Hormonikierukka on käytännöllinen ja turvallinen ehkäisymenetelmä lääkkeellisen raskaudenkeskeytyksen jälkeen
Raskaudenkeskeytysten kokonaismäärä on vähentynyt sekä Suomessa että maailmalla, mutta toistuvien keskeytysten osuus on pysynyt vakaana. Lääkkeellinen raskaudenkeskeytys on syrjäyttänyt kirurgisen keskeytyksen monissa maissa, ja Suomessa jo 97 prosenttia keskeytyksistä tehdään lääkkeellisesti.
Pitkäaikainen raskaudenehkäisy eli kohdunsisäiset kierukat ja ihonalaiset kapselit ovat erittäin tehokkaita ehkäisymenetelmiä. Niiden käytön aloitus kirurgisen keskeytyksen yhteydessä lisää sekä ehkäisyn käyttöä että vähentää myöhempiä suunnittelemattomia raskauksia. Kierukan asetusta välittömästi lääkkeellisen keskeytyksen yhteydessä ei ole tutkittu aiemmin.
Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Riina Korjamo selvitti väitöstyössään välittömästi (0-3 päivää) lääkkeellisen keskeytyksen jälkeen ja myöhemmin (2-4 viikkoa) keskeytyksen jälkeen aloitetun hormonikierukkaehkäisyn käyttökelpoisuutta ja turvallisuutta. Satunnaistettuun tutkimukseen osallistui 264 aikuista naista.
Välittömästi asetetuista kierukoista kolmen kuukauden aikana poistui kokonaan tai osittain 21 % ja myöhemmin asetetuista 4 %. Välittömästi asetettu kierukka oli kuitenkin vuoden kuluttua paremmin käytössä kuin myöhemmin asetettu (62 % vs. 40 %). Raskaudenkeskeytyksen jälkeisten ongelmien ilmaantuvuudessa ei ollut eroa ryhmien välillä.
Väitöstyönsä toisessa osassa Korjamo tutki kuukauden kuluessa keskeytyksen jälkeen aloitetun pitkäaikaisen ehkäisyn vaikutusta uusien raskauksien ja uusintakeskeytysten ilmaantuvuuteen.
Kohorttitutkimus koostui 666 naisen tiedoista. Yli puolet näistä naisista (360) suunnitteli pitkäaikaista ehkäisymenetelmää raskaudenkeskeytyksen jälkeiseksi ehkäisyksi, mutta ainoastaan 177 naisen osalta suunnitelma toteutui.
Lähes kahden vuoden seuranta-aikana todettiin yhteensä 59 ei-toivottua raskautta – suurin osa naisilla, jotka suunnittelivat, mutta eivät kuitenkaan aloittaneet pitkäaikaista ehkäisyä. Aloitettu pitkäaikainen ehkäisy pienensi uuden ei-toivotun raskauden ja uusintakeskeytyksen riskiä yli seitsemänkertaisesti verrattuna niiden naisten ryhmään, joka suunnitteli, muttei aloittanut kierukka- tai kapseliehkäisyä.
– Lääkkeellisen raskaudenkeskeytyksen yhteydessä hormonikierukkaehkäisyn aloitus on toteutettavissa ja turvallista. Vaikka välittömästi asetettu kierukka voikin osittain poistua useammin kuin myöhemmin asetettu, välitön asetus lisää kierukkaehkäisyn aloituksia ja pitkäaikaista käyttöä. Välittömästi tai vain lyhyellä viiveellä keskeytyksen jälkeen aloitettu pitkäaikainen ehkäisy vähentää uusia ei-toivottuja raskauksia ja raskaudenkeskeytyksiä, Korjamo tiivistää.
Korjamo huomauttaa, että sattumoisin juuri hänen väitöspäivänään vietetään kansainvälistä turvallisen abortin päivää (http://www.september28.org/). – Väitöskirjani aihe on toki keskeytyksenjälkeinen raskaudenehkäisy, mutta se sivuaa myös tämän teemapäivän aihetta, hän toteaa.
LL Riina Korjamo väittelee 28.9.2018 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Long-acting reversible contraception (LARC) after medically induced abortion" (Pitkäaikainen ehkäisy lääkkeellisen raskaudenkeskeytyksen jälkeen). Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Seth Wichmann -sali, Naistenklinikka, Haartmaninkatu 2. Vastaväittäjänä on professori Sharon Cameron Edinburghin yliopistosta, ja kustoksena on professori Oskari Heikinheimo. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa. https://helda.helsinki.fi/handle/10138/243057
Väittelijän yhteystiedot:
************************************
Ystävällisin terveisin
Päivi Lehtinen, tiedeviestinnän asiantuntija, Helsingin yliopisto
paivi.m.lehtinen@helsinki.fi 050 406 2043
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Baarimikko voi olla urpo, mutta Urpo maailman paras baarimikko26.4.2024 07:30:00 EEST | Tiedote
Monia etunimiä käytetään arkikielessä yleisniminä: esimerkiksi stereotyyppistä teinipoikaa voidaan sanoa jonneksi ja oksennusta yrjöksi. Etunimet voivat olla myös yhdyssanan osia. Esimerkiksi sanojen lappuliisa, baarimikko ja taskumatti jälkimmäinen osa on etunimi.
Eduskuntavaalitutkimus 2023 julkistamistilaisuus 13.5. Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa25.4.2024 11:02:23 EEST | Kutsu
Lämpimästi tervetuloa ”Pääministerivaalit polarisaation aikakaudella: Eduskuntavaalitutkimus 2023” julkistamistilaisuuteen 13.5. klo 10-12 . Nyt julkaistava eduskuntavaalitutkimuksen pääraportti on kattava teos suomalaisten äänestäjien käyttäytymisestä 2023 eduskuntavaaleissa.
Iäkkäiden lääkehoidon riskitekijöiden tunnistaminen on avainasemassa kotona asumisen tukemisessa23.4.2024 09:58:40 EEST | Tiedote
Tuoreessa väitöstutkimuksessa on kehitetty malli iäkkäiden lääkehoidon riskitekijöiden tunnistamiseksi osana laajempaa terveystarkastusta. Tutkimuksen tavoitteena oli tarjota konkreettisia keinoja iäkkäiden terveyden ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi, jotta he voisivat asua kotona mahdollisimman pitkään.
Helsingin yliopiston operatiivinen tulos 2023 oli 16 miljoonaa euroa miinuksella17.4.2024 14:37:06 EEST | Tiedote
Varainhankinta sekä sijoitus- ja rahoitustuotot nostivat kokonaistuloksen plussalle. Yliopisto lisää sijoitustoiminnan tuotonjakoa perustehtävään seuraavien viiden vuoden ajan.
Pelastakaa tiede! -dokumenttielokuva kertoo tieteen evakuoinnin tarinan17.4.2024 10:28:01 EEST | Tiedote
Kirjailija, FT Anna Kortelainen, Kansalliskirjasto ja Kirjastokaista ovat tuottaneet yhteistyössä dokumentin, joka pureutuu Kansalliskirjaston aineistojen evakuointiin talvi- ja jatkosodan aikana. Elokuva julkaistaan 17.4.2024 Kirjastokaistan verkkosivuilla sekä Kansalliskirjaston Youtube-kanavalla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme