Iäkkäät ihmiset ovat nuortuneet: fyysinen ja älyllinen toimintakyky on parantunut 30 vuodessa merkittävästi

- Toimintakykymittausten avulla voi saada käsityksen siitä, miten hyvin iäkäs ihminen pärjää arjessaan ja samalla voi ajatella tulosten kuvaavan toiminnallista ikää, kertoo tutkimuksen johtaja professori Taina Rantanen.

Tulokset osoittivat, että 75- ja 80-vuotiaiden miesten ja naisten lihasvoima, kävelynopeus, reaktionopeus, sanasujuvuus, päättelykyky ja muisti ovat nykyään huomattavasti parempia verrattuna aiemmin syntyneisiin saman ikäisiin ihmisiin. Hengityskapasiteetin osalta eroja kohorttien välillä ei kuitenkaan havaittu.

- Lisääntynyt fyysinen aktiivisuus ja ihmisten suurempi koko näyttivät erityisesti selittävän myöhemmin syntyneiden parempaa kävelynopeutta ja lihavoimaa. Kognitiivisen suorituskyvyn kohorttierojen taustalla nousi taas esiin myöhemmin syntyneiden pidempi koulutus, kertoo tohtorikoulutettava Kaisa Koivunen.

- Myöhemmin syntyneet 75- ja 80-vuotiaat ovat kasvaneet ja eläneet erilaisessa maailmassa kuin heidän ikätoverinsa kolme vuosikymmentä sitten. On tapahtunut paljon suotuisia muutoksia. Näitä ovat esimerkiksi parempi ravitsemus ja hygienia, terveydenhuollon palveluiden ja koulujärjestelmän kehittyminen, koulutuksen parempi saavutettavuus sekä monipuolistunut työelämä, jatkaa tutkijatohtori Matti Munukka.

Tutkimustulokset viittaavat siihen, että eliniän pidentyessä myös toimintakykyisiä vuosia on enemmän. Havaintojen taustalla voi olla joko elinaikaisten suorituskyvyn huippuarvojen nousu tai suorituskyvyn heikkenemisen hidastuminen tai siirtyminen myöhempään ikään.

- Tämän tutkimusprojektin tulokset ovat ainutlaatuisia, koska maailman laajuisesti on niukasti tutkimuksia, joissa on verrattu maksimaalisen suorituskyvyn mittaustuloksia saman ikäisten eri aikoina eläneiden ihmisten välillä, Rantanen jatkaa.

- Tulokset herättävät ajatuksia siitä, onko käsityksemme vanhuudesta vanhanaikainen. Toimintakykytutkijan näkökulmasta elämä näyttää jatkuvan keskeltä eikä pelkästään lopusta. Eliniän kasvu tuo lisää toimintakykyisiä vuosia meistä useimmille, mutta samalla viimeinen elinvuosi sijoittuu yhä korkeampaan ikään lisäten hoivan tarvetta. Iäkkäässä väestössä on meneillään kaksi samanaikaista muutosta, eli terveiden ja toimintakykyisten elinvuosien jatkuminen entistä korkeampaan ikään ja hoivan tarpeen lisääntyminen, sanoo Rantanen.

Tutkimus toteutettiin Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa Gerontologian tutkimuskeskuksessa (GEREC). Ensimmäinen kohorttiaineisto koostui 500:sta vuonna 1910 ja 1914 syntyneestä henkilöistä, joiden toimintakykymittaukset toteutettiin Ikivihreät-tutkimuksessa vuosina 1989–1990. Toinen kohorttiaineisto koostui 726:sta vuosina 1938–1939 ja 1942–1943 syntyneestä henkilöistä, joiden toimintakykymittaukset toteutettiin vuosina 2017–2018 AGNES-hankkeen yhteydessä. Molemmissa kohorteissa tutkittavat olivat mittaushetkellä 75- tai 80-vuotiaita. Tutkimusprojektia rahoittivat Suomen Akatemia ja Euroopan tutkimusneuvosto.

Alkuperäisjulkaisut:

Koivunen, K, Sillanpää, E, Munukka, M, Portegijs, E, Rantanen, T.Cohort differences in maximal physical performance: a comparison of 75- and 80-year-old men and women born 28 years apart. J Gerontol A Biol Sci Med Sci. 2020. https://doi.org/10.1093/gerona/glaa224.

Munukka M, Koivunen K, von Bonsdorff M, Sipilä S, Portegijs, E, Ruoppila I, Rantanen T. Birth cohort differences in cognitive performance in 75- and 80-Year-Olds - A comparison of two cohorts over 28 years. Aging Clin Exp Res. 2020. https://doi.org/10.1007/s40520-020-01702-0