Hyvinvointialueet eivät toimi ilman yksityistä sektoria – yritykset ja järjestöt mukaan valmisteluun

Sosiaali- ja terveyspalvelut sote-uudistuksen kynnyksellä -selvitys käy läpi julkisen ja yksityisen sote-tuotannon osuuksia Uudenmaan eri hyvinvointialueilla ja Helsingissä. Vastaavaa, yhtä kattavaa selvitystä ei ole aiemmin toteutettu.  

Työterveyshuollon osuus Uudellamaalla merkittävä 

”Yksityisen toiminnan merkitys perusterveydenhuollon tasoisista palveluista on kasvanut nopeasti. Kasvu on Uudellamaalla perustunut maksukykyiseen, osin yksityisillä vakuutuksilla palvelunsa maksavaan asiakaskuntaan, laajaan työterveyshuoltoon ja erikoispalvelujen hyvään saatavuuteen”, analysoi johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamarista. Erityisesti työterveyshuollon osuus näkyy Uudellamaalla merkittävästi: työterveyspalvelujen piirissä on arviolta 550 000 työntekijää. 

Terveydenhuollon markkinoiden kokonaisarvo Uudellamaalla oli vuonna 2019 noin 4,6 miljardia euroa. Lukuun on laskettu mukaan sekä julkinen että yksityinen terveydenhuolto. Summasta julkisen toiminnan osuus oli 69 prosenttia (3,2 mrd. euroa) ja yksityisen toiminnan osuus 31 prosenttia (1,5 mrd. euroa). Julkinen sektori tuottaa lähes kokonaan erikoissairaanhoidon Uudenmaan alueella. Sosiaalipalveluiden markkina Uudellamaalla oli vuonna 2018 noin 2,4 miljardia euroa. Julkisen toiminnan osuus siitä oli 59 %, järjestöjen ja yritysten 41 %.  
 
”Kalliista palveluista, kuten esimerkiksi ikääntyneiden asumispalveluista ja lastensuojelusta, järjestöt ja yritykset tuottivat yli puolet. Lastensuojelun laitos- ja perhehoidossa yksityisen sektorin osuus on jo kaksi kolmasosaa”, Silen selventää. 

Sote-palvelutuotanto onnistuu yhteistyöllä 

Sote-uudistuksen myötä Uudellamaallakin julkisesti rahoitetut sote-palvelut siirtyvät neljälle hyvinvointialueelle ja Helsingin kaupungille reilun vuoden päästä. Silen arvioi, että hyvinvointialueiden ensimmäisten vuosien pääpaino on hallinnollisten rakenteiden ja toimintatapojen kuntoon saattamisessa, ei palveluiden kehittämisessä ja parantamisessa. Isot julkisten palvelujärjestelmien uudistukset työntekijöiden, kiinteistöjen ja sopimusten siirtoineen vievät aikaa. 

”Vuodessa ei vielä muuteta vuosikymmenien investointien ja kehitystyön tuloksena syntyneitä tuotannon rakenteita. Vuoden 2023 alussa sosiaali- ja terveyspalvelut tuotetaan hyvinvointialueiden asukkaille samalla tuotantokoneistolla kuin tälläkin hetkellä, joten sitä on hyödynnettävä täydellä teholla heti, jotta sote-uudistus voi onnistua. Siksi järjestöt ja yritykset on otettava välittömästi mukaan hyvinvointialueiden valmisteluun ja strategioiden tekoon. Erikoissairaanhoitoa lukuun ottamatta järjestöjen ja yritysten tuotantopanos on ratkaiseva hyvinvointialueiden palveluiden turvaamisessa ja parantamisessa”, Silen painottaa.   

Helsingin seudun kauppakamari toimii 21 kunnan alueella ja on Pohjoismaiden suurin vapaaehtoiseen jäsenyyteen perustuva kauppakamari, jolla on yli 7 000 yritys- ja organisaatiojäsentä.  

”Kauppakamari pyrkii saamaan Helsingin seudun hyvinvointialueiden palvelustrategioihin tiiviin yhteistyötavoitteen julkisen, yksityisen ja järjestösektorin välille. 
Haluamme tuottaa päätöksentekijöille tietoa palveluiden tuotannon nykytilasta ja kannustaa jokaista äänestysuurnille historiallisissa vaaleissa”, Silen sanoo. 

Aluevaalit järjestetään 23.1.2022. Uudellamaalla hyvinvointialueita ovat Itä-Uudenmaan hyvinvointialue, Keski-Uudenmaan hyvinvointialue, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue sekä Vantaan ja Keravan hyvinvointialue. Helsingin kaupunki vastaa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä alueellaan ja jää hyvinvointialuejaon ulkopuolelle. Siksi Helsingissä ei myöskään järjestetä aluevaaleja.