HY:// Temperamentilla on merkitystä kouluarvosanoihin
Kouluarvosanoilla on merkittävä ja pitkäaikainen vaikutus oppilaan tulevaisuuteen muun muassa jatko-opintoihin pääsemisen ja tulevan uravalinnan kannalta. - Arvosanat eivät kuitenkaan perustu standardoituihin koulusaavutustesteihin, vaan sisältävät opettajan käsityksiä muustakin kuin oppilaan tiedoista ja taidoista ja heijastavat opettajan mallioppilasodotuksia, mielipiteitä, arvoja ja asenteita, toteaa kasvatustieteen maisteri Sari Mullola väitöksessään, joka tarkastetaan Helsingin yliopistossa 30.11.
Aikaisempien kansainvälisten tutkimusten mukaan oppilaan temperamentti, yksilön synnynnäinen, yksilöllinen taipumus lähestyä uusia asioita ja reagoida ympäristöön, on yhteydessä opettajan käsitykseen oppilaan tavoitteellisuudesta, kypsyydestä ja opetettavuudesta, mikä näkyy opettajan antamissa arvosanoissa. Oppilaan temperamentti on lisäksi yhteydessä opettajan pedagogiseen päätöksentekoon eli tapaan, miten hän opettaa tiettyä oppilasta, miten hän kommunikoi oppilaan kanssa sekä siihen, miten paljon hän pitää kyseisestä oppilaasta.
Mullola tarkastelee tutkimuksessaan matematiikan ja äidinkielen opettajien käsityksiä oppilaan temperamentista, tavoitteellisuudesta ja opetettavuudesta sekä opettajan käsitysten yhteyttä opettajan oppilaalle antamiin matematiikan ja äidinkielen kouluarvosanoihin suomalaisessa väestöpohjaisessa aineistossa. Oppilaan ja opettajan sukupuolta ja opettajan ikää hän tarkastelee asiayhteyteen vaikuttavina tekijöinä.
Mullolan tutkimusaineisto koostuu peruskoulun yhdeksännen luokan oppilaista (n = 3212) ja heidän matematiikan ja äidinkielen opettajistaan (n = 221). Temperamentti ja opetettavuus mitattiin kansainvälisessä käytössä olevilla valideilla mittareilla. Kouluarvosanat perustuivat oppilaiden viimeisimpiin matematiikan ja äidinkielen todistusarvosanoihin.
Mullolan tutkimustulokset osoittavat, että matematiikan ja äidinkielen opettajan käsitys oppilaan temperamentista, tavoitteellisuudesta ja opetettavuudesta on merkittävästi yhteydessä hänen oppilaalle antamaansa matematiikan ja äidinkielen arvosanaan. Myös oppilaan ja opettajan sukupuolella ja opettajan iällä on merkitystä: (1) vaikka opettajat yleisesti – olivatpa he mies- tai naisopettajia - näkevät poikien temperamentin, tavoitteisuuden ja opetettavuuden soveltuvan tyttöjä heikommin kouluympäristöön, tyttöjen ja poikien välinen ero pienenee merkitsevästi, kun arvioijana on miesopettaja. Tämä tarkoittaa sitä, että miesopettajat näkevät poikien ja tyttöjen temperamentin olevan lähempänä toisiaan kuin naisopettajat; (2) miesopettajat ovat myös naisopettajia kriittisempiä arvioidessaan tyttöjen temperamenttia ja opetettavuutta kuin heidän arvioidessaan poikien vastaavia ominaisuuksia; (3) tytöillä ja pojilla ei ollut eroja matematiikan arvosanoissa, mutta pojat saivat lähes yhden numeron verran alhaisempia äidinkielen arvosanoja kuin tytöt. Tilanne kuitenkin muuttui, kun oppilaiden temperamentti ja tavoitteisuus otettiin analyysissä huomioon. Tällöin pojat saivat korkeampia matematiikan arvosanoja mutta edelleen alhaisempia äidinkielen arvosanoja kuin tytöt. Pojat siis näyttäisivät hyötyvän matematiikassa siitä, että heidän kouluun heikommin soveltuvan temperamenttinsa tuottamat ns. häiriötekijät eliminoitiin heidän matematiikan arvosanoistaan pois; (4) opettajan sukupuolella ei ollut yhteyttä oppilaan arvosanoihin; ja (5) opettajan iällä oli yhteys arvosanoihin vain äidinkielessä. Tulokset osoittivat, että mitä vanhemmaksi opettaja tuli, sitä vähemmän oppilaan temperamentti pääsi vaikuttamaan hänen antamiinsa äidinkielen arvosanoihin. Kokemuksen karttuessa opettaja näyttäisi ryhtyvän arvioimaan enemmän oppilaan suorituksia ja vähentämään arvioissaan ns. väliin tulevien häiriötekijöiden merkitystä.
Mullolan tulokset suosittavat, että nykyisen koulujärjestelmämme arviointikäytäntöä, jossa oppilaan tuntiaktiivisuus ja oppimisprosessi ovat keskeisessä asemassa, olisi hyvä arvioida uudelleen temperamenttitietoisen pedagogiikan valossa. Lisäksi, tulokset suosittavat temperamenttitietoista pedagogiikkaa osaksi opettajankoulutusta, jotta opettajilla olisi välineitä tunnistaa oppilaan synnynnäinen temperamentti, erottaa se kognitiivisesta kyvykkyydestä, motivaatiosta ja kypsyydestä ja mahdollistaa oppilaalle kouluarviointi, joka kohdistuu oppilaan todelliseen osaamiseen ja on vapaa oppilasarviointia vääristävistä tekijöistä.
Sari Mullola väittelee käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa 30.11. kasvatustieteen alaan kuuluvasta aiheesta ”Teachability and School Achievement: Is Student Temperament Associated with School Grades”. Väitöstilaisuus järjestetään klo 12 Helsingin yliopiston päärakennuksen Auditoriumissa XII (Unioninkatu 34).
Väittelijän yhteystiedot:
Sari Mullola, puh. 09 191 29496, s-posti sari.mullola@helsinki.fi
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 911 (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Tutkimus vahvistaa: kehitysvammaisuus on harvoin perinnöllistä - riski tulevien sisarusten sairastumiselle on pieni18.4.2021 09:00:00 EEST | Tiedote
Kehitysvammaisuus johtuu useimmiten perimän muutoksista, jotka ovat syntyneet varhaisen sikiökehityksen aikana ja joita ei löydy vanhempien perimästä. Siksi niiden uusiutumisriski perheen seuraavalle lapselle on hyvin pieni, selvisi Helsingin yliopiston tutkimuksessa. Suomalaisilla ei myöskään ole suurempi perinnöllisten kehityshäiriöiden riski kuin muilla eurooppalaisilla.
Työn kuormittavuus saa vanhustyöntekijät harkitsemaan työnsä lopettamista16.4.2021 11:23:17 EEST | Tiedote
Vanhustyöntekijöiden työn lopettamisaikeet ovat yleistyneet voimakkaasti Suomessa. Jo kaksi viidestä kertoo harkinneensa työnsä jättämistä. Lopettamisaikeiden syitä kartoittanut Helsingin yliopiston ja Jyväskylän yliopiston tutkimus osoittaa, että työn kuormittavuuteen on puututtava.
Evon tiedekansallispuiston selvitys etenee jouhevasti – vielä ehtii vaikuttaa!15.4.2021 16:04:08 EEST | Tiedote
Osana Evon tiedekansallispuiston valmistelutyötä alueellinen työryhmä on kuullut suuren määrän intressitahoja - keskusteluihin on osallistunut jo satoja ihmisiä. Kuulemiset ja osallistaminen ovat käynnissä kaiken aikaa, ja ryhmä on yhteydessä vielä moniin tahoihin ennen kesäkuuta, jolloin ehdotus tiedekansallispuistosta jätetään ympäristöministeriölle.
Huono-osaisilla alueilla asuvilla kohonnut riski tulla epäillyksi rikoksesta14.4.2021 09:54:31 EEST | Tiedote
Asuinalue itsessään ei kuitenkaan lisää riskiä, vaan ero selittynee niin sanotulla valikoitumisefektillä eli henkilöt, joilla on korkeampi riski rikollisuuteen, päätyvät todennäköisemmin asumaan huono-osaisimmille alueille, ilmenee Helsingin yliopiston tutkimuksesta.
Yliopisto-opiskelijoiden vaikeudet oppimisen säätelyssä ovat yhteydessä uupumuksen kokemuksiin14.4.2021 09:00:00 EEST | Tiedote
Milla Räisäsen väitöstutkimuksen mukaan erot yliopisto-opiskelijoiden oppimisen säätelytaidoissa ovat suuria erityisesti opintojen alkuvaiheessa.
Geenilöytö kytkee koiranpentujen vakavan epilepsian mitokondrioiden toimintahäiriöön13.4.2021 10:52:31 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkimuksessa saatiin selville syy muutaman kuukauden ikäisten parsonrusselinterriereiden pentujen vaikeaan epilepsiaan ja kuolemaan. Muutos PITRM1-geenissä johtaa solun energiapumppujen, mitokondrioiden, toimintahäiriöön, jonka seurauksena jo pentujen aivoista tunnistettiin Alzheimerin taudista tuttuja beeta-amyloidikertymiä ja laajaa hermorappeumaa. Muutokset ihmisen PITRM1-geenissä aiheuttavat myös vakavan, mutta hitaasti etenevän aivosairauden.
Merkittävä rahoitus syöpätutkimukselle: periytyvää syöpäalttiutta tutkimalla uusia keinoja syövän ehkäisyyn13.4.2021 09:39:15 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston vetämässä tutkimushankkeessa selvitetään, miten perinnöllinen kasvainalttius voitaisiin tunnistaa ja syövän kehittyminen ehkäistä. Jane ja Aatos Erkon Säätiö on myöntänyt tutkimukselle 1 173 000 euron lahjoituksen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme