HUS julkaisee digihoitopolun synnytyspelon hoitoon

Synnytyspelon digihoitopolku avataan Terveyskylän Omapolku -verkkopalvelussa maaliskuun toisella viikolla. Potilas ohjataan hoitopolulle oman neuvolan tai äitiyspoliklinikan lähetteellä. Potilas saa digihoitopolun kautta synnytyspelon hoitoon pitkäkestoisen tuen ja ammattilaiskontaktin. Toistaiseksi palvelu on saatavilla suomeksi.
”Valmennamme tulevaa synnyttäjää erilaisten tekstien, videoiden, vertaiskertomusten ja tehtävien avulla. Lisäksi verkkokätilömme vastaavat potilaan kysymyksiin. Vastaavista voimavaroja lisäävistä digihoitopoluista on hyviä kokemuksia jo Terveyskylän Mielenterveystalon puolella”, Naistenklinikan ja Jorvin sairaalan äitiyspoliklinikoiden osastonylilääkäri Terhi Saisto kertoo.
Sisältö on suunniteltu yhdessä synnytyslääkäreiden, kätilöiden ja synnytyspelkoon erikoistuneiden psykologien kanssa. Tavoitteena on lisätä ensisynnyttäjän omia voimavaroja, pystyvyyden tunnetta ja luottamusta hoitohenkilöstöön.
Synnytysvalmennuksella on myönteinen vaikutus synnytyskokemukseen
Ensisynnyttäjistä synnytyspelkoa kokee arviolta 10 prosenttia. Lievän synnytyspelon ensisijainen hoitopaikka on äitiysneuvola ja sen järjestämä perhevalmennus. Vaikeaa synnytyspelkoa kokee kuitenkin jopa 4–5 prosenttia Naistenklinikan ja Espoon sairaalan alueen synnyttäjistä. Nämä potilaat ohjataan lähetteellä HUSiin synnytyspelkopoliklinikalle.
Tuore digihoitopolku sopii potilaille, joille neuvolan hoito ei riitä, mutta taustalla ei ole vaikeaa psyykkistä sairautta tai traumaa. Vaatimuksena on myös sujuva suomen kielen taito.
Tutkimusten perusteella tiedetään, että synnytykseen hyvin valmistautuneiden synnytyskokemus on useammin myönteinen.
”Pyrimme siihen, että synnyttäjä voisi suhtautua synnytykseen luottavaisin mielin ja hänellä olisi valmius ottaa synnytys vastaan sellaisena kuin se on. Tavoitteenamme on lisätä synnyttäjän voimavaroja niin, että hän pystyisi yllättävissäkin tilanteissa säilyttämään hallinnan ja turvallisuuden tunteen. Koska hoitomuoto on uusi, kehitämme polkua jatkuvasti palautteen perusteella”, projektityöntekijä, kätilö Johanna Lampinen toteaa.
Valmennusta omassa tahdissa, omien voimavarojen ehdoilla
Potilas voi työskennellä digihoitopolulla omaan tahtiinsa ja kätilön tuella. Kätilö voi tarvittaessa ohjata potilaan digihoitopolulta poliklinikkavastaanotolle.
Suosituksena digihoitopolulla on tehdä maksimissaan yksi istunto päivässä. Yhteen istuntoon kuluu aikaa keskimäärin puolesta tunnista tuntiin. Polulla työskentely on teknisesti helppoa, ja sitä voi käyttää saavutettavasti kaikilla päätelaitteilla.
- Istunto 1: Synnytyksestä ja vanhemmuudesta
- Istunto 2: Kiintymyssuhde, parisuhde ja vanhemmuus
Lapsen ja vanhemman kiintyminen toisiinsa, riittävän hyvä vanhemmuus, vanhemmuuteen valmistautuminen, seksuaalisuus, parisuhde vauvaperheessä, yksin odottaminen - Istunto 3: Voimavarat
Omat voimavarat, tukihenkilön rooli, kun synnytys ei aina mene suunnitelmien mukaisesti - Istunto 4: Normaali synnytys
Synnytyksen vaiheet, kätilö synnyttäjän turvana, ensihetket vauvan kanssa - Istunto 5: Synnytyskipu ja sen lievitys
Millaista on synnytyskipu, miten sitä lievitetään, lääkkeettömät ja lääkkeelliset kivunlievitysvaihtoehdot - Istunto 6: Erityistilanteet
Yleiset huolet ja pelot, miten varautua yllätyksiin, poikkeavat tilanteet synnytyksessä, toive synnyttää keisarileikkauksella - Istunto 7: Valmiina synnytykseen
- Istunto 8: Synnytyksen jälkeen
Synnytyskokemus, läheisyys vauvan kanssa ja imetys, äitiys, palautuminen synnytyksestä, baby blues, lepo, synnytyksen jälkeinen masennus
Digihoitopolulla on mahdollisuus esittää myös henkilökohtaisia kysymyksiä synnytyspelkoon erikoistuneelle kätilölle. Kätilöt vastaavat potilaiden kysymyksiin kahdesti viikossa.
Lähettämisohjeet ja -indikaatiot löytyvät terveydenhuollon ammattilaisten TerveyskyläPro-palvelusta: Oppaat ja valmennukset > HUS NaiS Lähettämisohjeet.
Nähdäksesi tämän sisällön lähteestä www.youtube.com, anna hyväksyntä sivun yläosasta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Projektityöntekijä, kätilö Johanna Lampinen
HUS Naistentaudit ja synnytykset, erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistyö
p. 040 188 3520
johanna.j.lampinen@hus.fi
Osastonylilääkäri Terhi Saisto
HUS Naistentaudit ja synnytykset, Naistenklinikan ja Jorvin sairaalan äitiyspoliklinikat
p. 050 428 4686
terhi.saisto@hus.fi
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
HUS Helsingin yliopistollisessa sairaalassa saa vuosittain hoitoa noin 680 000 potilasta. HUSissa työskentelee lähes 27 000 ammattilaista kaikkien potilaiden parhaaksi. Vastuullamme on 24 jäsenkunnan asukkaiden erikoissairaanhoito. Lisäksi meille on keskitetty valtakunnallisesti useiden harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoito.
HUS on Suomen suurin terveydenhuoltoalan toimija ja maan toiseksi suurin työnantaja. Osaamisemme on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua. Yliopistollisena sairaalana tutkimme ja kehitämme jatkuvasti hoitomenetelmiämme sekä toimintaamme.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta HUS
Riktad screening kan förebygga farliga hjärnblödningar hos rökande medelålders kvinnor26.6.2025 08:58:18 EEST | Pressmeddelande
Enligt en undersökning utförd av finländska neurokirurger har till och med var tionde kvinna i åldern 50–60 år som röker ett hjärnaneurysm. En screening riktad till denna riskgrupp kan förebygga allvarliga hjärnblödningar.
Kohdennettu seulonta voi ehkäistä vaarallisia aivoverenvuotoja tupakoivilla keski-ikäisillä naisilla26.6.2025 08:58:18 EEST | Tiedote
Suomalaisten neurokirurgien tutkimuksen mukaan jopa joka kymmenennellä tupakoivalla 50–60-vuotiaalla naisella on aivovaltimopullistuma. Tälle riskiryhmälle kohdennettu seulonta voi ehkäistä vakavia aivoverenvuotoja.
Targeted screening may prevent dangerous cerebral hemorrhages in middle-aged women who smoke26.6.2025 08:58:18 EEST | Press release
According to a study by Finnish neurosurgeons, up to one in ten female smokers aged 50–60 have an intracranial aneurysm. Screening targeted at this risk group may prevent severe cerebral hemorrhages.
Arteriovenösa missbildningar i hjärnan orsakar sällan plötslig död utanför sjukhus24.6.2025 08:59:37 EEST | Pressmeddelande
En finländsk studie visar att arteriovenösa missbildningar i hjärnan (AVM) endast sällan leder till plötslig död utanför sjukhus. Överraskande nog visade sig epileptiska anfall vara en vanligare dödsorsak än hjärnblödningar.
Aivojen valtimo-laskimoepämuodostumat aiheuttavatkin vain harvoin äkkikuolemia sairaalan ulkopuolella24.6.2025 08:59:37 EEST | Tiedote
Suomalaistutkimus osoitti, että aivojen valtimo-laskimoepämuodostumat (AVM) johtavat vain harvoin äkillisiin kuolemiin sairaalan ulkopuolella. Yllättäen epilepsiakohtaukset osoittautuivat yleisemmäksi kuolinsyyksi kuin aivoverenvuodot.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme