Hillitsemätön ilmastonmuutos merkitsee vakuutuskelvotonta maailmaa – FA:n raportissa eritellään vahinkovakuuttamisen roolia muuttuvassa ilmastossa
22.4.2021 06:30:00 EEST | Finanssiala ry | Tiedote
”Vakuutusala rakentaa taloudellista sietokykyä äärimmäisiä tilanteita ja fyysisiä riskejä varten tarjoamalla riskien hinnoitteluosaamista, riskiensiirtotuotteita ja -palveluja sekä tietämystä vahinkojen ennaltaehkäisystä”, toteaa varatoimitusjohtaja Esko Kivisaari Finanssiala ry:stä.
Riskit ja vahingot liittyvät erityisesti sään ääri-ilmiöihin ja niiden yleisyyteen, joten muuttuva ilmasto edellyttää yrityksiltä riskienhallintaa ja uusia käytäntöjä. Vaikka kaikki ilmastonmuutoksen aiheuttamat ilmiöt ja haitat eivät ole perinteisten vahinkovakuutusten korvausten piirissä, vahinkovakuutus on olennainen tuote akuuttien ja poikkeuksellisten vaarojen aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen. Varautumisen ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen on yhä tärkeämpää olla osa jokaisen yrityksen normaalia toimintaa.
Kivisaaren mukaan vakuutusala on nähnyt ilmastomuutoksen isona riskinä jo 1980-luvulta asti. Sittemmin koko suomalainen finanssiala on lähtenyt kamppailuun ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.
Maailmanlaajuisilla yli 6 biljoonan dollarin vakuutusmaksuilla ja 36 biljoonan dollarin omaisuuserällä vakuutusala on yksi suurimmista globaaleista toimialoista. Riskien asiantuntijoina, vakuutuksenantajina ja sijoittajina vakuutusyhtiöillä on johtava rooli rakentaa ja vauhdittaa tarvittavia muutoksia kohti kestävää, hiilineutraalia yhteiskuntaa.
Vakuutusala tukee siirtymistä hiilineutraaliin kiertotalouteen vakuutustoiminnan, sijoitusstrategioiden ja oman hiilijalanjäljen aktiivisen vähentämisen kautta. Ala ei itse ole merkittävä saastuttaja eikä ilmastopolitiikan määrittelijä, mutta sillä on ratkaiseva rooli yhteiskunnan sosioekonomisen sietokyvyn rakentamisessa ja siinä, että taloudellinen kehitys tukee ilmastotavoitteita.
”Fyysisille ilmastoriskeille on vaikea määritellä hintaa, sillä tiedot vaarasta, haavoittuvuudesta ja altistumisesta ovat monilla alueilla puutteelliset. Tarvitsemme siksi tiivistä vakuutusalan ja sidosryhmien yhteistyötä, jotta voimme yhdessä asettaa tavoitteita ja toimintamalleja ilmastoriskien hallitsemiseksi”, Kivisaari toteaa.
Vakuutusalan yksi työkaluista torjua ilmastonmuutosta on sijoittaminen. EU:ssa valmisteilla olevat uudistukset helpottavat lähivuosina vastuullista sijoittamista. Vakuutusyhtiöiden kannalta vastuullisen sijoittamisen uudistukset ovat olennaisia vaikuttamisen, riskien hallinnan ja asiakkaiden tietoisuuden vuoksi.
Hiilikädenjälki paljastaa toiminnan positiiviset vaikutukset
Ilmastotyössä hiilijalanjäljen mittaaminen on jo vakiintunut keino tunnistaa ja pienentää toiminnan aiheuttamia negatiivisia ilmastovaikutuksia. Jalanjäljen pienentämisen ohella tarvitaan myös aktiivista positiivisten vaikutusten lisäämistä. Tästä syystä kädenjäljen eli positiivisten vaikutusten tunnistamiselle, mittaamiselle ja osoittamiselle on kasvava kiinnostus ja tarve.
”Kun arvioidaan kädenjälkeä, tarvitaan käsitys vaihtoehtoisesta lopputulemasta: mitä tapahtuisi ilman kyseistä toimintaa? Vahinkovakuuttamisen kädenjäljellä voidaan tarkoittaa sellaisia ilmastohyötyjä, joita ei syntyisi ilman vahinkovakuuttamispalvelua”, toteaa yksi raportin kirjoittajista toimitusjohtaja Elina Levula Positive Impact Oy:stä.
Vahinkovakuutustuotteissa ja -palveluissa on Levulan mukaan merkittävä kädenjälkipotentiaali, ja niitä voidaan kehittää suuntaan, joka vähentää riskejä ja päästöjä, vaikuttaa positiivisesti kestävään kehitykseen ja kannustaa parempaan riskienhallintaan. Vastuullisuusnäkökulmat ja vähähiilisyys voidaan kytkeä myös vahinkojen korjauksiin, korvauksiin ja uudelleenrakentamiseen.
Finanssiala ry:n hallitus linjasi helmikuussa 2017 tukevansa toimenpiteitä, joiden tavoitteena
on rajoittaa maapallon keskilämpötilan nousua Pariisin ilmastosopimuksen mukaisesti. Ala on tehnyt kestävän kehityksen sitoumuksen asettamastaan ilmastotavoitteesta ja seuraa sitoumuksen toteutumista säännöllisesti. Sitoumuksen kautta finanssiala osallistuu Suomen tapaan toteuttaa globaalia kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelmaa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Esko KivisaariVaratoimitusjohtaja
Puh:+358 20 793 4220esko.kivisaari@finanssiala.fiKristiina SiikalaKehityspäällikkö
Puh:+358 20 793 4273kristiina.siikala@finanssiala.fiTietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Tampereen yliopiston selvitys: Lähivuosina eläköityvät aikovat karsia kulutustaan eläkkeellä – harva on säästänyt tai sijoittanut11.3.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Tampereen yliopiston selvityksen mukaan lähivuosina eläköityvät suomalaiset odottavat eläkkeelle siirtyessään tulojen laskevan selvästi: 78 prosenttia arvioi tulotason putoavan ja 27 prosenttia pitää taloudellista niukkuutta tulevaisuudessa ainakin melko todennäköisenä. Huolista huolimatta taloudelliset varautumiskeinot ovat niukkoja – yleisin keino on kulutuksen vähentäminen, kun taas säästäminen ja sijoittaminen eläkeaikaa varten on harvinaisempaa. Valtaosa ilmoitti eläkkeelle siirryttäessä pääasialliseksi tulonlähteekseen työeläkkeen. Reilu neljännes mainitsi yhtenä tulonlähteenä säästöt ja/tai sijoitukset sekä viidennes vapaaehtoisen eläkesäästämisen. Kyselyn kohderyhmänä olivat 53–63-vuotiaat eli henkilöt, jotka ovat siirtymässä lähiaikoina tai reilun 10 vuoden kuluessa eläkkeelle. Vastaajia kyselyssä oli yhteensä 3 228. Finanssiala ry:n mukaan yksilöiden omaa varautumista tulisi tukea yhteiskunnallisesti: tarvitaan kannustimia vapaaehtoiseen eläkesäästämiseen sekä selkeä julkinen
Sijoitusrahastoihin 1,8 miljardia uusia pääomia – helmikuun lopussa kiristynyt Lähi-idän tilanne lisää hermostuneisuutta markkinoilla10.3.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin helmikuussa yhteensä 1,8 miljardia euroa uusia pääomia. Samaan aikaan rahastopääomaa kasvatti myönteinen markkinakehitys. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo nousi 210 miljardiin euroon, kun se tammikuun lopussa oli 205 miljardia euroa.
Näin lobbasimme – FA kirjasi avoimuusrekisteriin huijausten torjuntaa, yritysrahoituksen saatavuutta ja kansankapitalismia7.3.2026 08:00:00 EET | Tiedote
Finanssiala ry (FA) ilmoitti avoimuusrekisteriin 51 eri aihetta, joista se lobbasi päättäjiä heinä-joulukuussa 2025. Yleisimpiä aiheita olivat huijausten ja petosten torjunta, yritysrahoituksen saatavuus sekä erilaiset kansankapitalismiin liittyvät asiat. FA julkaisi vuodesta 2020 lähtien vapaaehtoisesti jo ennen avoimuusrekisteriä tiedot tapaamistaan vaikuttajista ja käsitellyistä aiheista omilla verkkosivuillaan. Vuoden 2024 alussa voimaan tullut avoimuusrekisterilaki velvoittaa kaikki lobbausta harjoittavat organisaatiot ilmoittamaan kaksi kertaa vuodessa lobbauksestaan. Avoimuusrekisterin verkkopalvelusta kuka tahansa voi tarkistaa, mistä aiheista ja keitä poliittisia päättäjiä eri organisaatiot ovat lobanneet. Nyt tarkasteltava raportointijakso on 1.7.–31.12.2025.
Pankkibarometri: Yritysten luotonkysyntä piristyi alkuvuonna – odotukset kotitalouksien luotonkysynnästä vahvistuneet6.3.2026 06:00:00 EET | Tiedote
Kotitaloudet ovat kysyneet luottoja alkuvuoden 2026 aikana hieman enemmän kuin vuotta aiemmin, selviää Finanssiala ry:n (FA) Pankkibarometrista. Odotukset kotitalouksien lainanottohalukkuudesta ovat myönteiset ja kasvaneet hieman edellisestä kyselystä. Kotitalouksien odotetaan kysyvän luottoja erityisesti oman asunnon hankintaan ja remontoinnin sekä sijoittamiseen. Yritykset ovat kysyneet luottoja selvästi enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan, ja odotukset ovat varsin myönteiset. Pankkibarometrissaan FA kysyy neljännesvuosittain pankinjohtajien käsityksiä ja odotuksia luotonkysynnän ja eri sijoitusmuotojen kehityksestä. Barometrikysely I/2026 tehtiin pankinjohtajille helmikuussa.
"Pankkisääntelyn lopputulos vakaa, mutta tarpeettoman monimutkainen" – Olli Rehn ja Arno Ahosniemi yhtä mieltä yksinkertaistamisesta, eri mieltä pääomavaatimuksista28.2.2026 09:00:00 EET | Tiedote
Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn peräänkuuluttaa pankkisääntelyn ja -valvonnan yksinkertaistamista mutta korostaa samalla vahvojen pääomapuskurien merkitystä finanssivakaudelle. Finanssiala ry:n (FA) toimitusjohtaja Arno Ahosniemi kannattaa vahvasti sääntelyn ja valvonnan yksinkertaistamista. Hän tukee myös Rehnin näkemystä valvonnan oikeusperustan selkeyttämisestä ja oikeudellisesta ennakoitavuudesta. Ahosniemi korostaa, että pääomavaatimusten kokonaistasoa on arvioitava uudelleen, koska ne vaikuttavat siihen, missä määrin pankeilla on luotonantokapasiteettia ja mitä kohteita ne rahoittavat.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme