Hillitsemätön ilmastonmuutos merkitsee vakuutuskelvotonta maailmaa – FA:n raportissa eritellään vahinkovakuuttamisen roolia muuttuvassa ilmastossa
22.4.2021 06:30:00 EEST | Finanssiala ry | Tiedote
”Vakuutusala rakentaa taloudellista sietokykyä äärimmäisiä tilanteita ja fyysisiä riskejä varten tarjoamalla riskien hinnoitteluosaamista, riskiensiirtotuotteita ja -palveluja sekä tietämystä vahinkojen ennaltaehkäisystä”, toteaa varatoimitusjohtaja Esko Kivisaari Finanssiala ry:stä.
Riskit ja vahingot liittyvät erityisesti sään ääri-ilmiöihin ja niiden yleisyyteen, joten muuttuva ilmasto edellyttää yrityksiltä riskienhallintaa ja uusia käytäntöjä. Vaikka kaikki ilmastonmuutoksen aiheuttamat ilmiöt ja haitat eivät ole perinteisten vahinkovakuutusten korvausten piirissä, vahinkovakuutus on olennainen tuote akuuttien ja poikkeuksellisten vaarojen aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen. Varautumisen ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen on yhä tärkeämpää olla osa jokaisen yrityksen normaalia toimintaa.
Kivisaaren mukaan vakuutusala on nähnyt ilmastomuutoksen isona riskinä jo 1980-luvulta asti. Sittemmin koko suomalainen finanssiala on lähtenyt kamppailuun ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.
Maailmanlaajuisilla yli 6 biljoonan dollarin vakuutusmaksuilla ja 36 biljoonan dollarin omaisuuserällä vakuutusala on yksi suurimmista globaaleista toimialoista. Riskien asiantuntijoina, vakuutuksenantajina ja sijoittajina vakuutusyhtiöillä on johtava rooli rakentaa ja vauhdittaa tarvittavia muutoksia kohti kestävää, hiilineutraalia yhteiskuntaa.
Vakuutusala tukee siirtymistä hiilineutraaliin kiertotalouteen vakuutustoiminnan, sijoitusstrategioiden ja oman hiilijalanjäljen aktiivisen vähentämisen kautta. Ala ei itse ole merkittävä saastuttaja eikä ilmastopolitiikan määrittelijä, mutta sillä on ratkaiseva rooli yhteiskunnan sosioekonomisen sietokyvyn rakentamisessa ja siinä, että taloudellinen kehitys tukee ilmastotavoitteita.
”Fyysisille ilmastoriskeille on vaikea määritellä hintaa, sillä tiedot vaarasta, haavoittuvuudesta ja altistumisesta ovat monilla alueilla puutteelliset. Tarvitsemme siksi tiivistä vakuutusalan ja sidosryhmien yhteistyötä, jotta voimme yhdessä asettaa tavoitteita ja toimintamalleja ilmastoriskien hallitsemiseksi”, Kivisaari toteaa.
Vakuutusalan yksi työkaluista torjua ilmastonmuutosta on sijoittaminen. EU:ssa valmisteilla olevat uudistukset helpottavat lähivuosina vastuullista sijoittamista. Vakuutusyhtiöiden kannalta vastuullisen sijoittamisen uudistukset ovat olennaisia vaikuttamisen, riskien hallinnan ja asiakkaiden tietoisuuden vuoksi.
Hiilikädenjälki paljastaa toiminnan positiiviset vaikutukset
Ilmastotyössä hiilijalanjäljen mittaaminen on jo vakiintunut keino tunnistaa ja pienentää toiminnan aiheuttamia negatiivisia ilmastovaikutuksia. Jalanjäljen pienentämisen ohella tarvitaan myös aktiivista positiivisten vaikutusten lisäämistä. Tästä syystä kädenjäljen eli positiivisten vaikutusten tunnistamiselle, mittaamiselle ja osoittamiselle on kasvava kiinnostus ja tarve.
”Kun arvioidaan kädenjälkeä, tarvitaan käsitys vaihtoehtoisesta lopputulemasta: mitä tapahtuisi ilman kyseistä toimintaa? Vahinkovakuuttamisen kädenjäljellä voidaan tarkoittaa sellaisia ilmastohyötyjä, joita ei syntyisi ilman vahinkovakuuttamispalvelua”, toteaa yksi raportin kirjoittajista toimitusjohtaja Elina Levula Positive Impact Oy:stä.
Vahinkovakuutustuotteissa ja -palveluissa on Levulan mukaan merkittävä kädenjälkipotentiaali, ja niitä voidaan kehittää suuntaan, joka vähentää riskejä ja päästöjä, vaikuttaa positiivisesti kestävään kehitykseen ja kannustaa parempaan riskienhallintaan. Vastuullisuusnäkökulmat ja vähähiilisyys voidaan kytkeä myös vahinkojen korjauksiin, korvauksiin ja uudelleenrakentamiseen.
Finanssiala ry:n hallitus linjasi helmikuussa 2017 tukevansa toimenpiteitä, joiden tavoitteena
on rajoittaa maapallon keskilämpötilan nousua Pariisin ilmastosopimuksen mukaisesti. Ala on tehnyt kestävän kehityksen sitoumuksen asettamastaan ilmastotavoitteesta ja seuraa sitoumuksen toteutumista säännöllisesti. Sitoumuksen kautta finanssiala osallistuu Suomen tapaan toteuttaa globaalia kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelmaa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Esko KivisaariVaratoimitusjohtaja
Puh:+358 20 793 4220esko.kivisaari@finanssiala.fiKristiina SiikalaKehityspäällikkö
Puh:+358 20 793 4273kristiina.siikala@finanssiala.fiTietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Asuntolainaa voisi lain mukaan saada jopa 40 vuodeksi – Talousvaliokunnalta ennakkoluuloton linjaus25.3.2026 16:49:28 EET | Tiedote
Eduskunnan talousvaliokunta on antanut mietintönsä hallituksen esityksestä, jolla halutaan keventää asuntorahoitusta koskevaa sääntelyä. Valiokunta ehdottaa hallitusta enemmän höllennyksiä sääntelyyn. Merkittävimpiin lukeutuva muutos on asuntolainan enimmäispituuden nosto 40 vuoteen nykyisen 30 vuoden rajan sijaan. Finanssiala on valiokunnan mietintöön ja sen esittämiin muutoksiin tyytyväinen. Mietintö etenee seuraavaksi eduskunnan täysistunnon käsittelyyn. On oletettavaa, että eduskunta siunaa talousvaliokunnan mietinnön valmiiksi lainsäädännöksi. Lakimuutosten tarkka voimaantuloaika ei ole tiedossa.
Uusi esitys Verohallinnon tiedonsaantioikeuksista kulkee parempaan suuntaan – Esitys vaatii edelleen tarkennuksia21.3.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Hallituksen päivitetty esitysluonnos verotuksen vertailutietotarkastuksista on aiempaa parempi, mutta täydennettynäkin edelleen puutteellinen. Monet esityksen muotoilut mahdollistavat edelleen tarpeettoman laajat tietopyynnöt, jotka ovat omiaan vaarantamaan ihmisten yksityisyyden suojaa. Esitys asettaa Suomessa asuvat ja ulkomailla matkailevat sekä ulkosuomalaiset eriarvoiseen asemaan, ja rajanveto yritystilin sekä henkilökohtaisen tilin välille on hyvin hankalaa. Esitetyt muutokset vaatisivat mittavia tietojärjestelmäuudistuksia ja tulisivat pankeille ja sitä kautta niiden asiakkaille kalliiksi.
Finanssisektorin vakavaraisuus säilynyt vahvana – FA:n Ahosniemi: Järkevämpi sääntely helpottaisi pankkeja luomaan kasvua19.3.2026 13:46:23 EET | Tiedote
Suomen finanssisektorin vakavaraisuus on edelleen vahva, tiedottaa Finanssivalvonta (Fiva). Tässä taloustilanteessa sääntelyyn tarvittaisiin maltillista järkevöittämistä. Finanssiala ry kannustaa avoimeen pohdintaan, että Fiva huomioisi rahoitusvakauden lisäksi kasvun ja kilpailukyvyn, kuten Britanniassa. Myös työeläke-, henki- ja vahinkovakuutussektoreilla vakavaraisuudet pysyivät hyvällä tasolla.
FA:n Arno Ahosniemi: ”Hallitus piti käsissään yhtä keskeistä valttikorttia yritysrahoituksen vahvistamiseksi, mutta päätti olla pelaamatta sitä”14.3.2026 09:00:00 EET | Tiedote
Hallitus esittää, että järjestelmäriskipuskurivaateen viiden prosentin enimmäismäärä poistetaan osana EU:n luottolaitosdirektiivin muutosdirektiivin (CRD6) kansallista toimeenpanoa. Ylärajan poistaminen voi kiristää pankkien luotonantoa, koska pankkien on sitoutettava enemmän omaa pääomaa puskureihin luotonannon sijaan. Tämä heikentää erityisesti riskipitoisempien kohteiden, kuten kasvuyritysten ja nuorten yritysten, rahoituksen saatavuutta. Päätöksen myötä pankeissa esiintyy enemmän epävarmuutta siitä, kuinka korkeaksi puskuri voi nousta ja kuinka paljon pääomaa on varattava taseisiin. EU-sääntely ei suoraan edellytä muutosta, vaan kyse on kansallisesta lisäkiristyksestä. Finanssiala ry:n (FA) toimitusjohtaja Arno Ahosniemi moittii hallitusta siitä, että se jättää käyttämättä yhden harvoista kansallisista keinoista tukea yritysrahoitusta heikon kasvun oloissa.
Tampereen yliopiston selvitys: Lähivuosina eläköityvät aikovat karsia kulutustaan eläkkeellä – harva on säästänyt tai sijoittanut11.3.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Tampereen yliopiston selvityksen mukaan lähivuosina eläköityvät suomalaiset odottavat eläkkeelle siirtyessään tulojen laskevan selvästi: 78 prosenttia arvioi tulotason putoavan ja 27 prosenttia pitää taloudellista niukkuutta tulevaisuudessa ainakin melko todennäköisenä. Huolista huolimatta taloudelliset varautumiskeinot ovat niukkoja – yleisin keino on kulutuksen vähentäminen, kun taas säästäminen ja sijoittaminen eläkeaikaa varten on harvinaisempaa. Valtaosa ilmoitti eläkkeelle siirryttäessä pääasialliseksi tulonlähteekseen työeläkkeen. Reilu neljännes mainitsi yhtenä tulonlähteenä säästöt ja/tai sijoitukset sekä viidennes vapaaehtoisen eläkesäästämisen. Kyselyn kohderyhmänä olivat 53–63-vuotiaat eli henkilöt, jotka ovat siirtymässä lähiaikoina tai reilun 10 vuoden kuluessa eläkkeelle. Vastaajia kyselyssä oli yhteensä 3 228. Finanssiala ry:n mukaan yksilöiden omaa varautumista tulisi tukea yhteiskunnallisesti: tarvitaan kannustimia vapaaehtoiseen eläkesäästämiseen sekä selkeä julkinen
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme