Hyviä uutisia työmarkkinoilta: Työllisyysaste nousi 73 prosenttiin
Työllisyys on 55 000 työllisen päässä hallituksen asettamasta tavoitteesta. Luku käy ilmi Keskuskauppakamarin työllisyystavoitelaskurista, jossa seurataan hallituksen työllisyystavoitteen etenemistä. Työllisyysasteen kehitystä voi seurata osoitteessa www.tyollisyystavoite.fi. Sivustolla pidetään myös kirjaa päätösperäisistä työllisyystoimista ja niiden työllisyysvaikutuksista.
Työllisyystavoitelaskuri perustuu Tilastokeskuksen julkaisemiin työllisyyslukuihin. Tänään julkaistut työllisyysluvut osoittavat, että työllisyysasteen trendi nousi sen ollessa 73,0 prosenttia vuoden 2019 joulukuussa. Työttömyysasteen trendi pysyi paikallaan 6,7 prosentissa joulukuussa 2019.
”Pitkästä aikaa positiivinen lukema. Työllisyysasteen trendiluku spurttasi edellisen julkaisun eli marraskuun 72,6 prosentista nyt 73 prosenttiin. Trendi on taas pienen notkahduksen jälkeen nouseva, kuten työllisyystavoitelaskurista hyvin näkyy”, Keskuskauppakamari pääekonomisti Mauri Kotamäki sanoo.
”Selkeästi positiivinen yllätys.”
Pääministeri Marinin hallituspohja on istunut nyt reilu puoli vuotta. Se on siis vasta alkutaipaleella.
”Trendinousu ei kuitenkaan todennäköisesti ole istuvan hallituksen ansiota, vaan palautuu aiempiin päätöksiin sekä kansainväliseen suhdanteeseen. Päätöksiä kun nykyhallitus ei yksinkertaisesti ole vielä juurikaan ehditty tehdä”, Kotamäki pohtii.
Luku on kuitenkin positiivinen uutinen Marinin hallitukselle.
”Työllisyysasteen trendin nousu saattaa antaa työllisyysryhmille uutta puhtia. Tehtävä on muuttunut taas mahdollisemmaksi. Päätöksiä on kuitenkin saatava aikaan – ja mitä pikemmin, sen parempi. Niitä on toistaiseksi vain odoteltu”, Kotamäki sanoo.
Työttömyysasteen trendi oli taas 6,7 prosenttia.
”Valitettavasti työllisyys ei ole laskenut pitkiin aikoihin. Suomen kansantalous lienee lähellä rakenteellisen työttömyyden tasoa tai jopa alle sen. Tarvitaan rakenteellisia toimia.”
Julkinen talous on kuitenkin vielä pinteessä. Työllisyystavoite asetettiin pitkälti siksi, että julkinen talous saataisiin tasapainotettua. Se tarkoittaa julkisten tulojen ja menojen tasapainoa vuonna 2023.
”Valtiovarainministeriö ennustaa yli 3 miljardin euron alijäämää vuodelle 2020. Se tarkoittaa, että todennäköisesti 75 prosentin työllisyystavoite ei yksin riitä tasapainottamaan julkista taloutta. Työllisyystavoitteen lisäksi hallituksen olisi siis suotavaa suitsia myös julkisia menoja. Verojen kiristyksille on maltillisemmin tilaa, koska veroaste Suomessa on jo hyvin korkea”, Kotamäki sanoo.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Johanna SipolaJohtaja, vaikuttaminen ja kilpailukyky
050 352 1172johanna.sipola@chamber.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Keskuskauppakamari työskentelee valtakunnallisesti elinkeinoelämän hyväksi, elinvoimaisen Suomen puolesta. Haluamme helpottaa yritysten toimintaedellytyksiä verotuksen, liikenteen ja lainsäädännön saralla sekä kansainvälisessä kaupassa. Edistämme yritysten itsesääntelyä sekä tarjoamme monipuolisia asiantuntijapalveluja elinkeinoelämän tarpeisiin.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Keskuskauppakamari
Hallituksen päätökset lisäävät menoja, mutta tulot puuttuvat20.2.2020 06:00:00 EET | Tiedote
Hallitus on tehnyt viime aikoina useita päätöksiä, jotka lisäävät pysyviä julkisia menoja merkittävästi. Perhevapaauudistus, vanhuspalvelulain hoitajamitoitus ja asiakasmaksulain uudistaminen kasvattavat menoja, vaikka tulot eivät ole lisääntymässä eikä julkinen talous vahvistumassa. Keskuskauppakamarin johtaja Johanna Sipolan mukaan menojen kasvu saattaa riistäytyä käsistä, sillä päätösten toteuttamiseen ei ole varattuna riittävää rahoitusta.
Kauppakamareiden kysely: Puolet yrityksistä toivoo koulutusseteleitä työikäisille 18.2.2020 07:00:00 EET | Tiedote
Jopa puolet kauppakamareiden kyselyyn vastanneista toivoo, että valtio tarjoaisi jokaiselle työikäiselle vuosittaisen koulutussetelin, jolla mahdollistetaan jatkuvan oppimisen palveluiden hankkiminen yritysten ja yksilöiden tarpeen mukaan. Malliin suhtautui epäilevästi alle kolmasosa. Tieto käy ilmi kauppakamareiden kyselystä, johon vastasi yli 1300 yritysten edustajaa ympäri Suomen.
Kilpailu kuntoon ja korruptiiviset rakenteet kuriin: Kaava-aloiteoikeus maanomistajille ja hankkeiden toteuttajille14.2.2020 11:16:39 EET | Tiedote
Kauppakamarit kannustavat hallitusta rohkeuteen maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksessa. Maanomistajille ja hankkeiden toteuttajille tarvitaan kaava-aloiteoikeus. Lisäksi hankkeiden lupamenettelyitä tulee uudistaa ja yhtenäistää. Kaavoitusprosessia kehittämällä voidaan parantaa kilpailua ja läpinäkyvyyttä.
Brexit vaikuttaa suomalaisten yritysten liiketoimintaan – kauppakamariverkoston merkitys korostuu13.2.2020 08:09:29 EET | Tiedote
Brexit tulee vaikuttamaan suomalaisten yritysten liiketoimintaan Isossa-Britanniassa jo ensi vuonna. Kauppakamariverkostossa yritykset saavat tietoa muuttuneista olosuhteista, suhteiden ylläpidosta paikallisten kumppaneiden kanssa ja valmistautumisesta uusiin kaupan ehtoihin.
Kauppakamareiden kysely: Osaajapula kurittaa edelleen yrityksiä 12.2.2020 07:00:00 EET | Tiedote
Osaajapulan hiipumisesta ei ole havaittavissa merkkejä. Kauppakamareiden kyselystä käy ilmi, että osaajapula kurittaa yrityksiä sekä haittaa niiden kasvua ja kehitystä. Koulutusmäärien lisääminen on tarpeellinen, mutta hidas keino tilanteen ratkaisemiseksi. Nopeampi ratkaisu on lisätä työperäistä maahanmuuttoa merkittävästi.
IT2018-ehdot helpottavat yritysten arkea ja vähentävät kustannuksia – Ehtojen päivitys on tarkoitus aloittaa syksyllä 202010.2.2020 13:44:31 EET | Tiedote
IT2018-sopimusehtojen tarkoituksena on helpottaa sopimusten tekemistä IT-alan hankinnoissa. Ehdot on tarkoitettu käytettäviksi kotimaisissa, yritysten välisissä IT-sopimuksissa. Yleisten sopimusehtojen lisäksi olemassa on erilaisia erityisehtoja esimerkiksi valmisohjelmistojen toimituksia ja ohjelmistojen ylläpitoa varten.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme