HUS ja Lastenklinikoiden Kummit tuovat apua lasten ahdistuneisuuden hoitoon
Ahdistuneisuushäiriöitä esiintyy jopa 6–10 prosentilla lapsista ja ne puhkeavat monia muita häiriöitä nuoremmalla iällä. Ahdistuneisuushäiriöt aiheuttavat merkittävää toimintakyvyn laskua lapsille ja vaikuttavat usein koko perheen hyvinvointiin.
Cool Kids on osa Lastenkilinkoiden Kummien Mielen tila -kampanjaa, jonka tavoitteena on vuosina 2020–2022 näyttöön perustuvan Cool Kids -hoito-ohjelman valtakunnalliseen jalkauttaminen sekä näyttöön perustuvien menetelmien kehittäminen ja edistäminen Suomessa.
”Lasten ja nuorten mielenterveys on yksi Kummituen keskeisistä osa-alueista ja haastavassa nykytilanteessa konkreettisia keinoja tarvitaan yli perinteisten toimintamallien ja -rajojen. Cool Kids -hoito-ohjelman levittäminen yhteistyössä HUSin kanssa on tehokas tapa tuoda systemaattista ja näyttöön perustuvaa apua paremmin saataville. Lasten ja nuorten henkisen hyvinvoinnin asialle tarvitaan nyt monipuolisesti kaikkia tahoja”, sanoo Lastenklinikoiden Kummien toiminnanjohtaja Anu Rapeli.
”Suomessa jopa 100 000 lasta ja nuorta kärsii ahdistuneisuudesta, eikä kaikkien tilanteeseen ehditä puuttua ajoissa. Lapsen ahdistuksen hoidossa perheen osallistuminen ja tuki ovat tärkeitä. Cool Kids -hoito-ohjelman ansiosta lapsen lisäksi koko perhe saa välineitä lapsen auttamiseksi”, kertoo HUSin lastenpsykiatrian linjajohtaja Leena Repokari.
Yli puolet hoito-ohjelman läpikäyneistä lapsista ei kärsi enää ahdistuneisuudesta – lähes kaikkien oireet lievenevät
Cool Kids -hoito-ohjelma perustuu kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan ja soveltuu lapsille ja nuorille, joiden keskeisenä ongelmana on epärealistiset pelot ja huolet. Hoito-ohjelma sisältää 10 tapaamiskertaa ja sen kesto on noin 12 viikkoa. Lapset ja vanhemmat saavat omat työkirjat työskentelyn tueksi.
Hankkeessa on nyt koulutettu 60 ammattilaista ja hoito-ohjelmassa on ollut yhteensä mukana 75 perhettä, joista puolet ovat saaneet hoidon päätökseen, ja loppujen hoito päättyy kesään mennessä. Suurin osa hoidoista on toistaiseksi toteutettu yksilöllisenä perhehoitona, sillä ryhmämuotoista perhehoitoa ei ole voitu toteuttaa pandemian vuoksi. Ryhmämuotoisia koulutuksia on suunniteltu syksyksi.
Tanskassa tehdyn tutkimuksen mukaan 50 % hoitoprosessin läpikäyneistä lapsista ja nuorista ei enää täyttänyt ahdistuneisuushäiriödiagnoosia hoidon jälkeen.
”HUSissa Cool Kids -hoito-ohjelma on ollut käytössä jo pitkään ja palaute perheiltä on ollut erinomaista. Ryhmämuotoisen perhehoidon etuina on mahdollisuus auttaa useita lapsia ja perheitä samanaikaisesti, ryhmän tarjoama vertaistuki sekä lapsille että vanhemmille, sanoo hanketta koordinoiva psykologi Sanna Hemnell HUSin lastenpsykiatriasta.
Cool Kids -hoito-ohjelma oli helppoa ottaa käyttöön koulutuksen jälkeen. Ohjelman selkeä rakenne ja eteneminen ovat antaneet paljon hyviä työkaluja työskentelyyn ahdistuneiden lasten ja heidän vanhempiensa kanssa. Cool Kids -hoito on yksikössämme osoittautunut toimivaksi tavaksi auttaa ahdistuksen kanssa kamppailevia lapsia ja heidän perheitään”. (Koulutuspalaute)
Tavoitteena tarjota Cool Kids -hoito-ohjelmaa pysyvästi ympäri Suomen
Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa on koulutettu työntekijöitä jokaiseen yliopistosairaalaan sekä Espooseen, Vantaalle, Päijät-Hämeeseen, Kymenlaaksoon ja Etelä-Karjalaan. Suunnitteilla on levittää mallia laajasti eri yliopistosairaaloiden erityisvastuualueille. Seuraava koulutus alkaa syksyllä 2021. Hankkeen aikana koulutetaan menetelmäohjaajia myös muihin yliopistosairaaloihin. He voivat ottaa omalta erityisvastuualueeltaan koulutuksen käyneitä työntekijöitä menetelmäohjaukseen vuoden ajaksi, mikä on vaatimuksena Cool Kids -ohjaajaksi akkreditoitumiseksi. Näin Cool Kids -hoito-ohjelma saadaan vakiintuneeksi hoitomuodoksi hankkeen päätyttyä.
”Cool Kids -hoito-ohjelma sopii hyvin erikoissairaanhoidon lisäksi käytettäväksi mm. perheneuvoloissa ja kouluissa. Kiinnostusta on ollut laajasti ympäri Suomen. On hienoa, että voimme Lastenklinikoiden Kummien tuella tarjota apua lasten ahdistuneisuushäiriöiden hoitoon ja jatkossa yhä useampi lapsi saa apua”, päättää Sanna Hemnell.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Psykologi Sanna Hemnell, p. 040 625 5774, sanna.hemnell@hus.fi
HUS Lastenpsykiatria
Linjajohtaja, ylilääkäri Leena Repokari, p. 050 427 0457, leena.repokari@hus.fi
HUS Lastenpsykiatria
Toiminnanjohtaja Anu Rapeli, p. 040 149 0032, anu@kummit.fi
Lastenklinikoiden Kummit ry
Tietoja julkaisijasta
HUS Helsingin yliopistollisessa sairaalassa saa vuosittain hoitoa noin 680 000 potilasta. HUSissa työskentelee lähes 27 000 ammattilaista kaikkien potilaiden parhaaksi. Vastuullamme on 24 jäsenkunnan asukkaiden erikoissairaanhoito. Lisäksi meille on keskitetty valtakunnallisesti useiden harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoito.
HUS on Suomen suurin terveydenhuoltoalan toimija ja maan toiseksi suurin työnantaja. Osaamisemme on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua. Yliopistollisena sairaalana tutkimme ja kehitämme jatkuvasti hoitomenetelmiämme sekä toimintaamme.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta HUS
Riktad screening kan förebygga farliga hjärnblödningar hos rökande medelålders kvinnor26.6.2025 08:58:18 EEST | Pressmeddelande
Enligt en undersökning utförd av finländska neurokirurger har till och med var tionde kvinna i åldern 50–60 år som röker ett hjärnaneurysm. En screening riktad till denna riskgrupp kan förebygga allvarliga hjärnblödningar.
Kohdennettu seulonta voi ehkäistä vaarallisia aivoverenvuotoja tupakoivilla keski-ikäisillä naisilla26.6.2025 08:58:18 EEST | Tiedote
Suomalaisten neurokirurgien tutkimuksen mukaan jopa joka kymmenennellä tupakoivalla 50–60-vuotiaalla naisella on aivovaltimopullistuma. Tälle riskiryhmälle kohdennettu seulonta voi ehkäistä vakavia aivoverenvuotoja.
Targeted screening may prevent dangerous cerebral hemorrhages in middle-aged women who smoke26.6.2025 08:58:18 EEST | Press release
According to a study by Finnish neurosurgeons, up to one in ten female smokers aged 50–60 have an intracranial aneurysm. Screening targeted at this risk group may prevent severe cerebral hemorrhages.
Arteriovenösa missbildningar i hjärnan orsakar sällan plötslig död utanför sjukhus24.6.2025 08:59:37 EEST | Pressmeddelande
En finländsk studie visar att arteriovenösa missbildningar i hjärnan (AVM) endast sällan leder till plötslig död utanför sjukhus. Överraskande nog visade sig epileptiska anfall vara en vanligare dödsorsak än hjärnblödningar.
Aivojen valtimo-laskimoepämuodostumat aiheuttavatkin vain harvoin äkkikuolemia sairaalan ulkopuolella24.6.2025 08:59:37 EEST | Tiedote
Suomalaistutkimus osoitti, että aivojen valtimo-laskimoepämuodostumat (AVM) johtavat vain harvoin äkillisiin kuolemiin sairaalan ulkopuolella. Yllättäen epilepsiakohtaukset osoittautuivat yleisemmäksi kuolinsyyksi kuin aivoverenvuodot.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme