HUS selvittää lasten tehohoidon saatavuuden yhteistyössä muiden yliopistosairaaloiden kanssa
Normaalitilanteessa lasten sydänleikkausjono on keskimäärin 50-60 lasta. Tällä hetkellä jono HUSin Uudessa lastensairaalassa on 117 lasta. Heistä 51 leikkauspotilasta eli 44 prosenttia lapsista on jonottanut yli lakisääteisen hoitotakuun mukaiset 180 vuorokautta.
”Lasten tehohoidon saatavuuden kannalta tilanne on kriittinen. Kyse on koko Suomea koskeva asia. Toisaalta ero nykytilanteen ja väestötarpeiden kannalta kestävän tilanteen välillä on ainoastaan 3-5 raskaan tehohoidon tehohoitopaikan ylläpitämiseksi tarvittava noin 20-25 tehosairaanhoitajan työpanoksen vaje”, kertoo HUSin lasten ja nuorten sairauksien toimialajohtaja Jari Petäjä.
HUSin Uuteen lastensairaalaan on keskitetty lainsäädännöllisesti lasten sydänkirurgia ja elinsiirrot. Lastensairaalan isojen lasten tehohoitopuoli tarjoaa ainoana suomalaisena keskuksena lasten ECMO-hoitoa. Tämän lisäksi Uudessa lastensairaalassa hoidetaan muitakin harvinaispotilaita kaikkialta Suomesta. Tehohoidosta ainoastaan kolmasosa (33 %) kohdistui HUS-piirin lapsille ja kaksi kolmasosaa (67 %) muiden sairaanhoitopiirien lapsille.
Tilannekuvan tarkentamiseksi ja sekä nopeiden että keskipitkän aikavälin toimenpidevaihtoehtojen kartoittamiseksi on katsottu tarkoituksenmukaiseksi nimetä kansalliseen asiantuntijaverkostoon tukeutuva työryhmä. Asiasta tekee kiireellisen sekä välitön potilaslähtöinen että hoitotakuulainsäädäntöön liittyvä juridinen paine. Työryhmän tulee luovuttaa raporttinsa 31.12.2022 mennessä.
Tavoitteena on työryhmätyön perusteella ryhtyä välittömästi toimenpiteisiin. Samalla pyritään antamaan mahdollisimman hyvä pohja mahdolliseen ministeriötason jatkotyöskentelyyn.
Lisätietoa:
Toimialajohtaja Jari Petäjä, HUS Lasten ja nuorten sairaudet, etunimi.sukunimi@hus.fi
Johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi, HUS, etunimi.sukunimi@hus.fi, p. 09 471 78450
Nimettävän työryhmän tehtävänä on:
- kuvata yliopistollisten sairaaloiden lasten tehohoidon resurssit ja potilasprofiilit sekä isojen lasten (PICU) että vastasyntyneiden (NICU) tehohoidon osalta.
- tunnistaa HUSissa leikattavista tehohoitoon tukeutuvista potilasryhmistä alaryhmiä, joita voitaisiin kirurgisesti hoitaa muissa yliopistosairaaloissa. Tässä tarkastelussa lähtökohtana on oltava myös se, missä määrin leikkausten siirtymistä voidaan tukea Uuden lastensairaalan kirurgien/anestesiologien osallistumisella leikkaustoimintaan ao. sairaaloissa. Toisin sanoen kirurgista osaamista voidaan siirtää ja tukea.
- tarkastella HUSin kokonaistehohoitokapasiteetin kautta, voidaanko Uuden lastensairaalan hoitovastuuta keventää Meilahden kampuksen aikuisten tehohoitokapasiteettia hyödyntämällä, ja minkälaisia koulutuksellisia tai muita resursseja tämä vaatisi.
- tarkastella, voidaanko kansallista NICU -toiminnan työnjakoa muuttaa siten, että HUSissa voitaisiin pidempikestoisesti vapauttaa ja kehittää HUS NICUn suoriutumiskykyä postoperatiivisessa vastasyntyneiden ja pienten imeväisten tehohoidossa siirtämällä keskossynnytyksiä tarvittaessa muihin yliopistollisiin lastenklinikoihin.
- tarkastella tarpeet ja käytännön toteutuksen mahdollisuudet/esteet sille, että HUS PICUa hyödynnettäisiin kansallisen lasten tehohoito-osaamisen koulutuspaikkana systemaattisesti (sekä sairaanhoitajat että lääkärit).
- tunnistaa esitettävien muutosten rahoitukselliset ja hoidonporrastusta koskevan lainsäädännön muutostarpeet huomioiden sote-uudistuksen mukanaan tuoma rahoitusrakenne.
- selvitellä mahdollisimman konkreettisesti lasten sydänleikkausten ostopalvelua pohjoismaiden muista yliopistosairaaloista.
- luovuttaa toimeksiannon mukainen raportti 31.12.2022 mennessä.
Työryhmän jäsenet
- Jukka Salminen, puheenjohtaja, HUS Lasten ja nuorten sairaudet, lastenkirurgian linjajohtaja
- Hannu Matikainen, sihteeri
- Heli Salmi, HUS ATEK, lasten tehohoidon vastuuylilääkäri
- Marjo Metsäranta, HUS Lasten ja nuorten sairaudet, neonatologian vastuuylilääkäri
- Päivi Miettinen, HUS Lasten ja nuorten sairaudet, hallinnollinen ylilääkäri
- Elmo Grönroos, HUS Lasten ja nuorten sairaudet, talouspäällikkö
- Vesa Eskola, TAYS
- Heikki Lukkarinen, TYKS
- Ulla Sankilampi, KYS
- Outi Peltoniemi, OYS
- Henkilöstön edustus (nimetään myöhemmin)
Avainsanat
Tietoja julkaisijasta
HUS Helsingin yliopistollisessa sairaalassa saa vuosittain hoitoa noin 680 000 potilasta. HUSissa työskentelee lähes 27 000 ammattilaista kaikkien potilaiden parhaaksi. Vastuullamme on 24 jäsenkunnan asukkaiden erikoissairaanhoito. Lisäksi meille on keskitetty valtakunnallisesti useiden harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoito.
HUS on Suomen suurin terveydenhuoltoalan toimija ja maan toiseksi suurin työnantaja. Osaamisemme on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua. Yliopistollisena sairaalana tutkimme ja kehitämme jatkuvasti hoitomenetelmiämme sekä toimintaamme.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta HUS
Alla patienter som ska genomgå stötvågsbehandling av urinstenar behöver inte få antibiotika före behandlingen21.10.2025 07:47:57 EEST | Pressmeddelande
I en internationell prövning ledd av HUS undersöktes fördelarna, nackdelarna och behovet av antibiotika före stötvågsbehandling av urinstenar för att förebygga infektioner.
Kaikki potilaat eivät tarvitse antibioottia ennen virtsatiekivien murskaustoimenpidettä21.10.2025 07:47:57 EEST | Tiedote
HUSista johdetussa kansainvälisessä tutkimuksessa tarkasteltiin antibiootin hyötyjä, haittoja ja tarpeellisuutta ennen virtsakivien murskausta infektioiden ehkäisemiseksi.
Not all patients need antibiotics before shockwave lithotripsy for urolithiasis21.10.2025 07:47:57 EEST | Press release
An international study led by a HUS investigator examined the benefits, adverse effects, and necessity of antibiotics before shockwave lithotripsy in the prevention of infections.
God kognitiv funktionsförmåga kan främja återhämtning från en hjärnskada20.10.2025 08:27:58 EEST | Pressmeddelande
HUS studie inom neurokirurgi visar att en bra kognitiv kapacitet före en hjärnskada kan förbättra möjligheterna för återhämtning. En sämre kognitiv kapacitet kan däremot öka risken för en hjärnskada.
Hyvä kognitiivinen toimintakyky voi edistää aivovammasta toipumista20.10.2025 08:27:58 EEST | Tiedote
HUSin neurokirurgian tutkimus osoittaa, että hyvä kognitiivinen kapasiteetti ennen aivovammaa voi parantaa toipumismahdollisuuksia. Heikompi kognitiivinen kapasiteetti saattaa puolestaan lisätä riskiä saada aivovamma.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme