Helsingin yliopisto

HY:// Temperamentilla on merkitystä kouluarvosanoihin

Jaa
Kouluarvosanoilla on merkittävä ja pitkäaikainen vaikutus oppilaan tulevaisuuteen muun muassa jatko-opintoihin pääsemisen ja tulevan uravalinnan kannalta. - Arvosanat eivät kuitenkaan perustu standardoituihin koulusaavutustesteihin, vaan sisältävät opettajan käsityksiä muustakin kuin oppilaan tiedoista ja taidoista ja heijastavat opettajan mallioppilasodotuksia, mielipiteitä, arvoja ja asenteita, toteaa kasvatustieteen maisteri Sari Mullola väitöksessään, joka tarkastetaan Helsingin yliopistossa 30.11.

Aikaisempien kansainvälisten tutkimusten mukaan oppilaan temperamentti, yksilön synnynnäinen, yksilöllinen taipumus lähestyä uusia asioita ja reagoida ympäristöön, on yhteydessä opettajan käsitykseen oppilaan tavoitteellisuudesta, kypsyydestä ja opetettavuudesta, mikä näkyy opettajan antamissa arvosanoissa. Oppilaan temperamentti on lisäksi yhteydessä opettajan pedagogiseen päätöksentekoon eli tapaan, miten hän opettaa tiettyä oppilasta, miten hän kommunikoi oppilaan kanssa sekä siihen, miten paljon hän pitää kyseisestä oppilaasta.

Mullola tarkastelee tutkimuksessaan matematiikan ja äidinkielen opettajien käsityksiä oppilaan temperamentista, tavoitteellisuudesta ja opetettavuudesta sekä opettajan käsitysten yhteyttä opettajan oppilaalle antamiin matematiikan ja äidinkielen kouluarvosanoihin suomalaisessa väestöpohjaisessa aineistossa. Oppilaan ja opettajan sukupuolta ja opettajan ikää hän tarkastelee asiayhteyteen vaikuttavina tekijöinä.

Mullolan tutkimusaineisto koostuu peruskoulun yhdeksännen luokan oppilaista (n = 3212) ja heidän matematiikan ja äidinkielen opettajistaan (n = 221). Temperamentti ja opetettavuus mitattiin kansainvälisessä käytössä olevilla valideilla mittareilla. Kouluarvosanat perustuivat oppilaiden viimeisimpiin matematiikan ja äidinkielen todistusarvosanoihin.

Mullolan tutkimustulokset osoittavat, että matematiikan ja äidinkielen opettajan käsitys oppilaan temperamentista, tavoitteellisuudesta ja opetettavuudesta on merkittävästi yhteydessä hänen oppilaalle antamaansa matematiikan ja äidinkielen arvosanaan.  Myös oppilaan ja opettajan sukupuolella ja opettajan iällä on merkitystä: (1) vaikka opettajat yleisesti – olivatpa he mies- tai naisopettajia - näkevät poikien temperamentin, tavoitteisuuden ja opetettavuuden soveltuvan tyttöjä heikommin kouluympäristöön, tyttöjen ja poikien välinen ero pienenee merkitsevästi, kun arvioijana on miesopettaja. Tämä tarkoittaa sitä, että miesopettajat näkevät poikien ja tyttöjen temperamentin olevan lähempänä toisiaan kuin naisopettajat; (2) miesopettajat ovat myös naisopettajia kriittisempiä arvioidessaan tyttöjen temperamenttia ja opetettavuutta kuin heidän arvioidessaan poikien vastaavia ominaisuuksia; (3) tytöillä ja pojilla ei ollut eroja matematiikan arvosanoissa, mutta pojat saivat lähes yhden numeron verran alhaisempia äidinkielen arvosanoja kuin tytöt. Tilanne kuitenkin muuttui, kun oppilaiden temperamentti ja tavoitteisuus otettiin analyysissä huomioon. Tällöin pojat saivat korkeampia matematiikan arvosanoja mutta edelleen alhaisempia äidinkielen arvosanoja kuin tytöt. Pojat siis näyttäisivät hyötyvän matematiikassa siitä, että heidän kouluun heikommin soveltuvan temperamenttinsa tuottamat ns. häiriötekijät eliminoitiin heidän matematiikan arvosanoistaan pois; (4) opettajan sukupuolella ei ollut yhteyttä oppilaan arvosanoihin; ja (5) opettajan iällä oli yhteys arvosanoihin vain äidinkielessä. Tulokset osoittivat, että mitä vanhemmaksi opettaja tuli, sitä vähemmän oppilaan temperamentti pääsi vaikuttamaan hänen antamiinsa äidinkielen arvosanoihin. Kokemuksen karttuessa opettaja näyttäisi ryhtyvän arvioimaan enemmän oppilaan suorituksia ja vähentämään arvioissaan ns. väliin tulevien häiriötekijöiden merkitystä.

Mullolan tulokset suosittavat, että nykyisen koulujärjestelmämme arviointikäytäntöä, jossa oppilaan tuntiaktiivisuus ja oppimisprosessi ovat keskeisessä asemassa, olisi hyvä arvioida uudelleen temperamenttitietoisen pedagogiikan valossa. Lisäksi, tulokset suosittavat temperamenttitietoista pedagogiikkaa osaksi opettajankoulutusta, jotta opettajilla olisi välineitä tunnistaa oppilaan synnynnäinen temperamentti, erottaa se kognitiivisesta kyvykkyydestä, motivaatiosta ja kypsyydestä ja mahdollistaa oppilaalle kouluarviointi, joka kohdistuu oppilaan todelliseen osaamiseen ja on vapaa oppilasarviointia vääristävistä tekijöistä.

Sari Mullola väittelee käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa 30.11. kasvatustieteen alaan kuuluvasta aiheesta ”Teachability and School Achievement: Is Student Temperament Associated with School Grades”. Väitöstilaisuus järjestetään klo 12 Helsingin yliopiston päärakennuksen Auditoriumissa XII (Unioninkatu 34).

Väittelijän yhteystiedot:

Sari Mullola, puh. 09 191 29496, s-posti sari.mullola@helsinki.fi

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye