Jyväskylän yliopisto

Huoli työurasta vaikeuttaa työn ja perheen yhteensovittamiseen liittyviä päätöksiä nuorilla naisilla

Jaa
Joka viides nuori nainen on huolissaan tulevaisuuden ura- ja työelämänäkymistään, paljastaa tuore tutkimus. Huoli työurasta näyttää tuottavan epävarmuutta myös perheen perustamiseen sekä työn ja perheen yhteensovittamiseen liittyviin päätöksiin.
Väitöskirjatutkija, KM Outi Alakärppä tutkii nuorten naisten odotuksia työstä, perheestä ja näiden elämänalueiden yhteensovittamisesta. Kuva: Petteri Kivimäki
Väitöskirjatutkija, KM Outi Alakärppä tutkii nuorten naisten odotuksia työstä, perheestä ja näiden elämänalueiden yhteensovittamisesta. Kuva: Petteri Kivimäki

Työelämän epävarmuus sekä kiireen ja henkisen kuormituksen lisääntyminen 2000-luvulla ovat vaikeuttaneet nuorten aikuisten työelämään kiinnittymistä. Jyväskylän yliopiston tutkimuksessa havaittiin, että enemmistö nuorista naisista suhtautui tulevaisuuden uraan ja työelämään luottavaisesti, mutta peräti joka viides oli huolissaan ura- ja työelämänäkymistään. Tutkimus perustuu Nuorisobarometriin 2019 vastanneiden 18–29-vuotiaiden, nuorten naisten vastauksiin (N=527).

Väitöskirjatutkija Outi Alakärpän mukaan tuloksista löytyy aiheita sekä iloon että huoleen.

– Löysimme kolme erilaista työelämäprofiilia. Naisista 43 prosenttia oli luottavaisia, 37 prosenttia varovaisen luottavaisia ja 20 prosenttia huolestuneita tulevaisuuden uran ja työelämän suhteen. Aikaisempien tutkimusten valossa tulokset ovat varsin myönteisiä työelämäluottamuksen suhteen, mutta merkille pantavaa on sosioekonomisten tekijöiden yhteys työelämäluottamuksen rakentumiseen. Nämä tuottavat siten eroja naisten välille, Alakärppä summaa.

Korkeakoulutus, varallisuus ja pääkaupunkiseudulla asuminen tuovat luottamusta

Tutkimuksen mukaan naiset, jotka olivat korkeasti koulutettuja, mukana työelämässä, asuivat pääkaupunkiseudulla, ja jotka arvioivat oman taloudellisen tilanteensa korkeimmaksi olivat luottavaisimpia tulevaisuuden uran ja työelämän suhteen. Sen sijaan naiset, joilla ei ollut tutkintoa, ja jotka olivat työttömiä tai opiskelijoita sekä asuivat maaseutumaisissa ja taajaan asutuissa kunnissa olivat huolestuneimpia. Luottavaisesti omaan uraan ja työelämään suhtautuville naisille kasautui siis paitsi taloudellisia, myös sosiaalisia resursseja.

– Huolestuttavaa tämä on siinä mielessä, että huoli tulevaisuudesta tuottaa myös epävarmuutta perheen perustamiseen ja työn ja perheen yhteensovittamiseen liittyviin päätöksiin nuorilla naisilla. Alhainen koulutustaso, heikko työmarkkina-asema, taloudellinen epävarmuus ja vähäiset työllistymismahdollisuudet näyttävät kaventavan nuorten naisten toimintamahdollisuuksia työn ja perheen yhteensovittamiseen liittyvässä päätöksenteossa, toteaa Alakärppä.

Tutkimuksessa havaittiin, että erityisesti naiset, jotka olivat varovaisen luottavaisia oman uran ja työelämän suhteen, pitivät työn ja perheen yhteensovittamista mahdottomana yhtälönä. Lisäksi naiset, jotka olivat huolestuneita, olivat valmiita lykkäämään perheen perustamista työhön liittyvien syiden takia.

– Jos omaa paikkaa ei esimerkiksi työelämässä löydy, päätöksiä kuten perheen perustamista lykätään tai sitten tehdään sellaisia päätöksiä, jotka eivät ole ensisijaisia tai toivottuja. Näillä päätöksillä on kuitenkin pitkälle ulottuvat vaikutukset nuorten naisten elämässä.

Alakärppä penääkin yhteiskunnan vastuuta eriarvoistumiskehityksen korjaamiseksi ja nuorten naisten työelämämahdollisuuksien parantamiseksi.

– Poliittisesti tulisi löytyä tahtoa siihen, että löydetään keinoja resurssien oikeudenmukaisempaan jakautumiseen ja siihen, että nuoret naiset taustastaan riippumatta pääsevät kiinnittymään yhteiskuntaan ja työelämään, ja rakentamaan siten mielekästä elämänkulkua.

KM Outi Alakärppä tutkii väitöskirjassaan nuorten naisten odotuksia työstä, perheestä ja näiden elämänalueiden yhteensovittamisesta. Nuorisobarometri 2019 -kyselyaineiston pohjalta tässä osatutkimuksessa tarkasteltiin nuorten naisten tulevaisuuden uraa ja työelämää koskevia odotuksia sekä näiden odotuksien yhteyksiä naisten taustatekijöihin. Lisäksi tutkittiin työelämäodotuksien yhteyttä siihen, mitä nuoret naiset odottavat työn ja perheen yhteensovittamiselta. Kyselyaineiston lisäksi väitöstutkimuksessa hyödynnetään haastatteluaineistoa.

Alkuperäisjulkaisu:

Alakärppä, O., Räikkönen, E., Rönkä, A., & Sevón, E. (2022). Confident, cautiously confident or concerned? Working life profiles, capabilities, and expectations for work-family reconciliation among young Finnish women. Community, Work and Family, https://doi.org/10.1080/13668803.2022.2027743

Lisätietoja:

Väitöskirjatutkija Outi Alakärppä, puh. 040 805 4827, outi.j.alakarppa@jyu.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

viestinnän asiantuntija
Kirke Hassinen
kirke.m.hassinen@jyu.fi
puh. +358 50 462 6920

Kuvat

Väitöskirjatutkija, KM Outi Alakärppä tutkii nuorten naisten odotuksia työstä, perheestä ja näiden elämänalueiden yhteensovittamisesta. Kuva: Petteri Kivimäki
Väitöskirjatutkija, KM Outi Alakärppä tutkii nuorten naisten odotuksia työstä, perheestä ja näiden elämänalueiden yhteensovittamisesta. Kuva: Petteri Kivimäki
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Väitös: Julkisen sektorin IT-hankkeet kaatuvat usein rakenteellisiin ongelmiin - ratkaisuna modulaariset järjestelmät ja läpinäkyvyyden lisääminen17.12.2025 12:00:00 EET | Tiedote

Reetta-Kaisa Kukkonen selvitti väitöstutkimuksessaan, etteivät julkisen sektorin IT-hankkeiden ongelmat johdu teknisen osaamisen puutteesta, vaan hallinnon rakenteellisista ongelmista. Siiloutuminen, tiedonkulun katkokset ja jäykät hankintakäytännöt johtavat hankintoihin, joissa järjestelmistä tulee helposti jäykkiä, vaikeasti muokattavia ja kalliita ylläpitää. Ratkaisuksi Kukkonen esittää modulaarisempiä järjestelmiä ja hankintatiedon suurempaa läpinäkyvyyttä.

Jyväskylän yliopisto sai lähes 300 000 euroa kahteen kognitiivista turvallisuutta ja kriisinkestävyyttä tukevaan hankkeeseen17.12.2025 08:00:00 EET | Tiedote

Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunta sai lähes 300 000 euroa rahoitusta kahteen yhteiskunnallista kriisinkestävyyttä ja kognitiivista turvallisuutta tukevaan hankkeeseen. Hankkeissa kehitetään nuorille tarkoitettu digitaalinen peli sekä rakennetaan suomen kokonaisturvallisuutta tukeva kognitiivisen turvallisuuden barometri. Hankkeita rahoittavat NordForsk ja Maanpuolustuksen tieteellinen neuvottelukunta (MATINE).

Uusi koneoppimismalli ennustaa proteiinien sitoutumisen kultananoklustereihin – mahdollistaa uuden sukupolven biolääketieteellisten nanomateriaalien kehittämisen17.12.2025 07:05:00 EET | Tiedote

Jyväskylän yliopiston Nanotiedekeskuksen tutkijat ovat kehittäneet edistyksellisen laskennallisen mallin, joka voi nopeuttaa nanomateriaalien käyttöä biolääketieteellisissä sovelluksissa. Tutkimuksessa esiteltiin ensimmäinen yleistettävissä oleva koneoppimisen malli, joka pystyy ennustamaan proteiinien vuorovaikutuksen kultananoklusterien kanssa. Näitä materiaaleja käytetään laajasti biolääketieteen kuvantamisessa, biosensoreissa ja kohdennetussa lääkeannostelussa.

Pitkäaikainen liikunta suojaa metaboliselta oireyhtymältä, mutta aloittaminen kannattaa myös myöhemmin17.12.2025 06:30:00 EET | Tiedote

Jyväskylän yliopiston pitkittäistutkimuksen mukaan läpi aikuisuuden liikunnallisesti aktiiviset henkilöt kärsivät selvästi harvemmin metabolisesta oireyhtymästä kuin ne, jotka liikkuvat vähän. Liikunta, erityisesti lihaskuntoharjoittelu, myöhäisaikuisuuden alussa voi kuitenkin lieventää aikaisemmasta liikkumattomuudesta aiheutuneita riskejä. Tutkijat korostavat, ettei koskaan ole liian myöhäistä aloittaa liikkumista.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye