Jyväskylän yliopisto

Iäkkäiden liikkumista tarkasteltava heille sopivalla mittarilla

Jaa

Iän myötä mahdollisesti heikkenevä kyky liikkua tulee huomioida aktiivisuusmittauksessa. Jyväskylän yliopiston aktiivisena vanhenemista käsittelevä tutkimus selvitti iäkkäiden liikkumista, joka ylittää teholtaan tavanomaisen kävelynopeuden.

Iäkkäiden aktiivisuutta tulisi mitata suhteessa heidän omaan suorituskykyynsä. Kuva: Jyväskylän yliopisto.
Iäkkäiden aktiivisuutta tulisi mitata suhteessa heidän omaan suorituskykyynsä. Kuva: Jyväskylän yliopisto.

Fyysisen suorituskyvyn paraneminen edellyttää tavanomaisen rasitustason ylittämistä säännöllisesti, jolloin keho joutuu sopeutumaan uudenlaiseen kuormitukseen nostamalla suorituskykyä. Kaupalliset liikkumisen mittarit on usein kehitetty nuorille tai keski-ikäisille ihmisille, joten ne eivät välttämättä anna luotettavaa kuvaa siitä, kuinka rasittavaa iäkkäiden ihmisten liikunta on suhteessa heidän suorituskykyynsä.

Jyväskylän yliopiston tutkimuksessa selvitettiin iäkkään ihmisen tavanomainen kävelynopeus kuuden minuutin kävelytestin avulla. Tämän lisäksi tutkittavat käyttivät viikon ajan fyysisen aktiivisuuden mittaria.

- Pystyimme määrittämään näin kullekin ihmiselle sen ajan, jonka he viikossa liikkuivat tavanomaista rasitustasoaan kovemmin, mukavuusalueettaan korkeammalla tasolla, kertoo tutkijatohtori Laura Karavirta liikuntatieteellisen tiedekunnan Gerontologian tutkimuskeskuksesta.

Tutkimuksessa mukana olleille iäkkäille henkilöille kertyi viikossa keskimäärin 62 minuuttia liikettä, joka kuormittavuudeltaan ylitti tavanomaisen kävelynopeuden. Erityisen kiinnostavaa oli, että kävelynopeuteen suhteutettu liikunnan määrä oli sama tutkimukseen osallistuneilla 75-, 80- ja 85-vuotiailla henkilöillä.

- Uudella menetelmällä voidaan tarkastella liikkumista yksilöllisenä käyttäytymismallina niin, ettei tämän hetkisellä kuntotasolla ole merkitystä. Kyse on itsensä haastamisesta liikkumaan omien kykyjensä rajoissa. Kevyt liikuskelukin on tärkeää terveyden kannalta, mutta suorituskyvyn parantaminen edellyttää ponnistelua, Karavirta summaa.

Yleinen reippaan liikkumisen suositus on 150 minuuttia viikossa. Reippaan liikunnan alarajana pidetään yleisesti kolminkertaista energiankulusta lepotilan energiankulutukseen nähden. Yksilöllisestä suorituskyvystä riippuu, kuinka helpolta liikkuminen sillä teholla tuntuu.

-  Monille nuorille aikuisille tämä vastaa hidasta kävelyvauhtia, mutta iäkkäille se voi olla suurin ponnistus, johon he pystyvät, Karavirta muistuttaa.

Tutkimus on osa laajempaa Europan tutkimusneuvoston ja Suomen Akatemian rahoittamaa AGNES-hanketta, johon osallistui 1021 itsenäisesti omassa kodissaan asuvaa 75-, 80- ja 85-vuotiasta jyväskyläläistä. Heistä 444 osallistui tähän tutkimukseen, jossa reiteen kiinnitettiin liikettä mittaava anturi noin viikon ajaksi ja tavanomainen kävelynopeus mitattiin laboratoriossa kuuden minuutin tasavauhtisessa testissä.

Alkuperäisjulkaisu:

Karavirta L, Rantalainen T, Skantz H, Lisko I, Portegijs E, Rantanen T. Individual scaling of accelerometry to preferred walking speed in the assessment of physical activity in older adults. The Journals of Gerontology: Series A (2020) https://doi.org/10.1093/gerona/glaa142

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

tutkijatohtori Laura Karavirta, liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto
laura.i.karavirta@jyu.fi, 040 805 5041

Liikuntatieteellinen tiedekunta: www.jyu.fi/sport
Twitter: jyu.fi/sport Facebook: @jyusport

Kuvat

Iäkkäiden aktiivisuutta tulisi mitata suhteessa heidän omaan suorituskykyynsä. Kuva: Jyväskylän yliopisto.
Iäkkäiden aktiivisuutta tulisi mitata suhteessa heidän omaan suorituskykyynsä. Kuva: Jyväskylän yliopisto.
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Väitös 17.9.2020: Kun kirjaimet vaihtuvat – Tutkimus lukutaidosta kahdella erilaisella kirjoitusjärjestelmällä konson kielessä Etiopiassa9.7.2020 13:40:25 EESTTiedote

FM Aija Katriina Ahlberg tutkii väitöksessään luku- ja kirjoitustaidon oppimista kahdella erilaisella kirjoitusjärjestelmällä. Tulokset osoittavat kirjainmerkkien tärkeän roolin siinä, miten lukija hahmottaa kielen äännerakenteita. Tutkimus toteutettiin Lounais-Etiopiassa konson kieltä puhuvien aikuisten parissa, mutta tutkimuksen tuloksilla on annettavaa myös maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon opetukseen Suomessa.

Väitös 14.8.2020: Mitä silmämme kokevat? Uusi tulkinta Merleau-Pontyn ruumiinfenomenologiasta (Yli-Tepsa)9.7.2020 11:29:20 EESTTiedote

Kun havaitaan kohde, nähdään vaikkapa sohva, katseen on jo täytynyt tarkentua siihen. Huomion kiinnittämistä on luontevaa kuvailla aivoissa tapahtuvana prosessina, joka säätelee silmien liikettä. Entä jos prosessia pitää kuvailla kokemuksellisesti? Mitä koetaan ennen kuin varsinaisesti havaitaan, vai koetaanko mitään? Onko havaitsemista edeltävä katseen tarkentuminen ja huomion kiinnittyminen luonteeltaan tiedostamatonta, ja tapahtuuko havaitsemisessa siirtymä tiedostumattomasta tietoiseen?

Vertailu osoitti: suomalaisten yksinolo lisääntynyt8.7.2020 10:06:30 EESTTiedote

Koronan aikana on huomattu yksinolon lisääntyminen. Suomalaisten sosiaalinen etäisyys on tutkimusten mukaan muuttunut tosin jo aiemmin. Jyväskylän yliopiston tutkijaryhmä on tarkastellut ajankäyttöaineistojen avulla sosiaalisen vuorovaikutuksen muutosta 1980-luvulta 2010-luvulle. Ryhmä osallistui myös kansainväliseen tutkimukseen, jossa vertailtiin lasten ja nuorten ajankäyttöä Suomessa, Englannissa ja Espanjassa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme