Hyvä itsetunto suojaa synnyttävää äitiä – huono itsetunto vahvistaa pelkoa

Juuri julkaistussa tutkimuksessa tarkasteltiin synnytyspelon, itsetunnon ja synnytyskokemuksen välisiä yhteyksiä siirtymässä raskausajasta äitiyteen.
– Itsetunnolla voi olla jopa odotettua suurempi merkitys sille, millaiseksi synnyttäjän kokemus synnytyksestään muodostuu. Synnytyspelon vaikutus synnytyskokemuksen laatuun näyttäisi olevan riippuvainen itsetunnon tasosta. Tämä on tutkimuksissa uusi löydös, väitöskirjatutkija Mirjam Raudasoja kertoo.
Synnytyspelko on riski kielteiselle synnytyskokemukselle
Synnytys on merkittävä elämäntapahtuma, joka muistetaan yksityiskohtaisesti jopa loppuelämän ajan. Synnytyskokemus vaikuttaa äidin hyvinvointiin synnytyksen jälkeen, äitiydessä toimimiseen ja äidin mielenterveyteen.
Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että synnytyspelosta kärsivillä synnyttäjillä on suurempi riski negatiiviselle synnytyskokemukselle kuin muilla. Synnytyspelolla tarkoitetaan elämää haittaavaa pelkoa, joka kohdistuu ajatukseen synnytyksestä. Vaikka jonkin asteisesta pelosta kärsivät hyvin monet synnyttäjät, nyt puhutaan kuitenkin vakava-asteisesta, erilaisia oireita tuottavasta pelosta, joka heikentää hyvinvointia merkittävästi. Synnytyspelko on riskitekijä sekä äidin että vauvan hyvinvoinnille raskausaikana, synnytyksessä ja sen jälkeen.
Itsemyötätunto voi auttaa
Aiemmat tutkimukset eivät juurikaan ole huomioineet äidin itsetunnon roolia synnytyskokemuksen muodostumisessa. Synnytys on kuitenkin psyykkisesti merkittävä tapahtuma, joka haastaa äidin itsetuntoa ja selviytymiskeinoja. Tässä tutkimuksessa havaittiin, että synnytyspelon vaikutus synnytyskokemuksen laatuun oli riippuvainen äidin itsetunnosta: Mitä korkeampi itsetunto, sitä todennäköisemmin synnytyskokemus oli positiivinen, vaikka äiti olisi kärsinyt synnytyspelosta. Sitä vastoin alhainen itsetunto vahvisti synnytyspelon kielteisiä vaikutuksia synnytyskokemukseen entisestään.
Tulokset ovat merkityksellisiä synnytyspelon psyykkisten mekanismien ymmärtämisen kannalta. Synnytyspelosta kärsivät synnyttäjät saattavat kokea synnytyksen omaa arvoaan uhkaavana ja kokea suorituspaineita sekä pelkoa omasta ja vauvansa selviytymisestä.
– Tuloksia voidaan hyödyntää synnytyspelon hoidon yksilöllistämisessä. Myös synnytysvalmennuksissa kaikille vauvaa odottaville voidaan antaa tietoa itsetunnon vaikutuksista sekä opettaa itsemyötätuntoa, mikä voi auttaa heikosta itsetunnosta kärsiviä, Raudasoja kertoo.
Tutkimus kuuluu Synnytyspelko, synnytyskokemukset ja vanhemmuus -väitöskirjatutkimukseen, josta vastaa väitöskirjatutkija Mirjam Raudasoja. Tutkimusaineisto kerättiin kyselylomakkeiden avulla vuonna 2020–2021. Siihen vastasi ensimmäisenä ajankohtana 125 äitiä, joista 113 (90,4 %) vastasi myös toisen ajankohdan kyselyyn. Tutkimukseen osallistuneista äideistä 11,5 % kärsi vakavasta synnytyspelosta. Vastaukset analysoitiin tilastollisesti polkuanalyysilla. Tutkimus on julkaistu oman alansa tieteellisessä lehdessä.
Lisätietoja:
Väitöskirjatutkija Mirjam Raudasoja
mirjam.a.k.raudasoja@jyu.fi, puh. 044 3625046
Tutkimusartikkeli:
Raudasoja, M., Sorkkila, M., Vehviläinen-Julkunen, K., Tolvanen, A. & Aunola, K. (2022). The role of self-esteem on fear of childbirth and birth experience. Journal of Reproductive and Infant Psychology (early online). DOI: 10.1080/02646838.2022.2115989
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
viestinnän asiantuntija
Kirke Hassinen
kirke.m.hassinen@jyu.fi
puh. +358 50 462 6920
viestinta@jyu.fi
Kuvat

Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Väitöstutkimuksen mukaan ryhmälauluopetus edistää nuorten hyvinvointia kehollisuuden ja hengitystietoisuuden kautta9.5.2025 09:48:03 EEST | Tiedote
Ryhmälauluopetus voi vahvistaa nuorten itsetuntoa, lievittää stressiä ja vähentää sosiaalista ahdistusta, todetaan FM, MuM Mari Koistisen musiikkikasvatuksen väitöstutkimuksessa.
Viisaus ei ole pelkkää tietämistä8.5.2025 13:00:00 EEST | Tiedote
Uusi tutkimus haastaa arkikäsitykset viisaudesta. Toisin kuin usein ajatellaan, pelkkä tieto ei tee ihmistä viisaaksi.
Pyöräillen vai vanhempien kyydillä kouluun? Vanhempien liikunnallisuus ja lyhyet matkat edistävät aktiivista kulkemista8.5.2025 06:30:00 EEST | Tiedote
Koulumatkojen kulkeminen aktiivisesti, esimerkiksi pyöräillen tai kävellen, on vähentynyt merkittävästi, osoittaa Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan pitkittäistutkimus. Tutkimuksessa verrattiin 1980-luvulla koulua käyneiden koulumatkaliikkumista heidän lastensa koulumatkaliikkumiseen 2010-luvun lopulla. Vanhempien rooli on tärkeä, sillä heidän liikunnallisuutensa vaikuttaa myönteisesti lasten aktiiviseen koulumatkaliikkumiseen.
Uudet professorit esittäytyivät juhlaluennoilla 7.5.20257.5.2025 14:00:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston uudet professorit esittäytyivät keskiviikkona 7.5.2025. Juhlaluentonsa pitivät taloustieteen professori Mika Haapanen, kognitiivisen neurotieteen professori Piia Astikainen, kansainvälisen kehitystutkimuksen professori Tiina Kontinen sekä aivojen kehityksen professori Jan Kujala.
Tuoretta professoria Miriam Nokiaa kiehtoo muistin hermostollinen perusta7.5.2025 10:00:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston rehtori Jari Ojala on nimittänyt Miriam Nokian psykologian professorin tehtävään. Professuurin erityisalana on käyttäytymisen muutoksen taustalla olevat, erityisesti keskus- ja autonomisen hermoston perusmekanismit.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme