HUS julkaisee digihoitopolun synnytyspelon hoitoon

Synnytyspelon digihoitopolku avataan Terveyskylän Omapolku -verkkopalvelussa maaliskuun toisella viikolla. Potilas ohjataan hoitopolulle oman neuvolan tai äitiyspoliklinikan lähetteellä. Potilas saa digihoitopolun kautta synnytyspelon hoitoon pitkäkestoisen tuen ja ammattilaiskontaktin. Toistaiseksi palvelu on saatavilla suomeksi.
”Valmennamme tulevaa synnyttäjää erilaisten tekstien, videoiden, vertaiskertomusten ja tehtävien avulla. Lisäksi verkkokätilömme vastaavat potilaan kysymyksiin. Vastaavista voimavaroja lisäävistä digihoitopoluista on hyviä kokemuksia jo Terveyskylän Mielenterveystalon puolella”, Naistenklinikan ja Jorvin sairaalan äitiyspoliklinikoiden osastonylilääkäri Terhi Saisto kertoo.
Sisältö on suunniteltu yhdessä synnytyslääkäreiden, kätilöiden ja synnytyspelkoon erikoistuneiden psykologien kanssa. Tavoitteena on lisätä ensisynnyttäjän omia voimavaroja, pystyvyyden tunnetta ja luottamusta hoitohenkilöstöön.
Synnytysvalmennuksella on myönteinen vaikutus synnytyskokemukseen
Ensisynnyttäjistä synnytyspelkoa kokee arviolta 10 prosenttia. Lievän synnytyspelon ensisijainen hoitopaikka on äitiysneuvola ja sen järjestämä perhevalmennus. Vaikeaa synnytyspelkoa kokee kuitenkin jopa 4–5 prosenttia Naistenklinikan ja Espoon sairaalan alueen synnyttäjistä. Nämä potilaat ohjataan lähetteellä HUSiin synnytyspelkopoliklinikalle.
Tuore digihoitopolku sopii potilaille, joille neuvolan hoito ei riitä, mutta taustalla ei ole vaikeaa psyykkistä sairautta tai traumaa. Vaatimuksena on myös sujuva suomen kielen taito.
Tutkimusten perusteella tiedetään, että synnytykseen hyvin valmistautuneiden synnytyskokemus on useammin myönteinen.
”Pyrimme siihen, että synnyttäjä voisi suhtautua synnytykseen luottavaisin mielin ja hänellä olisi valmius ottaa synnytys vastaan sellaisena kuin se on. Tavoitteenamme on lisätä synnyttäjän voimavaroja niin, että hän pystyisi yllättävissäkin tilanteissa säilyttämään hallinnan ja turvallisuuden tunteen. Koska hoitomuoto on uusi, kehitämme polkua jatkuvasti palautteen perusteella”, projektityöntekijä, kätilö Johanna Lampinen toteaa.
Valmennusta omassa tahdissa, omien voimavarojen ehdoilla
Potilas voi työskennellä digihoitopolulla omaan tahtiinsa ja kätilön tuella. Kätilö voi tarvittaessa ohjata potilaan digihoitopolulta poliklinikkavastaanotolle.
Suosituksena digihoitopolulla on tehdä maksimissaan yksi istunto päivässä. Yhteen istuntoon kuluu aikaa keskimäärin puolesta tunnista tuntiin. Polulla työskentely on teknisesti helppoa, ja sitä voi käyttää saavutettavasti kaikilla päätelaitteilla.
- Istunto 1: Synnytyksestä ja vanhemmuudesta
- Istunto 2: Kiintymyssuhde, parisuhde ja vanhemmuus
Lapsen ja vanhemman kiintyminen toisiinsa, riittävän hyvä vanhemmuus, vanhemmuuteen valmistautuminen, seksuaalisuus, parisuhde vauvaperheessä, yksin odottaminen - Istunto 3: Voimavarat
Omat voimavarat, tukihenkilön rooli, kun synnytys ei aina mene suunnitelmien mukaisesti - Istunto 4: Normaali synnytys
Synnytyksen vaiheet, kätilö synnyttäjän turvana, ensihetket vauvan kanssa - Istunto 5: Synnytyskipu ja sen lievitys
Millaista on synnytyskipu, miten sitä lievitetään, lääkkeettömät ja lääkkeelliset kivunlievitysvaihtoehdot - Istunto 6: Erityistilanteet
Yleiset huolet ja pelot, miten varautua yllätyksiin, poikkeavat tilanteet synnytyksessä, toive synnyttää keisarileikkauksella - Istunto 7: Valmiina synnytykseen
- Istunto 8: Synnytyksen jälkeen
Synnytyskokemus, läheisyys vauvan kanssa ja imetys, äitiys, palautuminen synnytyksestä, baby blues, lepo, synnytyksen jälkeinen masennus
Digihoitopolulla on mahdollisuus esittää myös henkilökohtaisia kysymyksiä synnytyspelkoon erikoistuneelle kätilölle. Kätilöt vastaavat potilaiden kysymyksiin kahdesti viikossa.
Lähettämisohjeet ja -indikaatiot löytyvät terveydenhuollon ammattilaisten TerveyskyläPro-palvelusta: Oppaat ja valmennukset > HUS NaiS Lähettämisohjeet.
Nähdäksesi tämän sisällön lähteestä www.youtube.com, anna hyväksyntä sivun yläosasta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Projektityöntekijä, kätilö Johanna Lampinen
HUS Naistentaudit ja synnytykset, erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistyö
p. 040 188 3520
johanna.j.lampinen@hus.fi
Osastonylilääkäri Terhi Saisto
HUS Naistentaudit ja synnytykset, Naistenklinikan ja Jorvin sairaalan äitiyspoliklinikat
p. 050 428 4686
terhi.saisto@hus.fi
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
HUS Helsingin yliopistollisessa sairaalassa saa vuosittain hoitoa noin 680 000 potilasta. HUSissa työskentelee lähes 27 000 ammattilaista kaikkien potilaiden parhaaksi. Vastuullamme on 24 jäsenkunnan asukkaiden erikoissairaanhoito. Lisäksi meille on keskitetty valtakunnallisesti useiden harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoito.
HUS on Suomen suurin terveydenhuoltoalan toimija ja maan toiseksi suurin työnantaja. Osaamisemme on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua. Yliopistollisena sairaalana tutkimme ja kehitämme jatkuvasti hoitomenetelmiämme sekä toimintaamme.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta HUS
Alla patienter som ska genomgå stötvågsbehandling av urinstenar behöver inte få antibiotika före behandlingen21.10.2025 07:47:57 EEST | Pressmeddelande
I en internationell prövning ledd av HUS undersöktes fördelarna, nackdelarna och behovet av antibiotika före stötvågsbehandling av urinstenar för att förebygga infektioner.
Kaikki potilaat eivät tarvitse antibioottia ennen virtsatiekivien murskaustoimenpidettä21.10.2025 07:47:57 EEST | Tiedote
HUSista johdetussa kansainvälisessä tutkimuksessa tarkasteltiin antibiootin hyötyjä, haittoja ja tarpeellisuutta ennen virtsakivien murskausta infektioiden ehkäisemiseksi.
Not all patients need antibiotics before shockwave lithotripsy for urolithiasis21.10.2025 07:47:57 EEST | Press release
An international study led by a HUS investigator examined the benefits, adverse effects, and necessity of antibiotics before shockwave lithotripsy in the prevention of infections.
God kognitiv funktionsförmåga kan främja återhämtning från en hjärnskada20.10.2025 08:27:58 EEST | Pressmeddelande
HUS studie inom neurokirurgi visar att en bra kognitiv kapacitet före en hjärnskada kan förbättra möjligheterna för återhämtning. En sämre kognitiv kapacitet kan däremot öka risken för en hjärnskada.
Hyvä kognitiivinen toimintakyky voi edistää aivovammasta toipumista20.10.2025 08:27:58 EEST | Tiedote
HUSin neurokirurgian tutkimus osoittaa, että hyvä kognitiivinen kapasiteetti ennen aivovammaa voi parantaa toipumismahdollisuuksia. Heikompi kognitiivinen kapasiteetti saattaa puolestaan lisätä riskiä saada aivovamma.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme


