HUS selvittää lasten tehohoidon saatavuuden yhteistyössä muiden yliopistosairaaloiden kanssa
19.10.2022 08:00:01 EEST | HUS | Tiedote
Normaalitilanteessa lasten sydänleikkausjono on keskimäärin 50-60 lasta. Tällä hetkellä jono HUSin Uudessa lastensairaalassa on 117 lasta. Heistä 51 leikkauspotilasta eli 44 prosenttia lapsista on jonottanut yli lakisääteisen hoitotakuun mukaiset 180 vuorokautta.
”Lasten tehohoidon saatavuuden kannalta tilanne on kriittinen. Kyse on koko Suomea koskeva asia. Toisaalta ero nykytilanteen ja väestötarpeiden kannalta kestävän tilanteen välillä on ainoastaan 3-5 raskaan tehohoidon tehohoitopaikan ylläpitämiseksi tarvittava noin 20-25 tehosairaanhoitajan työpanoksen vaje”, kertoo HUSin lasten ja nuorten sairauksien toimialajohtaja Jari Petäjä.
HUSin Uuteen lastensairaalaan on keskitetty lainsäädännöllisesti lasten sydänkirurgia ja elinsiirrot. Lastensairaalan isojen lasten tehohoitopuoli tarjoaa ainoana suomalaisena keskuksena lasten ECMO-hoitoa. Tämän lisäksi Uudessa lastensairaalassa hoidetaan muitakin harvinaispotilaita kaikkialta Suomesta. Tehohoidosta ainoastaan kolmasosa (33 %) kohdistui HUS-piirin lapsille ja kaksi kolmasosaa (67 %) muiden sairaanhoitopiirien lapsille.
Tilannekuvan tarkentamiseksi ja sekä nopeiden että keskipitkän aikavälin toimenpidevaihtoehtojen kartoittamiseksi on katsottu tarkoituksenmukaiseksi nimetä kansalliseen asiantuntijaverkostoon tukeutuva työryhmä. Asiasta tekee kiireellisen sekä välitön potilaslähtöinen että hoitotakuulainsäädäntöön liittyvä juridinen paine. Työryhmän tulee luovuttaa raporttinsa 31.12.2022 mennessä.
Tavoitteena on työryhmätyön perusteella ryhtyä välittömästi toimenpiteisiin. Samalla pyritään antamaan mahdollisimman hyvä pohja mahdolliseen ministeriötason jatkotyöskentelyyn.
Lisätietoa:
Toimialajohtaja Jari Petäjä, HUS Lasten ja nuorten sairaudet, etunimi.sukunimi@hus.fi
Johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi, HUS, etunimi.sukunimi@hus.fi, p. 09 471 78450
Nimettävän työryhmän tehtävänä on:
- kuvata yliopistollisten sairaaloiden lasten tehohoidon resurssit ja potilasprofiilit sekä isojen lasten (PICU) että vastasyntyneiden (NICU) tehohoidon osalta.
- tunnistaa HUSissa leikattavista tehohoitoon tukeutuvista potilasryhmistä alaryhmiä, joita voitaisiin kirurgisesti hoitaa muissa yliopistosairaaloissa. Tässä tarkastelussa lähtökohtana on oltava myös se, missä määrin leikkausten siirtymistä voidaan tukea Uuden lastensairaalan kirurgien/anestesiologien osallistumisella leikkaustoimintaan ao. sairaaloissa. Toisin sanoen kirurgista osaamista voidaan siirtää ja tukea.
- tarkastella HUSin kokonaistehohoitokapasiteetin kautta, voidaanko Uuden lastensairaalan hoitovastuuta keventää Meilahden kampuksen aikuisten tehohoitokapasiteettia hyödyntämällä, ja minkälaisia koulutuksellisia tai muita resursseja tämä vaatisi.
- tarkastella, voidaanko kansallista NICU -toiminnan työnjakoa muuttaa siten, että HUSissa voitaisiin pidempikestoisesti vapauttaa ja kehittää HUS NICUn suoriutumiskykyä postoperatiivisessa vastasyntyneiden ja pienten imeväisten tehohoidossa siirtämällä keskossynnytyksiä tarvittaessa muihin yliopistollisiin lastenklinikoihin.
- tarkastella tarpeet ja käytännön toteutuksen mahdollisuudet/esteet sille, että HUS PICUa hyödynnettäisiin kansallisen lasten tehohoito-osaamisen koulutuspaikkana systemaattisesti (sekä sairaanhoitajat että lääkärit).
- tunnistaa esitettävien muutosten rahoitukselliset ja hoidonporrastusta koskevan lainsäädännön muutostarpeet huomioiden sote-uudistuksen mukanaan tuoma rahoitusrakenne.
- selvitellä mahdollisimman konkreettisesti lasten sydänleikkausten ostopalvelua pohjoismaiden muista yliopistosairaaloista.
- luovuttaa toimeksiannon mukainen raportti 31.12.2022 mennessä.
Työryhmän jäsenet
- Jukka Salminen, puheenjohtaja, HUS Lasten ja nuorten sairaudet, lastenkirurgian linjajohtaja
- Hannu Matikainen, sihteeri
- Heli Salmi, HUS ATEK, lasten tehohoidon vastuuylilääkäri
- Marjo Metsäranta, HUS Lasten ja nuorten sairaudet, neonatologian vastuuylilääkäri
- Päivi Miettinen, HUS Lasten ja nuorten sairaudet, hallinnollinen ylilääkäri
- Elmo Grönroos, HUS Lasten ja nuorten sairaudet, talouspäällikkö
- Vesa Eskola, TAYS
- Heikki Lukkarinen, TYKS
- Ulla Sankilampi, KYS
- Outi Peltoniemi, OYS
- Henkilöstön edustus (nimetään myöhemmin)
Avainsanat
Tietoja julkaisijasta
HUS Helsingin yliopistollisessa sairaalassa saa vuosittain hoitoa noin 680 000 potilasta. HUSissa työskentelee lähes 27 000 ammattilaista kaikkien potilaiden parhaaksi. Vastuullamme on 24 jäsenkunnan asukkaiden erikoissairaanhoito. Lisäksi meille on keskitetty valtakunnallisesti useiden harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoito.
HUS on Suomen suurin terveydenhuoltoalan toimija ja maan toiseksi suurin työnantaja. Osaamisemme on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua. Yliopistollisena sairaalana tutkimme ja kehitämme jatkuvasti hoitomenetelmiämme sekä toimintaamme.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta HUS
Genetiska undersökningar kan avslöja orsaken till plötslig oförklarlig död hos unga14.9.2026 09:18:15 EEST | Pressmeddelande
Den bakomliggande orsaken till plötslig oförklarlig död hos unga kan vara en sällsynt ärftlig sjukdom som nödvändigtvis inte kommer fram i vanliga undersökningar. Genetiska undersökningar är en viktig del särskilt i utredningen av plötsliga oväntade dödsfall hos unga. Genetiska undersökningar kan också bidra till att identifiera släktingar som omfattas av risken och förebygga eventuella allvarliga hjärthändelser.
Geenitutkimus voi paljastaa syyn nuoren selittämättömälle äkkikuolemalle14.9.2026 09:18:15 EEST | Tiedote
Nuoren selittämättömän äkkikuoleman taustalla voi olla harvinainen perinnöllinen sairaus, joka ei välttämättä tule esiin tavanomaisissa tutkimuksissa. Geenitutkimus on tärkeä osa erityisesti nuorten odottamattomien äkkikuolemien syyn selvittämisessä. Geenitutkimus voi myös auttaa tunnistamaan riskissä olevia sukulaisia ja ehkäistä mahdollisia vakavia sydäntapahtumia.
Genetic testing may reveal the cause of sudden death in a young person14.9.2026 09:18:15 EEST | Press release
The reason for an unexplained sudden death of a young person may be a rare hereditary disease that can remain undetected in standard examinations. Genetic testing is an important part of investigating the cause of an unexpected sudden death, especially in adolescents. Genetic testing may also help to identify relatives who are at risk of sudden death, and to prevent possible severe cardiac events.
Svår RS-virusinfektion kan öka risken att barnet drabbas av astma i den tidiga barndomen8.9.2026 07:55:55 EEST | Pressmeddelande
En svår RS-virusinfektion i spädbarnsåldern ser ut att öka risken för pipande andning och astma i den tidiga barndomen. I en nyligen publicerad studie identifierades också ett nytt genområde som är förknippat med benägenheten att drabbas av RS-virusinfektion.
Vaikea RSV-infektio voi lisätä lapsen riskiä sairastua astmaan varhaislapsuudessa8.9.2026 07:55:55 EEST | Tiedote
Vauvana sairastettu vakava RSV-infektio näyttää lisäävän hengityksen vinkunan ja astman riskiä varhaislapsuudessa. Vastajulkaistussa tutkimuksessa tunnistettiin myös uusi geenialue, joka liittyy alttiuteen sairastua RSV-infektioon.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme