HUSissa tehdään merkityksellistä ja haastavaa työtä, josta ollaan ylpeitä

Vuoden 2019 kyselyn tuloksissa ei ollut suuria muutoksia edelliseen vuoteen verrattuna ja tulokset ovat HUS-tasolla varsin hyvät. Kaikissa vastauksissa paras tulos on 5. Huslaiset kokevat työnsä merkityksellisenä (4,02) ja haasteellisena (4.02). Työkyky (4,03) ja ammatillinen itsetunto (3,93) ovat hyvällä tasolla, samoin ylpeys omasta työstä (4,01). ”Ilahduttavaa on, että meillä on 98 yksikköä, joissa jokainen vastaaja suosittelisi HUSia työnantajana”, toteaa henkilöstöjohtaja Outi Sonkeri.

Selkeimpiä kehityskohteita ovat vuorovaikutus (3,51), johtaminen ja esimiestyö (3,67), ylikuormitus (3,28) ja arvojen näkyminen arjessa. ”HUSin valtuusto hyväksyi juuri viime viikolla uudet arvomme, jotka ovat edelläkävijyys, yhdenvertaisuus, kohtaaminen. Niistä tullaan viestimään ja keskustelemaan paljon tulevan vuoden aikana. Arvopohjaisen kulttuurin vahvistaminen on pitkäjänteistä työtä, mutta toivottavasti kehitystä näkyy jo ensi vuoden tuloksissa”, sanoo Sonkeri.

Esimiesindeksissä (3,67) on nähtävissä pientä positiivista kehitystä. Palautteen antaminen (3,35) koetaan esimiestyön heikoimpana osa-alueena ja oikeudenmukaisuus (3,92) on huslaisten esimiesten vahvuus. Vuorovaikutuksen eri osa-alueista ammattiryhmien välinen yhteistyö (3,88) sujuu HUSissa parhaiten.

Erikoistuvien lääkäreiden tulokset analysoitiin tänä vuonna erikseen sen lisäksi, että heidän tuloksensa ovat osa lääkäreiden vastauksia. "Kyselyn tuloksissa erikoistuvien lääkäreiden osalta näkyy, että muun muassa heidän vaikutusmahdollisuuksiaan omaan työhönsä on kehitettävä edelleen. Tähän työhön onkin jo syksyn aikana ryhdytty. Oli hyvä havaita, että monissa asioissa erikoistuvien lääkäreiden tulokset ovat muiden ammattiryhmien kanssa samalla ja joissain kohdin jopa muita paremmalla tasolla.", tiivistää Sonkeri.

Ammattiryhmien ja sukupuolten välillä ei ole vastauksissa suuria eroja. Ammattiryhmistä hoitohenkilöstö ja ikäryhmistä alle 40-vuotiaat vastaavat hiukan muita kriittisemmin. He muun muassa kokevat eniten ylikuormitusta.

Vuoden 2019 työolobarometri -kysely toteutettiin lokakuussa. Kyselyyn vastasi 15 968 henkilöä ja vastausprosentti oli 66.

Työolobarometrikyselyä kehitetään pitkäjänteisesti

HUSissa on tehty vuosittain koko henkilöstölle suunnattu työolobarometrikysely vuodesta 2002 lähtien.Kyselyn laati aikanaan Työterveyslaitoksen, Kuopion yliopiston sekä HUSin edustajista koostunut työryhmä. Taustatyönä työryhmä analysoi 11 vastaavaa kyselyä. Kyselyn perusrunko on pidetty samana, jotta tuloksista voidaan tehdä pitkän aikavälin trendiseurantaa. Jonkin verran kysymyksiä on muokattu ja täsmennetty vuosien aikana.

”Viime vuonna uutena mukaan tuli erikseen kysymys seksuaalisen häirinnän kokemisesta. Aiemmin on kysytty vain häirinnästä yleensä ja tänä vuonna lisättiin suosittelua koskeviin kysymyksiin avoimet jatkokysymykset siitä, miksi suosittelisi tai miksi ei suosittelisi HUSia ja/tai omaa työyksikköä työpaikkana”, kertoo henkilöstön kehittämispäällikkö Salla Koivunen.

”Vastaajamäärä nousee vuosittain HUSin henkilöstömäärän kasvun myötä. Myös vastausprosentti on kohtuullisen hyvä, mutta aina tavoitellaan mahdollisimman laajaa vastaaja joukkoa”, sanoo Koivunen.

Työolobarometri on HUSin ensisijainen henkilöstökysely ja sen tulokset ovat tärkeitä toiminnan ja työhyvinvoinnin kehittämisessä. Kyselyn avulla pystytään myös tunnistamaan yksiköitä, jotka kaipaavat tukea vaikkapa esimiestyön kehittämisessä. Tuloksia seurataan organisaation eri tasoilla ja niiden pohjalta tehdään kehittämistoimenpiteitä. HUSin johtoryhmä seuraa tulosten käsittelyä eri yksiköissä. Lisäksi HUS-tasolla seurataan yksiköitä, joissa on matala esimiesindeksi tai korkea ylikuormitusindeksi. Näille yksiköille tarjotaan myös tukea.

Terveydenhuoltoalan henkilöstöasiat ja työhyvinvointi ovat herättäneet runsaasti yhteiskunnallista keskustelua, minkä vuoksi julkaisemme työolobarometrin tulokset laajasti.

HUSin työolobarometri 2019 -kyselyn tulokset