Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Hiilitullit voivat hillitä hiilivuotoa, mutta niiden toteuttaminen on hidas, epävarma ja kauppasuhteita rasittava prosessi

Jaa

EU:n kaavailemat hiilitullit voivat hillitä hiilivuotoa, mutta osoittautuvat tarkemmassa tarkastelussa monella tapaa ongelmallisiksi. Tänään julkaistun tutkimuksen mukaan EU:n ajama hiilitullihanke kohtaakin haasteita tulevina vuosina. On todennäköistä, että prosessi tullien toteuttamiseksi on asteittainen ja saattaa rasittaa monin tavoin EU:n kansainvälisiä suhteita. EU:n tulisikin toteuttaa hiilitullimekanismi niin, että se ei aiheuttaisi kauppasodan riskiä ja olisi omiaan vahvistamaan monenkeskistä ilmastonmuutoksen vastaista kansainvälistä yhteistyötä.

Etlasta hankkeeseen osallistuivat ennustepäällikkö Markku Lehmus (vas.), tutkimusjohtaja Tero Kuusi, tutkimusharjoittelija Maria Wang ja tutkija Ville Kaitila.
Etlasta hankkeeseen osallistuivat ennustepäällikkö Markku Lehmus (vas.), tutkimusjohtaja Tero Kuusi, tutkimusharjoittelija Maria Wang ja tutkija Ville Kaitila.

Päästöjen vähentäminen ei helposti synny ilman rahaa vaativia panostuksia puhtaampiin tuotantoprosesseihin. Samalla saastuttavampi valmistus voi saada kyseenalaista kilpailuetua ja tuotantoa voi siirtyä maihin, joissa ilmastonmuutoksen hillintää koskeva sääntely on väljempää. Tuloksena on ns. hiilivuotoa. Yhtenä keinona hiilivuodon estämiseksi EU pohtii nyt hiilitulleja. Hiilitullijärjestelmässä huomioitaisiin tuotteen valmistuksen aiheuttamat hiilidioksidipäästöt ja niistä maksettaisiin EU:n ulkorajalla tulli­maksu. Keskustelu hiilitulleista on noussut esiin myös komission käynnistämän vihreän kehityksen ohjelman (Green Deal) ja koronaelvytyspaketin yhteydessä.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen, Suomen Ympäristökeskuksen, Helsingin Yliopiston sekä MIT:n (Massachusetts Institute of Technologyn) tutkijoiden yhteishankkeessa ”Carbon Border Adjustment Mechanisms and Their Economic Impact on Finland and the EU” on selvitetty haasteita, jotka olisi ratkaistava ennen kuin toteuttamiskelpoiseen hiilitulli­järjestelmään voitaisiin päästä.

Tutkimusraportti hahmottelee eri vaihtoehtoja hiilitullien toteuttamiseksi ja tarkastelee miten vastaavan kokoiset tullit ovat vaikuttaneet kauppaan ja arvoketjuihin, sekä miten uudet hiilitullit vaikuttaisivat tuotantoon EU:ssa. Hanketta vetävän Etlan tutkimusjohtajan Tero Kuusen mukaan hiilivuotoa vaikuttaa jo tapahtuneen, ja Kuusi itse pitää hiilitulleja perusteltuina, jotta tuotanto ja hiilidioksidipäästöt eivät valuisi EU:n ulkopuolelle.

- Pitäisin optimiratkaisuna sitä, että hiilidioksidin hinta määräytyisi maailmanmarkkinoilla ja päästö­oikeuksia myytäisiin globaalisti. Mutta niin kauan kuin tähän ei päästä, on mietittävä muita ratkaisuja. Hiilitulleihin liittyy kuitenkin niin teknisiä, oikeudellisia, poliittisia kuin taloudellisiakin haasteita, Kuusi toteaa.

Liikkeelle voisi lähteä sementistä

Todennäköisin toteuttamistapa olisi testata hiilitullien käyttöä rajatulla määrällä tuontituotteita, jotka ovat päästöintensiivisiä, mutta helposti hallinnoitavissa ja helposti valmistettavissa.

Kuusen mukaan EU voisi aloittaa yksinkertaisella ja rajoitetulla hiilitullimallilla, kuten esimerkiksi sementtiin kohdistuvilla tulleilla. Sementti on tuotantoprosessiltaan suhteellisen yksinkertainen tuote, mutta sen valmistus on suurimpia hiilidioksidipäästöjen lähteitä, sen osuus globaaleista hiilidioksidipäästöistä on noin 5-8 prosenttia.

- Ongelma on, että tällaisen kapean tariffin taloudelliset ja ympäristövaikutukset ovat kuitenkin todennäköisesti aika pieniä. Eli toteuttaminen olisi ehkä enemmänkin vain signaali EU:n päättäväisyydestä kuin todellinen ratkaisu ilmastonmuutokseen tai hiilivuotoon, Etlan Kuusi pohtii.

Tutkimuksen mukaan tullien toteutuksen vaikeusaste kasvaa edettäessä kohti tuotantotavoiltaan ja -vaiheiltaan monimutkaisempia tuotteita. Esimerkiksi teräs olisi maailmankaupan kannalta sementtiä selvästi merkittävämpi tuote ja sen tuotantotavoissa ja päästöissä on suuria eroja. Jos hiilitullit koskisivat terästä, hyötyisi eurooppalainen terästuotanto siitä aluksi, mutta kun tuotanto­ketjua tarkastellaan eteenpäin, kohdistuisivat haitat myös EU:n sisälle. Esimerkiksi suomalaisten konepajojen osaksi tulisi ostaa joko EU:ssa kalliimmin valmistettua terästä tai muualta tuotua terästä, jonka hintaa uusi tulli taas nostaisi. Jos hiilitulli taas ei koskisi lainkaan koneita, saisivat muualta tuodut koneet selkeän kilpailuedun Suomessa valmistettuihin verrattuna. Tällaisen vääristymän korjaamiseksi myös koneet pitäisi ottaa hiilitullijärjestelmän piiriin.

- Haittaa aiheutuisi siis paitsi suomalaisille konepajayrityksille, myös koko eurooppalaiselle konetuotannolle. Lisäksi mutkan kautta hiilitullin vaikutukset voisivat olla negatiiviset myös ilmaston kannalta. Kuvio on hyvin monimutkainen, ja järjestelmän pitäisi olla laaja, ettei se synnyttäisi vääristäviä kilpailuasetelmia, Tero Kuusi sanoo.

Luvassa lisää jännitteitä kansainväliseen kauppaan

Jos EU ottaa käyttöön kunnianhimoiset hiilitullit - joko heti tai asteittain - edessä on tutkijoiden mukaan todennäköisesti runsaasti vaikeuksia kansainvälisissä kauppasuhteissa. Helsingin yliopiston ympäristöoikeuden professorin Kai Kokon mukaan tullit tulisikin rakentaa mahdollisimman oikeudenmukaisella ja tehokkaalla tavalla, jotta vältettäisiin tarpeettomat häiriöt tuotannon arvoketjuissa - ja ristiriidat Maailman kauppajärjestön WTO:n lainsäädännön kanssa.

Tutkimustulosten mukaan EU:n kaavailemat tariffit, jos ne toteutetaan kunnianhimoisesti, osuisivat erityisesti Kiinaan. Pelkona onkin, että Kiinan mahdolliset vastatoimet voisivat myös mitätöidä tariffien taloudelliset edut. Siksi tutkijat kehottavat asiassa varovaisuuteen, etenkin, jos hiilitulleja harkitaan mahdollisena EU:n omien varojen lähteenä. Tulojen kerääminen hiilivuotojen estämisen sijaan ei ainakaan vahvistaisi toimien yhteensopivuutta WTO:n kanssa ja voisi pahentaa entisestään kansainvälisen kaupan jännitteitä.

Hiilitullit voivat myös eriyttää Aasian ja EU:n markkinoita toisistaan, jolloin jatkossa kauppaa käytäisiin enemmän alueiden sisällä eikä tullirajan yli. Samalla häviäisi osa kansainvälisen työnjaon tuomasta tehokkuushyödystä.

Hiilitullit voisi toteuttaa esimerkiksi WTO:n asettamissa rajoissa, mutta siihen liittyy omat haasteensa, hankkeessa mukana oleva Suomen ympäristökeskuksen ryhmäpäällikkö Sampo Soimakallio kuitenkin toteaa.

- Tullit on mahdollista toteuttaa niin, etteivät ne olisi WTO:n sääntöjen vastaisia. Se tarkoittaa, että tullit pitää mitoittaa niin, että ne vastaavat päästöjen aiheuttamaa hintaeroa. Tämän toteuttaminen edellyttää kuitenkin luotettavaa tietoa sekä päästöistä että niiden hinnoittelusta eri maissa, ja tällaisen tiedon hankkiminen on haastavaa, Soimakallio sanoo.

Nyt EU:ssa käytävä keskustelu voi toimia myös eräänlaisena avauksena, jolla asiaan kiinnitetään huomiota ja jonka avulla muut osapuolet voitaisiin saada neuvottelupöytään.

Lisätietoja:

Taloudelliset kysymykset: Tutkimusjohtaja Tero Kuusi, ETLA, p. 041-444 8144, tero.kuusi@etla.fi

Oikeudelliset kysymykset: Professori Kai Kokko, Helsingin yliopisto, p. 050-448 7060, kai.kokko@helsinki.fi

Ympäristötieteelliset kysymykset: Ryhmäpäällikkö Sampo Soimakallio, Suomen ympäristökeskus, p. 02 95 251 803, sampo.soimakallio@ymparisto.fi

Ohjausryhmän puheenjohtaja: Yksikönpäällikkö Pasi-Heikki Vaaranmaa, ulkoministeriö, p. 050-325 3253, pasi-heikki.vaaranmaa@formin.fi

Raportti: Carbon Border Adjustment Mechanisms and Their Economic Impact on Finland and the EU
Julkaisun pysyvä osoite valtioneuvoston julkaisuarkistossa

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Etlasta hankkeeseen osallistuivat ennustepäällikkö Markku Lehmus (vas.), tutkimusjohtaja Tero Kuusi, tutkimusharjoittelija Maria Wang ja tutkija Ville Kaitila.
Etlasta hankkeeseen osallistuivat ennustepäällikkö Markku Lehmus (vas.), tutkimusjohtaja Tero Kuusi, tutkimusharjoittelija Maria Wang ja tutkija Ville Kaitila.
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI

09 609 900http://www.etla.fi

ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Muistutuskutsu medialle: Etlan uudistunut ennuste ja suhdannewebinaari 20.9. klo 1017.9.2021 11:43:57 EEST | Tiedote

Miltä loppuvuoden ja ensi vuoden talouskehitys näyttää? Mihin asti talouden hyvä vire kestää? Saadaanko julkisen velan kasvu hallintaan? Miten työvoimapula ratkaistaan? Vastauksia näihin kysymyksiin on luvassa, kun Etla julkistaa ilmeeltään uudistuneen syksyn 2021 Suhdanteen. Ennusteeseen ja sen taustalla oleviin lukuihin pureudutaan syvemmin suhdannewebinaarissa Teamsissa. Aika: Maanantai 20.9. klo 10–11 Paikka: Teams Webinaarissa ennustepäällikkö Markku Lehmus esittelee Etlan syksyn suhdanne-ennusteen luvut ja arviot. Läsnä kommentoimassa ja kysymyksiin vastaamassa ovat myös Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju sekä ennusteryhmän tutkijat Birgitta Berg-Andersson, Päivi Puonti ja Ville Kaitila. Tilaisuuden juontaa viestintäjohtaja Tytti Sulander. Ilmoittautuminen webinaariin viimeistään maanantaina 20.9. klo 9 mennessä sähköpostitse osoitteeseen tilaisuudet@etla.fi Osallistujille lähetetään linkki tilaisuuteen ilmoittautumisajan päätyttyä. Lämpimästi tervetuloa! Uudistimme Etlan ennu

Autoilun päästöt 2005–2030 puolittumassa - kehitys tukee Suomen hiilineutraalisuustavoitetta15.9.2021 06:30:00 EEST | Tiedote

Autoilun aiheuttamien kasvihuonekaasupäästöjen väheneminen tukee nykykehityksen jatkuessa suhteellisen hyvin Suomen hiilineutraalisuustavoitteen saavuttamista, ilmenee tänään julkaistusta Etla Muistiosta. Autoilun päästöt alenevat noin 45 prosenttia vuosien 2005–2030 aikana ja peräti 81 prosenttia vuoteen 2045 mennessä. Todellinen päästövähennys voi olla vuonna 2045 jopa suurempi, koska polttomoottoriautojen keski-ikä on silloin jo korkea ja niillä ajetaan vähemmän kuin uusilla autoilla. Poliittisilla päätöksillä on kuitenkin kannustettava siirtymää vähäpäästöisiin autoihin ja varmistettava samalla riittävä määrä sähköautojen latauspaikkoja.

Kutsu medialle: Etlan uudistunut ennuste ja suhdannewebinaari 20.9. klo 1010.9.2021 12:27:58 EEST | Tiedote

Miltä loppuvuoden ja ensi vuoden talouskehitys näyttää? Mihin asti talouden hyvä vire kestää? Saadaanko julkisen velan kasvu hallintaan? Miten työvoimapula ratkaistaan? Vastauksia näihin kysymyksiin on luvassa, kun Etla julkistaa ilmeeltään uudistuneen syksyn 2021 Suhdanteen. Ennusteeseen ja sen taustalla oleviin lukuihin pureudutaan syvemmin suhdannewebinaarissa Teamsissa. Aika: Maanantai 20.9. klo 10–11 Paikka: Teams Webinaarissa ennustepäällikkö Markku Lehmus esittelee Etlan syksyn suhdanne-ennusteen luvut ja arviot. Läsnä kommentoimassa ja kysymyksiin vastaamassa ovat myös Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju sekä ennusteryhmän tutkijat Birgitta Berg-Andersson, Päivi Puonti ja Ville Kaitila. Tilaisuuden juontaa viestintäjohtaja Tytti Sulander. Ilmoittautuminen webinaariin viimeistään perjantaina 17.9. klo 10 mennessä oheisen linkin kautta. Osallistujille lähetetään linkki tilaisuuteen ilmoittautumisajan päätyttyä. Lämpimästi tervetuloa! Uudistimme Etlan ennusteen ilmeen sekä koko

Neljän prosentin t&k-intensiteetin saavuttaminen vaatisi puolen miljardin lisäinvestointeja joka vuosi9.9.2021 09:00:00 EEST | Tiedote

Hallituksen tavoitteleman neljän prosentin t&k-intensiteetin saavuttaminen vuoteen 2030 mennessä vaatisi reilun puolen miljardin euron vuosittaista kasvua tutkimus- ja kehitysinvestoinneissa. Tämä käy ilmi tänään julkistetusta Etla Muistiosta ja valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan Policy Briefistä. Suuryritysten silmissä Suomi on edelleen houkutteleva maa investointien kannalta, mutta henkilöstön osaamisen puutteet sekä syrjäinen sijainti ja alempi palkkataso laskevat houkuttelevuutta. Tutkimus- ja kehitysmenot kasvavat Suomessa, mutta hallituksen tavoite jää saavuttamatta.

Etla selvitti, miten korona runnoi tapahtuma-alaa: liikevaihto tippui ja kannattavuus romahti yli 70 prosentilla alan yrityksistä6.9.2021 09:00:00 EEST | Tiedote

Tapahtuma-alan yhteenlaskettu liikevaihto Suomessa putosi yli viidenneksen ja kannattavuus romahti 65 prosenttia koronapandemian ja sitä torjuvien rajoitustoimien johdosta. Tänään julkaistun Etla-tutkimuksen mukaan kannattavuus mureni jopa yli 70 prosentilla alan yrityksistä. Kannattavuuden pudotus oli jyrkkä, puolet alalla jatkavista yrityksistä sai viime vuonna kasaan vain neljäsosan edellisvuoden tuloksesta. Nyt julkaistussa tutkimuksessa on voitu tarkastella vain alalla jatkaneita yrityksiä, eli koronakriisin vaikutukset koko tapahtuma-alaan ovat todennäköisesti vielä arvioituakin suuremmat, tutkijat varoittavat.

EU-maiden ja Kiinan investointisopimukset vahvistaneet yhteyksiä Kiinaan, mutta hidastaneet investointeja unionin sisällä30.8.2021 09:00:00 EEST | Tiedote

Kiinan investointisopimusten myötä jo ennestään vahvat yhteydet kiinalaisiin alihankkijoihin ovat voimistuneet. Aloilla, joilla Kiina-investointisopimuksia on voitu tehokkaimmin hyödyntää, investointitahti on kuitenkin hidastunut EU:ssa. Tiedot ilmenevät tänään julkaistusta Etla-tutkimuksesta. Pääoman kasvun hidastuminen näkyy erityisesti matalan tuottavuuden toimialoilla, kun taas korkean tuottavuuden aloilla investointisopimukset ovat kiihdyttäneet niin työn tuottavuuden kuin arvonlisänkin kasvua. Suomeen vaikutukset ovat olleet maltillisia.

Etla: Paikallisella sopimisella on yhteys työhyvinvointiin23.8.2021 09:00:00 EEST | Tiedote

Paikallinen sopiminen on pääosin yhteydessä korkeampaan työhyvinvointiin, osoittaa tuore tutkimus. Yhteys on kuitenkin erilainen toimihenkilöillä ja perinteisessä teollisessa työssä. Toimihenkilöillä työhyvinvointi kasvoi paikallisten erien myötä, kun taas teollisessa työssä yhteys on ollut kielteisempi. Hajautuneet palkkaneuvottelut ovat yhteydessä lähinnä henkiseen hyvinvointiin, sairauspoissaoloihin ei tutkimuksessa havaittu yhteyttä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme