HUSin henkilöstö kokee saaneensa tukea raskaasta vuodesta huolimatta
HUSin vuoden 2020 henkilöstötutkimuksen tuloksissa ei ole tapahtunut suuria muutoksia edelliseen vuoteen verrattuna. Vuosittain tehtävällä tutkimuksella kartoitetaan huslaisten mielipiteitä toiminnasta, johtamisesta, vuorovaikutuksesta ja työhyvinvoinnista.
”Kulunut vuosi on ollut henkilöstölle monin tavoin haastava: koronavirusepidemian rinnalla potilas- ja asiakastietojärjestelmä Apotin käyttö oli mittava ponnistus, ja väritti koko vuoden toimintaa. Tästä huolimatta olemme pysyneet henkilöstötutkimuksen eri osa-alueilla samalla tasolla”, sanoo henkilöstöjohtaja Outi Sonkeri.
Tänä vuonna kysyttiin erityisesti, miten henkilöstö on kokenut voimavarojen riittävyyden koronavirusepidemian aikana.
”Tulos oli 3,73 eli henkilöstö on jaksanut olosuhteisiin nähden hyvin. Henkilöstöstä 77 prosenttia kokee saaneensa riittävästi tukea epidemian aikana,” Sonkeri kertoo. Kyselyn vastausasteikko on 1 – 5, jossa 5 on paras.
HUSin kyselyssä nousee esiin vahvuutena työn merkityksellisyys. Vastaajat arvioivat myös, että eri henkilöstöryhmien välinen yhteistyö työyksiköissä on hyvällä tasolla. Henkilöstön kokemus omasta työkyvystä työn fyysisiin sekä psyykkisiin vaatimuksiin nähden on myös pysynyt hyvänä (4,00). Samaan aikaan kysymyksen ”koetko työssäsi ylikuormitusta” vastauksissa nousee esiin henkilökohtaisen ylikuormituksen kokemus (3,26).
”Kulunut vuosi on ollut hyvin poikkeuksellinen ja siksi olemme melko tyytyväisiä, että tulokset ovat vakaat”, sanoo johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi, ”Koko HUS-tasolla työntekijöiden kokemus kuormituksesta vaihtelee paljon yksiköittäin. Meillä on lukuisia yksiköitä, joissa ei hoideta koronaviruspotilaita. Potilashoidon kenttä on hyvin laaja”, Mäkijärvi muistuttaa.
HUSissa on panostettu henkilöstön tukemiseen kuluneen vuoden aikana. Henkilöstön jaksamisen tueksi rakennettiin neliportainen tukijärjestelmä ja lisäresursointien, työjärjestelyjen sekä henkilöstösiirtojen avulla on voitu lisätä ja kohdentaa resursseja. Henkilöstötutkimuksessa vastaajat nostivat erityisesti esiin esihenkilöiden ja työyhteisön antaman tuen merkityksen.
Kyselyn vastausten perusteella henkilöstöryhmien välillä ei ole tuloksissa suuria eroja, hoitohenkilöstö vastaa kuitenkin jonkin verran muita henkilöstöryhmiä kriittisemmin.
Johtaminen kehittämiskohteena, työnantajamielikuvassa parannettavaa
HUSia suosittelee työnantajaksi 65 prosenttia vastaajista, missä on laskua edelliseen vuoteen 5 prosenttiyksikköä. Oman työyksikön suosittelu on hyvällä tasolla, 76 prosenttia.
”On tyypillistä, että mitä lähempänä omaa työyksikköä ollaan, sitä korkeammaksi suosittelu nousee”, Outi Sonkeri kuvaa.
Erikoistuvien lääkärien HUS-suosittelu on kaikista ammattiryhmistä alhaisin (37 %), kuitenkin myös he suosittelevat omaa työyksikköä yhtä usein kuin muutkin. Erikoistuvien lääkärien osalta on toteutettu muun muassa mentorointiohjelma ja tehostettu perehdytystä sekä aloitettu ohjaukseen ja työolosuhteiden parantamiseen liittyviä toimia.
”Yksi keskeinen strateginen tavoite ensi vuonna on johtamisen ja esihenkilötyön kehittäminen. Niiden osalta olemme aloittaneet tänä vuonna useita hankkeita”, Outi Sonkeri kertoo.
Laajin Suomessa julkaistava henkilöstötutkimus
Vuosittain tehtävällä henkilöstötutkimuksella (työolobarometri) kartoitetaan huslaisten mielipiteitä johtamisesta, vuorovaikutuksesta ja työhyvinvoinnista. Tänä vuonna kyselyyn vastasi 62 prosenttia henkilöstöstä eli runsas 15 500 henkilöä. Kysely tehdään joka vuosi samaan aikaan lokakuussa. Tutkimus on HUSin tietojen mukaan laajin Suomessa vuosittain tässä mittakaavassa julkistettava henkilöstötutkimus.
Henkilöstötutkimus on tehty vuodesta 2006 alkaen. Kyselyn laati aikanaan Työterveyslaitoksen, Kuopion yliopiston sekä HUSin edustajista koostunut työryhmä. Taustatyönä työryhmä analysoi 11 vastaavaa kyselyä. Kyselyn perusrunko on pidetty samana, jotta tuloksista voidaan tehdä pitkän aikavälin trendiseurantaa. Kysymyksiä on jonkin verran muokattu ja täsmennetty vuosien aikana.
Lisätietoja medialle
- henkilöstöjohtaja Outi Sonkeri puh. 040 843 3561
- johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi (koronavirukseen tai Apottiin liittyvät kysymykset), haastattelupyynnöt sihteeri Jaana Niinivaara puh. 050 427 2013
- henkilöstön kehittämispäällikkö Eeva Malmi, henkilöstötutkimuksen toteutus, puh. 050 427 9247
- HUS mediapalvelu: viestinta@hus.fi sekä arkisin puh. 050 427 2875 (ma-to klo 9.00-15.30, pe klo 9 -15).
- Vuoden 2019 henkilöstötutkimuksen tulokset
Avainsanat
Liitteet
Tietoja julkaisijasta
HUS Helsingin yliopistollisessa sairaalassa saa vuosittain hoitoa noin 680 000 potilasta. HUSissa työskentelee lähes 27 000 ammattilaista kaikkien potilaiden parhaaksi. Vastuullamme on 24 jäsenkunnan asukkaiden erikoissairaanhoito. Lisäksi meille on keskitetty valtakunnallisesti useiden harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoito.
HUS on Suomen suurin terveydenhuoltoalan toimija ja maan toiseksi suurin työnantaja. Osaamisemme on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua. Yliopistollisena sairaalana tutkimme ja kehitämme jatkuvasti hoitomenetelmiämme sekä toimintaamme.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta HUS
Valviras beslut om tillgången till icke brådskande specialiserad sjukvård är mycket hårt9.10.2025 12:10:08 EEST | Pressmeddelande
Den budgetram som HUS-sammanslutningen har fått gör det inte möjligt att avhjälpa vårdköerna. Målet under 2024–2025 har varit att i bästa fall stoppa en ökning av vårdköerna. Tillgången till vård har ändå förbättrats betydligt.
Valviran päätös kiireettömään erikoissairaanhoitoon pääsystä erittäin ankara9.10.2025 12:10:08 EEST | Tiedote
HUS-yhtymälle annettu talousarvioraami ei mahdollista hoitojonojen purkamista. Vuosina 2024−2025 tavoitteena on ollut parhaimmillaan hoitojonojen kasvun pysäyttäminen. Hoitoonpääsyä on silti onnistuttu parantamaan merkittävästi.
Unga vuxna som genomgått en transplantation i barndomen behöver flera läkemedel mot kroniska sjukdomar9.10.2025 08:13:26 EEST | Pressmeddelande
I en nyligen färdigställd studie framgick det att personer som genomgått en transplantation som barn har högre benägenhet för långvariga sjukdomar än den övriga befolkningen och behöver flera läkemedel mot kroniska sjukdomar än andra personer i samma ålder.
Lapsuudessa elinsiirron saaneet nuoret aikuiset tarvitsevat enemmän lääkkeitä kroonisiin sairauksiin9.10.2025 08:13:26 EEST | Tiedote
Vasta valmistuneessa tutkimuksessa selvisi, että lapsena elinsiirron saaneet ovat muuta väestöä alttiimpia pitkäaikaisille sairauksille, ja tarvitsevat enemmän lääkkeitä kroonisiin sairauksiin kuin muut samanikäiset.
Den palliativa vården för barn utvecklas aktivt8.10.2025 08:39:53 EEST | Pressmeddelande
Palliativ vård för barn och unga är övergripande vård, där hela familjen beaktas. Vi HUS utvecklas den palliativa vården för barn aktivt bland annat inom det europeiska projektet PALLIAKID. Projektets syfte är att ännu bättre än tidigare identifiera patienter som har nytta av palliativ vård.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme