Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATTValtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT

Hyvinvointialueet tekevät miljardeilla julkisia hankintoja – Kilpailun lisääminen tehostaisi hankintoja ja toisi säästöjä

Jaa
Sote-uudistus loi Suomeen 21 uutta hankintayksikköä, joiden toimintamenoista yli 40 prosenttia kuluu ulkopuolisiin hankintoihin. Kaikkiaan hyvinvointialueet tekevät ulkopuolisia hankintoja yli kahdeksalla miljardilla eurolla. Julkiset hankinnat kilpailutetaan, mutta kilpailu on hyvin vähäistä: hankintoihin tulee keskimäärin vain 2,7 tarjousta. Kilpailun lisääminen tehostaisikin hankintoja merkittävästi.

VATT:n (Valtion taloudellinen tutkimuskeskus) tuoreessa raportissa on tutkittu kilpailun määrää vuoden 2016 sote-hankinnoissa. Raportin kirjoittajat ovat Turun yliopiston taloustieteen professori ja VATT:n johtava tutkija Janne Tukiainen, Turun yliopiston tutkija Susmita Baulia sekä valtiovarainministeriön johtava erityisasiantuntija Juri Matinheikki.

”Vuoden 2023 alussa aloittaneet hyvinvointialueet ovat jatkossa Suomen merkittävimpiä julkisten hankintojen kilpailuttajia. Tutkimustuloksemme osoittavat, että kilpailu hankinnoissa on vähäistä. Tarkasteluvuonna 2016 kilpailutuksiin tuli keskimäärin vain 2,7 tarjousta”, kertoo Janne Tukiainen.

”Suomessa julkisissa hankinnoissa kilpailun määrä on yleisestikin vähäistä, eivätkä sosiaali- ja terveyspalvelut poikkea tästä. Havaitsimme, että 55 prosenttiin sote-hankintojen tarjouspyynnöistä tuli keskimäärin alle kaksi tarjousta”, Tukiainen täydentää.

Kilpailun lisäämiseksi raportissa esitetään neljää politiikkatoimea kilpailun lisäämiseksi ja hankintojen tehostamiseksi.

Markkinavuoropuhelua ja hankinnoista tiedottamista tulisi lisätä

Kilpailun kannalta on keskeistä, että mahdollisimman moni potentiaalinen tarjoaja on tietoinen tulevista kilpailutuksista. Lisäksi hyvinvointialueen on hyödyllistä tietää millaisia tavaroita ja palveluita tarjoajat pystyvät toimittamaan, jotta he voivat määritellä hankinnan kriteerejä. Tätä parempaa tiedon kulkua voidaan edistää markkinavuoropuhelulla.

Hankinnan kriteerejä pitäisi yksinkertaistaa

Hankinnan kriteerien yksinkertaistaminen saa potentiaaliset tarjoajat todennäköisemmin jättämään tarjouksen. Kriteerien yksinkertaistaminen pitää tarjoajan osallistumiskustannukset pieninä ja kannustaa lähtemään tarjouskilpailuun. Tiedon kerääminen, omien kustannusten laskeminen ja tarjouksen laatiminen aiheuttaa kuluja. Näiden kustannusten alentamiseksi olisi tärkeää tehdä tarjousten laatimisesta mahdollisimman helppoa ja antaa tarjoajille riittävästi tietoa kohteesta.

Hankintoja kannattaisi osittaa nykyistä enemmän

Hyvinvointialueiden kannattaisi osittaa hankintojaan, koska alueet ja hankinnat ovat kooltaan niin suuria. Hankintojen suuri koko sulkee pois pienempiä yrityksiä. Tähän viittaa se, että kunnat saivat enemmän tarjouksia kilpailutuksiin kuin sairaanhoitopiirit, jotka vastaavat kooltaan sote-alueita. Tosin tulokset hankintojen osittamisen vaikutuksesta olivat paikoin ristiriitaisia.

Yhden tarjouksen saaneet hankinnat tulisi uudelleen kilpailuttaa

Tulisi selvittää mahdollisuus pakottaa sote-alueet lisäämään kilpailua sääntelyn avulla. Esimerkiksi yhden tarjouksen kilpailutukset voitaisiin vaatia uudelleenkilpailutettavaksi. Vuonna 2016 sote-kilpailutuksista 15 prosenttia oli tällaisia yhden tarjouksen hankintoja. Tällainen sääntely voisi laskea hankintahintoja aiemman tutkimustiedon mukaan jopa kymmeniä miljoonia euroja.

”Yhden tarjouksen hankintojen uudelleenkilpailuttamisvelvoitetta kannattaisi pilotoida valikoiduilla alueilla jo nykyisen lainsäädännön piirissä. Näin saataisiin arvokasta tietoa sen toimivuudesta ennen lainsäädäntöprosessin aloittamista. Tässä tarvitaan tiivistä yhteistyötä niin alueiden, ministeriöiden kuin tutkijoidenkin kesken” sanoo valtiovarainministeriön johtava erityisasiantuntija Juri Matinheikki.

Aineisto ja jatkotutkimuksen mahdollistaminen

Tutkimuksen aineistona käytettiin Cloudia-järjestelmällä tehtyjä kilpailutuksia. Tämä järjestelmä kattoi vuonna 2016 noin 30 prosenttia kaikista kilpailutuksista.

Raportissa suositellaan voimakkaasti kansallisen hankintatietopankin rakentamista ja tilastoinnin parantamista. Se mahdollistaisi kilpailutusten vaikutusten pidemmän aikavälin hyötyjen tarkastelun.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Liitteet

Tietoja julkaisijasta

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT
Arkadiankatu 7
00100 HELSINKI

https://vatt.fi

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) on taloustieteellisen tutkimuksen asiantuntijayksikkö. Teemme tieteellisesti korkeatasoista tutkimusta edistääksemme tietoon pohjautuvaa talouspolitiikkaa. Tutustu työhömme tarkemmin: https://vatt.fi

Statens ekonomiska forskningscentral (VATT) är en expertenhet för nationalvetenskaplig forskning. Med vår forskning på högsta nivå vill vi främja en faktabaserad ekonomipolitik. Läs mer: https://vatt.fi/sv/

VATT Institute for Economic Research specializes in applied economic research. We produce high-quality scientific research to evaluate economic policy and support evidence-based policy making. Find out more about our work at https://vatt.fi/en/ 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT

VATT: Kolme keinoa talouskasvun vahvistamiseksi9.3.2023 07:00:00 EET | Tiedote

Suomessa tarvitaan toimenpiteitä, jotka luovat talouskasvua julkista taloutta vahvistavalla tavalla. Tuottavuutta pystytään Suomessa kasvattamaan kohdentamalla nykyiset miljardiluokan yritystuet tehokkaammin. Talouskasvua edistää työvoiman laadun parantaminen lisäämällä korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuutta. Samoin osaavan työvoiman määrän kasvattaminen myös ulkomailta tulevaa työvoimaa lisäämällä parantaa talouskasvun edellytyksiä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme