HUS selvittää lasten tehohoidon saatavuuden yhteistyössä muiden yliopistosairaaloiden kanssa
Normaalitilanteessa lasten sydänleikkausjono on keskimäärin 50-60 lasta. Tällä hetkellä jono HUSin Uudessa lastensairaalassa on 117 lasta. Heistä 51 leikkauspotilasta eli 44 prosenttia lapsista on jonottanut yli lakisääteisen hoitotakuun mukaiset 180 vuorokautta.
”Lasten tehohoidon saatavuuden kannalta tilanne on kriittinen. Kyse on koko Suomea koskeva asia. Toisaalta ero nykytilanteen ja väestötarpeiden kannalta kestävän tilanteen välillä on ainoastaan 3-5 raskaan tehohoidon tehohoitopaikan ylläpitämiseksi tarvittava noin 20-25 tehosairaanhoitajan työpanoksen vaje”, kertoo HUSin lasten ja nuorten sairauksien toimialajohtaja Jari Petäjä.
HUSin Uuteen lastensairaalaan on keskitetty lainsäädännöllisesti lasten sydänkirurgia ja elinsiirrot. Lastensairaalan isojen lasten tehohoitopuoli tarjoaa ainoana suomalaisena keskuksena lasten ECMO-hoitoa. Tämän lisäksi Uudessa lastensairaalassa hoidetaan muitakin harvinaispotilaita kaikkialta Suomesta. Tehohoidosta ainoastaan kolmasosa (33 %) kohdistui HUS-piirin lapsille ja kaksi kolmasosaa (67 %) muiden sairaanhoitopiirien lapsille.
Tilannekuvan tarkentamiseksi ja sekä nopeiden että keskipitkän aikavälin toimenpidevaihtoehtojen kartoittamiseksi on katsottu tarkoituksenmukaiseksi nimetä kansalliseen asiantuntijaverkostoon tukeutuva työryhmä. Asiasta tekee kiireellisen sekä välitön potilaslähtöinen että hoitotakuulainsäädäntöön liittyvä juridinen paine. Työryhmän tulee luovuttaa raporttinsa 31.12.2022 mennessä.
Tavoitteena on työryhmätyön perusteella ryhtyä välittömästi toimenpiteisiin. Samalla pyritään antamaan mahdollisimman hyvä pohja mahdolliseen ministeriötason jatkotyöskentelyyn.
Lisätietoa:
Toimialajohtaja Jari Petäjä, HUS Lasten ja nuorten sairaudet, etunimi.sukunimi@hus.fi
Johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi, HUS, etunimi.sukunimi@hus.fi, p. 09 471 78450
Nimettävän työryhmän tehtävänä on:
- kuvata yliopistollisten sairaaloiden lasten tehohoidon resurssit ja potilasprofiilit sekä isojen lasten (PICU) että vastasyntyneiden (NICU) tehohoidon osalta.
- tunnistaa HUSissa leikattavista tehohoitoon tukeutuvista potilasryhmistä alaryhmiä, joita voitaisiin kirurgisesti hoitaa muissa yliopistosairaaloissa. Tässä tarkastelussa lähtökohtana on oltava myös se, missä määrin leikkausten siirtymistä voidaan tukea Uuden lastensairaalan kirurgien/anestesiologien osallistumisella leikkaustoimintaan ao. sairaaloissa. Toisin sanoen kirurgista osaamista voidaan siirtää ja tukea.
- tarkastella HUSin kokonaistehohoitokapasiteetin kautta, voidaanko Uuden lastensairaalan hoitovastuuta keventää Meilahden kampuksen aikuisten tehohoitokapasiteettia hyödyntämällä, ja minkälaisia koulutuksellisia tai muita resursseja tämä vaatisi.
- tarkastella, voidaanko kansallista NICU -toiminnan työnjakoa muuttaa siten, että HUSissa voitaisiin pidempikestoisesti vapauttaa ja kehittää HUS NICUn suoriutumiskykyä postoperatiivisessa vastasyntyneiden ja pienten imeväisten tehohoidossa siirtämällä keskossynnytyksiä tarvittaessa muihin yliopistollisiin lastenklinikoihin.
- tarkastella tarpeet ja käytännön toteutuksen mahdollisuudet/esteet sille, että HUS PICUa hyödynnettäisiin kansallisen lasten tehohoito-osaamisen koulutuspaikkana systemaattisesti (sekä sairaanhoitajat että lääkärit).
- tunnistaa esitettävien muutosten rahoitukselliset ja hoidonporrastusta koskevan lainsäädännön muutostarpeet huomioiden sote-uudistuksen mukanaan tuoma rahoitusrakenne.
- selvitellä mahdollisimman konkreettisesti lasten sydänleikkausten ostopalvelua pohjoismaiden muista yliopistosairaaloista.
- luovuttaa toimeksiannon mukainen raportti 31.12.2022 mennessä.
Työryhmän jäsenet
- Jukka Salminen, puheenjohtaja, HUS Lasten ja nuorten sairaudet, lastenkirurgian linjajohtaja
- Hannu Matikainen, sihteeri
- Heli Salmi, HUS ATEK, lasten tehohoidon vastuuylilääkäri
- Marjo Metsäranta, HUS Lasten ja nuorten sairaudet, neonatologian vastuuylilääkäri
- Päivi Miettinen, HUS Lasten ja nuorten sairaudet, hallinnollinen ylilääkäri
- Elmo Grönroos, HUS Lasten ja nuorten sairaudet, talouspäällikkö
- Vesa Eskola, TAYS
- Heikki Lukkarinen, TYKS
- Ulla Sankilampi, KYS
- Outi Peltoniemi, OYS
- Henkilöstön edustus (nimetään myöhemmin)
Avainsanat
Tietoja julkaisijasta
HUS Helsingin yliopistollisessa sairaalassa saa vuosittain hoitoa noin 680 000 potilasta. HUSissa työskentelee lähes 27 000 ammattilaista kaikkien potilaiden parhaaksi. Vastuullamme on 24 jäsenkunnan asukkaiden erikoissairaanhoito. Lisäksi meille on keskitetty valtakunnallisesti useiden harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoito.
HUS on Suomen suurin terveydenhuoltoalan toimija ja maan toiseksi suurin työnantaja. Osaamisemme on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua. Yliopistollisena sairaalana tutkimme ja kehitämme jatkuvasti hoitomenetelmiämme sekä toimintaamme.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta HUS
Riktad screening kan förebygga farliga hjärnblödningar hos rökande medelålders kvinnor26.6.2025 08:58:18 EEST | Pressmeddelande
Enligt en undersökning utförd av finländska neurokirurger har till och med var tionde kvinna i åldern 50–60 år som röker ett hjärnaneurysm. En screening riktad till denna riskgrupp kan förebygga allvarliga hjärnblödningar.
Kohdennettu seulonta voi ehkäistä vaarallisia aivoverenvuotoja tupakoivilla keski-ikäisillä naisilla26.6.2025 08:58:18 EEST | Tiedote
Suomalaisten neurokirurgien tutkimuksen mukaan jopa joka kymmenennellä tupakoivalla 50–60-vuotiaalla naisella on aivovaltimopullistuma. Tälle riskiryhmälle kohdennettu seulonta voi ehkäistä vakavia aivoverenvuotoja.
Targeted screening may prevent dangerous cerebral hemorrhages in middle-aged women who smoke26.6.2025 08:58:18 EEST | Press release
According to a study by Finnish neurosurgeons, up to one in ten female smokers aged 50–60 have an intracranial aneurysm. Screening targeted at this risk group may prevent severe cerebral hemorrhages.
Arteriovenösa missbildningar i hjärnan orsakar sällan plötslig död utanför sjukhus24.6.2025 08:59:37 EEST | Pressmeddelande
En finländsk studie visar att arteriovenösa missbildningar i hjärnan (AVM) endast sällan leder till plötslig död utanför sjukhus. Överraskande nog visade sig epileptiska anfall vara en vanligare dödsorsak än hjärnblödningar.
Aivojen valtimo-laskimoepämuodostumat aiheuttavatkin vain harvoin äkkikuolemia sairaalan ulkopuolella24.6.2025 08:59:37 EEST | Tiedote
Suomalaistutkimus osoitti, että aivojen valtimo-laskimoepämuodostumat (AVM) johtavat vain harvoin äkillisiin kuolemiin sairaalan ulkopuolella. Yllättäen epilepsiakohtaukset osoittautuivat yleisemmäksi kuolinsyyksi kuin aivoverenvuodot.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme