HUSin Siltasairaalan RAPTOR-toiminnalla pelastetaan henkiä
Hankittava RAPTOR-laitteisto sisältää integroidun laitteisto- ja ohjelmistokokonaisuuden, jossa liukukiskoilla liikkuvaan tietokonetomografialaitteistoon on yhdistetty angiografialaitteisto sekä kallistettavissa oleva leikkauspöytä. RAPTOR-sali on optimaalinen toimintaympäristö henkeä uhkaavan verenvuodon hoitamiseen, sillä salin laitevarustelu tekee toimenpiteet mahdollisiksi potilasta siirtämättä. Näin säästetään elintärkeää aikaa.
”Potilas tuodaan RAPTOR-saliin suoraan ambulanssista. Salissa suoritetaan päivystykselliset alkuvaiheen tutkimukset ja hoito, FAST-ultraäänitutkimus verenvuodon paikantamiseksi, tietokonetomografiakuvaus, hengenpelastavat verenvuodon tyrehdyttämiseksi tehtävät toimenpideradiologiset suonensisäiset toimenpiteet sekä tarvittaessa avoleikkaukset”, kertoo toiminnan suunnittelua koordinoinut ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Tuomas Brinck.
”Uutta on, että tietokonetomografia- ja angiografiatutkimusten välillä saadaan paikkatieto siirtymään automaattisesti ja tämä auttaa vuotavan suonen tarkassa paikantamisessa”, kertoo radiologian ylilääkäri Mika Koivikko.
Hoidon tavoitteena on pitää kriittisessä tilassa oleva potilas hengissä tyrehdyttämällä verenvuoto ja vakauttamalla elintoiminnot. Tämän jälkeen potilaan jatkohoito tapahtuu teho-osastolla.
Uutta toimintamallia harjoitellaan kolme vuotta
Toiminta RAPTOR-salissa perustuu ennalta määritettyyn ja harjoiteltuun malliin, jossa potilaan hoidosta vastaa 11 henkilöstä koostuva tiimi traumatologian, verisuonikirurgian, anestesiologian ja radiologian ammattilaisia. Alkuvaiheessa mukana on myös 3–4 ensihoidon edustajaa. Tiimin jäsenet suorittavat tutkimus- ja hoitotoimenpiteitä samanaikaisesti. Työskentelyä koordinoi traumajohtaja.
”Koska RAPTOR-salia ja -toimintamallia ei ole ennestään Euroopassa, on henkilöstön huolellinen perehdyttäminen uuteen toimintaympäristöön ja -prosessiin välttämätöntä”, Brinck sanoo.
Tiimien perehdyttäminen ja toiminnan harjoittelu tapahtuvat Meilahden sairaala-alueelle rakennettavassa RAPTOR-mallitilassa esittelykäytössä olleen laitteiston avulla. Mallitila valmistuu alkuvuodesta 2020 ja se toimii jatkuvana koulutuspaikkana siitä eteenpäin.
”Henkilöstön simulaatioharjoittelun avulla RAPTOR-salin tutkimus- ja hoitomenetelmät jalostetaan mahdollisimman sujuviksi, jotta kulloinkin työvuorossa oleva tiimi kykenee toimimaan parhaalla mahdollisella tavalla”, Brinck sanoo.
Mallitilassa myös suunnitellaan ja varmennetaan varsinaiseen käyttöön tulevien laitteiden ja välineiden sijoittelu optimaaliseksi. Siltasairaalaan asennetaan uusi laitteisto, joka on mallitilan laitteiston mukainen.
Ensimmäiset potilaat hoidetaan Siltasairaalassa vuonna 2023
RAPTOR-sali tulee sijaitsemaan Siltasairaalassa päivystys- ja leikkausalueiden vieressä, lähellä tehohoidon tiloja. HUSin arvioiden mukaan RAPTOR-salissa hoidetaan 130–150 potilasta vuosittain. Vammautumisen aiheuttamasta voimakkaasta verenvuodosta kärsivät potilaat ovat yleensä nuoria, keski-iältään hieman yli 40-vuotiaita. Sairaudesta aiheutunut vakava sisäinen verenvuoto taas koskettaa yleensä iäkkäämpiä potilaita.
Siltasairaala on HUSin historian suurin rakennushanke. Se rakennetaan korvaamaan Töölön sairaala sekä osa Syöpätautien klinikasta. Rakennustyöt valmistuvat kesällä 2022 ja ensimmäiset potilaat otetaan vastaan vuoden 2023 alkupuolella.
HUSissa allekirjoitettiin RAPTOR-laitteistokokonaisuuden hankintasopimus 5.11.2019 Tromp Medical Oy:n kanssa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Siltasairaalahanke: Jarkko Pajarinen, toimialajohtaja, HUS, 050 427 1930
RAPTOR-sali ja sen toiminta: Tuomas Brinck, erikoislääkäri, HUS, 050 428 6716
Laitteisto: Jussi Santaniemi, toimitusjohtaja, Tromp Medical Oy, 040 830 2452
Linkit
Tietoja julkaisijasta
HUS Helsingin yliopistollisessa sairaalassa saa vuosittain hoitoa yli puoli miljoonaa potilasta. HUSissa työskentelee 25 000 ammattilaista kaikkien potilaiden parhaaksi. Vastuullamme on 24 jäsenkunnan asukkaiden erikoissairaanhoito. Lisäksi meille on keskitetty valtakunnallisesti useiden harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoito.
HUS on Suomen suurin terveydenhuoltoalan toimija ja maan toiseksi suurin työnantaja. Osaamisemme on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua. Yliopistollisena sairaalana tutkimme ja kehitämme jatkuvasti hoitomenetelmiämme sekä toimintaamme.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta HUS
Riktad screening kan förebygga farliga hjärnblödningar hos rökande medelålders kvinnor26.6.2025 08:58:18 EEST | Pressmeddelande
Enligt en undersökning utförd av finländska neurokirurger har till och med var tionde kvinna i åldern 50–60 år som röker ett hjärnaneurysm. En screening riktad till denna riskgrupp kan förebygga allvarliga hjärnblödningar.
Kohdennettu seulonta voi ehkäistä vaarallisia aivoverenvuotoja tupakoivilla keski-ikäisillä naisilla26.6.2025 08:58:18 EEST | Tiedote
Suomalaisten neurokirurgien tutkimuksen mukaan jopa joka kymmenennellä tupakoivalla 50–60-vuotiaalla naisella on aivovaltimopullistuma. Tälle riskiryhmälle kohdennettu seulonta voi ehkäistä vakavia aivoverenvuotoja.
Targeted screening may prevent dangerous cerebral hemorrhages in middle-aged women who smoke26.6.2025 08:58:18 EEST | Press release
According to a study by Finnish neurosurgeons, up to one in ten female smokers aged 50–60 have an intracranial aneurysm. Screening targeted at this risk group may prevent severe cerebral hemorrhages.
Arteriovenösa missbildningar i hjärnan orsakar sällan plötslig död utanför sjukhus24.6.2025 08:59:37 EEST | Pressmeddelande
En finländsk studie visar att arteriovenösa missbildningar i hjärnan (AVM) endast sällan leder till plötslig död utanför sjukhus. Överraskande nog visade sig epileptiska anfall vara en vanligare dödsorsak än hjärnblödningar.
Aivojen valtimo-laskimoepämuodostumat aiheuttavatkin vain harvoin äkkikuolemia sairaalan ulkopuolella24.6.2025 08:59:37 EEST | Tiedote
Suomalaistutkimus osoitti, että aivojen valtimo-laskimoepämuodostumat (AVM) johtavat vain harvoin äkillisiin kuolemiin sairaalan ulkopuolella. Yllättäen epilepsiakohtaukset osoittautuivat yleisemmäksi kuolinsyyksi kuin aivoverenvuodot.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme