Hillitsemätön ilmastonmuutos merkitsee vakuutuskelvotonta maailmaa – FA:n raportissa eritellään vahinkovakuuttamisen roolia muuttuvassa ilmastossa

”Vakuutusala rakentaa taloudellista sietokykyä äärimmäisiä tilanteita ja fyysisiä riskejä varten tarjoamalla riskien hinnoitteluosaamista, riskiensiirtotuotteita ja -palveluja sekä tietämystä vahinkojen ennaltaehkäisystä”, toteaa varatoimitusjohtaja Esko Kivisaari Finanssiala ry:stä.

Riskit ja vahingot liittyvät erityisesti sään ääri-ilmiöihin ja niiden yleisyyteen, joten muuttuva ilmasto edellyttää yrityksiltä riskienhallintaa ja uusia käytäntöjä. Vaikka kaikki ilmastonmuutoksen aiheuttamat ilmiöt ja haitat eivät ole perinteisten vahinkovakuutusten korvausten piirissä, vahinkovakuutus on olennainen tuote akuuttien ja poikkeuksellisten vaarojen aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen. Varautumisen ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen on yhä tärkeämpää olla osa jokaisen yrityksen normaalia toimintaa.

Kivisaaren mukaan vakuutusala on nähnyt ilmastomuutoksen isona riskinä jo 1980-luvulta asti. Sittemmin koko suomalainen finanssiala on lähtenyt kamppailuun ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

Maailmanlaajuisilla yli 6 biljoonan dollarin vakuutusmaksuilla ja 36 biljoonan dollarin omaisuuserällä vakuutusala on yksi suurimmista globaaleista toimialoista. Riskien asiantuntijoina, vakuutuksenantajina ja sijoittajina vakuutusyhtiöillä on johtava rooli rakentaa ja vauhdittaa tarvittavia muutoksia kohti kestävää, hiilineutraalia yhteiskuntaa.

Vakuutusala tukee siirtymistä hiilineutraaliin kiertotalouteen vakuutustoiminnan, sijoitusstrategioiden ja oman hiilijalanjäljen aktiivisen vähentämisen kautta. Ala ei itse ole merkittävä saastuttaja eikä ilmastopolitiikan määrittelijä, mutta sillä on ratkaiseva rooli yhteiskunnan sosioekonomisen sietokyvyn rakentamisessa ja siinä, että taloudellinen kehitys tukee ilmastotavoitteita.

”Fyysisille ilmastoriskeille on vaikea määritellä hintaa, sillä tiedot vaarasta, haavoittuvuudesta ja altistumisesta ovat monilla alueilla puutteelliset. Tarvitsemme siksi tiivistä vakuutusalan ja sidosryhmien yhteistyötä, jotta voimme yhdessä asettaa tavoitteita ja toimintamalleja ilmastoriskien hallitsemiseksi”, Kivisaari toteaa.

Vakuutusalan yksi työkaluista torjua ilmastonmuutosta on sijoittaminen. EU:ssa valmisteilla olevat uudistukset helpottavat lähivuosina vastuullista sijoittamista. Vakuutusyhtiöiden kannalta vastuullisen sijoittamisen uudistukset ovat olennaisia vaikuttamisen, riskien hallinnan ja asiakkaiden tietoisuuden vuoksi.

Hiilikädenjälki paljastaa toiminnan positiiviset vaikutukset

Ilmastotyössä hiilijalanjäljen mittaaminen on jo vakiintunut keino tunnistaa ja pienentää toiminnan aiheuttamia negatiivisia ilmastovaikutuksia. Jalanjäljen pienentämisen ohella tarvitaan myös aktiivista positiivisten vaikutusten lisäämistä. Tästä syystä kädenjäljen eli positiivisten vaikutusten tunnistamiselle, mittaamiselle ja osoittamiselle on kasvava kiinnostus ja tarve.

”Kun arvioidaan kädenjälkeä, tarvitaan käsitys vaihtoehtoisesta lopputulemasta: mitä tapahtuisi ilman kyseistä toimintaa? Vahinkovakuuttamisen kädenjäljellä voidaan tarkoittaa sellaisia ilmastohyötyjä, joita ei syntyisi ilman vahinkovakuuttamispalvelua”, toteaa yksi raportin kirjoittajista toimitusjohtaja Elina Levula Positive Impact Oy:stä.

Vahinkovakuutustuotteissa ja -palveluissa on Levulan mukaan merkittävä kädenjälkipotentiaali, ja niitä voidaan kehittää suuntaan, joka vähentää riskejä ja päästöjä, vaikuttaa positiivisesti kestävään kehitykseen ja kannustaa parempaan riskienhallintaan. Vastuullisuusnäkökulmat ja vähähiilisyys voidaan kytkeä myös vahinkojen korjauksiin, korvauksiin ja uudelleenrakentamiseen.

Finanssiala ry:n hallitus linjasi helmikuussa 2017 tukevansa toimenpiteitä, joiden tavoitteena

on rajoittaa maapallon keskilämpötilan nousua Pariisin ilmastosopimuksen mukaisesti. Ala on tehnyt kestävän kehityksen sitoumuksen asettamastaan ilmastotavoitteesta ja seuraa sitoumuksen toteutumista säännöllisesti. Sitoumuksen kautta finanssiala osallistuu Suomen tapaan toteuttaa globaalia kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelmaa.

Tutustu raporttiin.