EPT-verkosto

Huumekuolema koskettaa vuosittain tuhansia läheisiä – ”Sitä joutuu seuraamaan vuosikausia lapsensa taistelua riippuvuutta vastaan”

Jaa

Huumekuolema on inhimillinen tragedia, joka koskettaa vuosittain tuhansia läheisiä. Menetys vaikuttaa läheisten jaksamiseen ja arjessa selviytymiseen. Yksi läheisensä menettäneistä on äiti, jonka poika menehtyi huumeiden käytön vuoksi vain 27-vuotiaana.

– Ei kukaan vanhempi halua joutua hautaamaan lastaan. Huumeisiin lapsensa menettäneen tuska on suuri. Sitä joutuu ensin seuraamaan vuosikausia lapsensa taistelua riippuvuutta vastaan ilman, että pystyy auttamaan tätä. 

Pyhäinpäivän tienoilla eri puolilla Suomea järjestetään Huumeisiin kuolleiden muistotilaisuuksia. Tilaisuuksissa sytytetään kynttilät edesmenneiden läheisten muistoksi. Koska huumekuolemaan liittyvä suru on usein vaiettua, muistotilaisuudet ovat monelle ainoita paikkoja, joissa he voivat surra läheistään yhdessä muiden saman kokeneiden kanssa.

– Moni läheisistä kokee saavansa osakseen syyllistämistä ja paheksuntaa. Huumekuoleman kohdanneen läheisen tueksi kunnissa ei ole tarjolla riittävästi sururyhmiä. Huumekuolemiin liittyy tunteiden ristiriitaa, kuten häpeää, surua ja ahdistusta. On tärkeää, että menetyksen kokeneet voivat käydä kokemuksiaan läpi ammattilaisen kanssa, sanoo Irti Huumeista ry:n toiminnanjohtaja Mirka Vainikka.

Huumekuolemat ovat ennenaikaisia ja ehkäistävissä – Palveluiden ulkopuolelle jääminen lisää kuolemanriskiä

Huumekuolemien määrä on ollut kasvussa viime vuosina. Kuolemien kasvava suunta huolestuttaa päihdetyötä tekeviä järjestöjä. Suurin osa huumekuolemista olisi ehkäistävissä. Päihdepalveluiden piirissä arvioidaan nykyisin olevan vain murto-osa niistä ihmisistä, jotka hyötyisivät palveluista. On todettu, että huumeita käyttävät ihmiset saavat apua ongelmiin liian myöhään.

– Ihmisarvoiseen elämään kuuluu oikeus hoitoon sitä pyydettäessä. Päihdepalveluiden saatavuudessa ja laadussa on Suomessa suuria kunta- ja kaupunkikohtaisia eroja. Hoitoon pääsyä tulee nopeuttaa, sillä palveluiden ulkopuolelle jääminen sekä pitkät jonotus- ja arviointiajat lisäävät kuolemanriskiä. Myös hoitojaksojen tulisi olla pidempiä, sanoo päihdetyötä tekevän KRAN rf:n toiminnanjohtaja Mette Strauss.

– Nopealla reagoimisella saisimme estettyä monta turhaa kuolemaa. Olennaista on, että hoitoon pääsyn ja palveluiden perusta saadaan kuntoon. Asiakkaat tulee kohdata kunnioittavasti ja heidän luottamustaan palvelujärjestelmään tulee vahvistaa. Kuntouttavia ja haittoja vähentäviä palveluita tulee kehittää yhdessä, ei erikseen. Uudet keinot, kuten huumeiden valvotut käyttötilat, olisivat kokeilun arvoisia ja ne tulisi sijoittaa terveysneuvontapisteiden ja matalan kynnyksen toimipaikkojen yhteyteen, sanoo Tukikohta ry:n toiminnanjohtaja Ron Furman.

Tilastotietoa huumekuolemista

  • vuonna 2019 huumeiden ja lääkkeiden yliannostukseen kuoli 189 henkilöä. Yliannostuskuolemien määrä on yli kaksinkertaistunut vuodesta 2005, jolloin kuolemia oli 72. (THL, Oikeustoksikologiayksikkö.)
  • vuonna 2018 huumeisiin liittyviä kuolemia oli kaiken kaikkiaan 261, mikä oli 61 enemmän kuin edeltävänä vuonna. Luvussa on huomioitu myrkytyskuolemien lisäksi myös itsemurhat sekä huumeiden pitkäaikaiskäytöstä aiheutuneet kuolemat. (Kuolemansyytilasto, Tilastokeskus)

Perinteinen Huumeisiin kuolleiden muistotilaisuus järjestetään Helsingin Vanhassa kirkossa tiistaina 3.11.2020 klo 18.00. Tilaisuudessa muistetaan huumeiden käytön seurauksena menehtyneitä ja sytytetään kynttilät heidän muistolleen. Tilaisuuden järjestävät yhteistyössä Tukikohta ry, Irti Huumeista ry, Stop Huumeille ry, KRAN rf, EHYT ry, EPT-verkosto, Sininauhaliitto, A-klinikkasäätiö, Myllyhoitoyhdistys ry ja Helsingin tuomiokirkkoseurakunta. 

Huumeisiin kuolleiden tai päihteisiin kuolleiden muistotilaisuuksia järjestetään valtakunnallisesti ainakin 18 paikkakunnalla. Lisätietoa eri paikkakunnilla järjestettävistä tilaisuuksista:vaiettumenetys.fi/muistotilaisuudet-2020

#muistotilaisuus #huumekuolema #pysäytäturhakuolema

Läheistään voi muistaa myös virtuaalisesti sytyttämällä hänen muistokseen tähden ja kirjoittamalla muistokirjoituksen osoitteessa
vaiettumenetys.fi

Allekirjoittajat

Tukikohta ry

Irti Huumeista ry

Myllyhoitoyhdistys ry 

Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkosto

Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry

Stop Huumeille ry

A-klinikkasäätiö

KRAN rf
Sininauhaliitto

Helsingin tuomiokirkkoseurakunta

Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö sr

Diakonissalaitoksen Hoiva Oy

Rovalan Setlementti ry, Osallisuuskeskus OODI

Kotka-Kymin seurakunta

Järvenpään seurakunta

Vaajakosken Suvanto ry

Kuumakillat.fi

Haminan seurakunta

Hyvinkään seurakunnan diakoniatyö

ViaDia Lahti ry

ViaDia ry

Porin seurakuntayhtymä

Porin Sininauha ry

Lahden ensi- ja turvakoti ry, Pidä kiinni Jannika

Keski-Uudenmaan vertais- ja kokemusasiantuntijatoiminnan tuki WERKKO ry

Vantaan seurakunnat/päihdetyö

Kaakkois-Suomen Sininauha ry

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Lisätiedot:
Mette Strauss, toiminnanjohtaja, KRAN rf
puh. 050 410 7001
mette.strauss@kran.fi

Läheisten haastattelupyynnöt:
Birgitta Suorsa, viestintäpäällikkö, Irti Huumeista ry
puh. 040 620 3178
birgitta.suorsa@irtihuumeista.fi

Lisätietoja huumekuolemista
Pirkko Kriikku
Oikeuskemisti (kuolemansyynselvityksen toksikologia, huume- ja lääkeainetestaus)
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
puh. 029 524 8054
pirkko.kriikku@thl.fi

Tietoja julkaisijasta

Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkosto (EPT-verkosto) kokoaa yhteen 56 Suomen merkittävintä ehkäisevän päihdetyön asiantuntijajärjestöä.

www.ept-verkosto.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta EPT-verkosto

Kannabiksen käyttö on arkipäiväistynyt - kokevatko nuoret sosiaalista painetta käyttää kannabista?2.11.2020 09:00:00 EETTiedote

Kannabiksen kokeilu ja käyttö on arkipäiväistynyt 2010-luvulla etenkin nuorten aikuisten kohdalla. Yleisintä kannabiksen kokeilu ja käyttö on 25–34-vuotiailla. Heistä lähes puolet on vähintään kokeillut kannabista. Huomionarvoista on kuitenkin, että tätä nuorempien kohdalla kannabiksen kokeilu ei ole lisääntynyt. Peruskouluikäisten kannabiskokeiluja on harvemmalla kuin joka kymmenennellä, lukiolaisista alle 15 prosentilla ja ammattikouluissa opiskelevista noin joka viidennellä. Useimmilla kannabiskokeilut jäävät muutamaan kertaan. Suurin osa suomalaisista ei ole kokeillut kannabista. Nuoret kokevat pääsääntöisesti kannabiksesta kieltäytymisen helpoksi, mutta päinvastaisiakin kokemuksia on YAD Youth Against Drugs ry keräsi nuorten kokemuksia kannabikseen liitetystä sosiaalisesta paineesta pienen, omissa somekanavissa jaetun kyselyn kautta. Kyselyyn vastasi neljäkymmentä 13–35-vuotiasta nuorta. Vastaajien keski-ikä oli 25,6 vuotta. – Kysely ei ole tieteellinen tutkimus, mutta valottaa hi

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme