää kaupunkiympäristöä tarjoamaan laadukkaita, paikallisia ja vähähiilisiä vapaa-ajanviettomahdollisuuksia.

Päättäjillä ja kaupungeilla on erityinen vastuu tukea kestävien elämäntapojen valitsemista ja tehdä kaupunkilaisten hiilijalanjälkiä pienentäviä päätöksiä.

“Lahtelaisten hiilijalanjäljet ovat jo pienentyneet uusiutuvan kaukolämmön ansiosta. Tampereen ratikka on monipuolistanut julkista liikennettä ja Oulun pyöräbaanojen ansiosta pyörällä voi liikkua nopeammin kuin autolla. 1,5 asteen ilmastotavoitteen vaatimat päästövähennykset saadaan aikaan vain politiikan, yritysten ja yksilöiden yhteispelillä”, sanoo Demos Helsingissä selvityksen tehnyt konsultti Otso Sillanaukee.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Lisätietoja:

Lahti: Ympäristöneuvontapäällikkö Päivi Sieppi puh. 050 559 4090, paivi.sieppi@lahti.fi
Oulu: Ympäristöjohtaja Leena Tuuri, puh. 044 703 6730, leena.tuuri@ouka.fi
Tampere: Kehityspäällikkö Laura Inha, puh. 040 801 6035, laura.inha@tampere.fi
Kestävä Lahti -säätiö: Ohjelmajohtaja Saara Vauramo, puh. 044 7161585, saara.vauramo@lahti.fi
Demos Helsinki: Otso Sillanaukee, puh. 050 544 5922, otso.sillanaukee@demoshelsinki.fi
D-mat: Michael Lettenmeier, puh. 040 541 2876, michael@d-mat.fi

Tietoja julkaisijasta

Demos Helsinki
Demos Helsinki
Mechelininkatu 3d
00100 HELSINKI

+358 40 557 2730http://www.demoshelsinki.fi/

1,5 asteen ilmastotavoite on YK-yhteisön asettama tavoite ilmaston maksimilämpenemiselle, jotta vaarallisimmilta ilmastonmuutoksen seurauksilta vältyttäisiin. Suomessa 1,5 asteen tavoitteen mukainen ilmastopolitiikka edellyttää hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä. Hiilineutraaliuden saavuttamiseksi keskivertosuomalaisen on pienennettävä hiilijalanjälkeään neljäsosaan nykyisestä kymmenestä hiilidioksidiekvivalenttitonnista (10 tCO2e), eli 2,5 tonniin vuodessa vuoteen 2030 mennessä. Tutkimukset osoittavat, että keinot ja teknologiat tähän ovat jo olemassa, ja ne ovat kasvavissa määrin myös ihmisten valittavissa. Tähän haasteeseen tartutaan 1,5 asteen kaupunkilaiset elämäntavat -projektilla, jota toteuttavat yhteistyössä Lahden, Tampereen ja Oulun kaupungit, Kestävä Lahti -säätiö, Sitra, Demos Helsinki ja D-mat.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Demos Helsinki

OmaStadi innosti osallistumaan mutta syrjään jääneisiin tulisi panostaa14.11.2019 10:31:07 EET | Tiedote

Helsingin osallistuvan budjetoinnin hanke OmaStadi innosti kaupunkilaisia vaikuttamaan. Hankkeen yhteydessä tehdyn kyselyn perusteella lähes 90 % vastaajista aikoo osallistua osallistuvaan budjetointiin jatkossakin. Samalla kuitenkin osa kaupunkilaisista jäi sivuun. Tulokset selviävät OmaStadin tuoreesta väliarvioinnista, jonka toteutti Helsingin yliopistossa toimiva Kansalaisuuden kuilut ja kuplat -hanke.

Julkaisu yliopistoista: kriittistä ajattelua opetettava koko kansalle, sivistystä tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan12.3.2019 09:21:13 EET | Tiedote

Ajatushautomo Demos Helsinki laati keskustelupaperin yliopistojen roolista 2020-luvun Suomessa. Sen mukaan kriittistä ajattelua tulee opettaa niillekin, jotka eivät päädy korkeakouluun. Yliopisto on sivistymisen paikka kaikenikäisille kaikkialla yhteiskunnassa ja yliopistojen tulee lujittaa suhdettaan paitsi opiskeluiän ohittaneisiin, myös lapsiin ja nuoriin.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme