HUS ehdottaa neljää keskeistä korjausta sote-rahoitusmalliin
Suomi käyttää huomattavan paljon vähemmän rahaa sosiaali- ja terveydenhuoltoon kuin muut Pohjoismaat. Suomessa terveydenhuollon julkinen rahoitus on 6,9 prosenttia bruttokansantuotteesta, kun se esimerkiksi Ruotsissa on 9,3 prosenttia.
Sote-uudistus ei korjaa tätä perusongelmaa. Päinvastoin se vähentää palvelujärjestelmän resursseja entisestään. Lakiehdotuksen liitemateriaalin mukaan Uudellamaalla olisi vuonna 2029 käytettävissä 230 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna 2020.
HUSin arvio rahoituksen supistumisesta koko Uudenmaan soten osalta on kuitenkin noin 400 miljoonaa euroa vuodessa. HUS-yhtymän osalta se tarkoittaisi yhteensä yli 100 milj. euroa vuodessa, mikä vastaa 1 500 henkilötyövuotta.
HUS ehdottaa sote-uudistuksen rahoituspohjaan seuraavat muutokset:
- Sairausluokkia lisätään ja laajennetaan niin, että mukaan lasketaan todelliset isoja kustannuksia aiheuttavat sairaudet tilastollisten sairauksien aiheuttamien kustannusten lisäksi.
- Tarvekertoimissa huomioidaan nykyistä paremmin alueiden erityispiirteitä, kuten esimerkiksi väestön ja kustannustason muutoksista tai maahanmuutosta aiheutuvia kustannustekijöitä.
- Käytettyjen keskimääräisten kustannusten sijaan käytetään alueellisia kustannuksia siten, että tehokkuudesta riippumattomat kustannuserot tulevat huomioiduksi.
- Opetusta ja tutkimusta koskeva rahoitus irrotetaan tarvevakiointikertoimilla jaettavasta rahoituksesta omaksi erillisrahoituksekseen.
Tarpeeseen pohjautuva rahanjakomalli on tavoitteena hyvä ja oikeudenmukainen, mutta esitetty malli ei täytä näitä kriteerejä. Sote-palvelujen rahanjako perustuu lähes 80 prosenttisesti THL:n tarvevakiointimalliin, joten pienikin virhe mallissa johtaa perusteettomaan rahanjakoon.
Tarvevakiointimallissa ei ole huomioitu kaikkia sairauksia, joiden hoidosta syntyy todellisuudessa merkittäviä kustannuksia. Näin kustannukset näyttävät todellista alhaisemmilta eikä tuleva sote-rahoitus riittäisi niiden kattamiseen. Muun muassa koronavirusepidemian kaltaisia kustannuksia ei huomioitaisi lainkaan.
HUSin toimitusjohtaja Juha Tuominen kuvaa mallin ongelmaa esimerkin avulla: ”75-vuotias Pirkko sairastaa sydänsairautta, jonka nykyaikainen hyvä hoito edellyttäisi läppävian korjausta. Se maksaa yhteiskunnalle 25 000 euroa. Tarvekertoimen laskukaava ei kuitenkaan ota huomioon läppävikadiagnoosia, koska se puuttuu tarvekertoimen laskennan perusteista. Hoidon kustannuksia ei siten huomioida rahoituksen jakoa määrittävissä kertoimissa. Tämä kannustaa pahimmillaan vaikuttavampien mutta kalliiden hoitojen välttämiseen. Pirkon hoitoa saatetaan sinnitellä halvemmalla lääkehoidolla rahoitusvajeen vuoksi.”
HUSin mukaan hyvinvointialueiden tarvekertoimien pitää olla oikeassa suhteessa toisiinsa. Nykyisellään malli vaarantaa uusmaalaisten yhdenvertaisuuden. Pahimmillaan uusmaalaisten verot nousevat, mutta palvelut huononevat. Tarvevakiointimalli vääristää kannustimia ja ohjaten kansalaisia saatavuuden ja laadun heiketessä vähitellen eriarvoisesti vakuutusten piiriin.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Toimitusjohtaja Juha Tuominen (yhteydenotot toimitusjohtajan assistentti Kaarina Heikinheimo, s-posti kaarina.heikinheimo(at)hus.fi)
Hankejohtaja Teppo Heikkilä, teppo.heikkila(at)hus.fi
Liitteet
Tietoja julkaisijasta
HUS Helsingin yliopistollisessa sairaalassa saa vuosittain hoitoa noin 680 000 potilasta. HUSissa työskentelee lähes 27 000 ammattilaista kaikkien potilaiden parhaaksi. Vastuullamme on 24 jäsenkunnan asukkaiden erikoissairaanhoito. Lisäksi meille on keskitetty valtakunnallisesti useiden harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoito.
HUS on Suomen suurin terveydenhuoltoalan toimija ja maan toiseksi suurin työnantaja. Osaamisemme on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua. Yliopistollisena sairaalana tutkimme ja kehitämme jatkuvasti hoitomenetelmiämme sekä toimintaamme.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta HUS
Arbetet med HUS servicenät framskrider - ändringar i sjukhusens profiler övervägs4.3.2024 13:34:40 EET | Tiedote
HUS måste anpassa sin ekonomi avsevärt under de följande åren och planerar centralisera sin jourmässiga operationsverksamhet nattetid samt tjänster inom specialiteterna vid olika sjukhus.
HUSin palveluverkkotyö etenee - sairaaloiden profiilien muutoksia pohditaan4.3.2024 13:34:40 EET | Tiedote
HUS joutuu sopeuttamaan talouttaan merkittävästi seuraavina vuosina ja se suunnittelee yöaikaisen päivystysleikkaustoiminnan sekä erikoisalojen palvelujen keskittämistä eri sairaaloissa.
Kundparkeringen på Hyvinge och Lojo sjukhusområden blir avgiftsbelagd från och med den 6 mars 20241.3.2024 13:25:14 EET | Tiedote
År 2023 beslutade HUS-sammanslutningen att parkeringsverksamheten i princip ska täcka kostnaderna för verksamheten. Kundparkeringen vid Hyvinge och Lojo sjukhus blir avgiftsbelagd den 6 mars 2024.
Asiakaspysäköinti muuttuu maksulliseksi Hyvinkään ja Lohjan sairaala-alueilla 6.3.2024 alkaen1.3.2024 13:25:14 EET | Tiedote
HUS-yhtymä päätti vuonna 2023, että pysäköintitoiminnan tulee lähtökohtaisesti kattaa toiminnasta aiheutuvat kulut. Asiakaspysäköinnin maksullisuus Hyvinkään ja Lohjan sairaaloissa tulee voimaan 6.3.2024.
HUS-sammanslutningens styrelse sammanträder den 4 mars 202429.2.2024 15:00:22 EET | Tiedote
HUS-sammanslutningens styrelse sammanträder måndagen den 4 mars 2024 för att behandla bland annat budgetramen för 2024 och utvecklingen av HUS servicenät.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme