Iäkkäiden liikkumista tarkasteltava heille sopivalla mittarilla

Fyysisen suorituskyvyn paraneminen edellyttää tavanomaisen rasitustason ylittämistä säännöllisesti, jolloin keho joutuu sopeutumaan uudenlaiseen kuormitukseen nostamalla suorituskykyä. Kaupalliset liikkumisen mittarit on usein kehitetty nuorille tai keski-ikäisille ihmisille, joten ne eivät välttämättä anna luotettavaa kuvaa siitä, kuinka rasittavaa iäkkäiden ihmisten liikunta on suhteessa heidän suorituskykyynsä.
Jyväskylän yliopiston tutkimuksessa selvitettiin iäkkään ihmisen tavanomainen kävelynopeus kuuden minuutin kävelytestin avulla. Tämän lisäksi tutkittavat käyttivät viikon ajan fyysisen aktiivisuuden mittaria.
- Pystyimme määrittämään näin kullekin ihmiselle sen ajan, jonka he viikossa liikkuivat tavanomaista rasitustasoaan kovemmin, mukavuusalueettaan korkeammalla tasolla, kertoo tutkijatohtori Laura Karavirta liikuntatieteellisen tiedekunnan Gerontologian tutkimuskeskuksesta.
Tutkimuksessa mukana olleille iäkkäille henkilöille kertyi viikossa keskimäärin 62 minuuttia liikettä, joka kuormittavuudeltaan ylitti tavanomaisen kävelynopeuden. Erityisen kiinnostavaa oli, että kävelynopeuteen suhteutettu liikunnan määrä oli sama tutkimukseen osallistuneilla 75-, 80- ja 85-vuotiailla henkilöillä.
- Uudella menetelmällä voidaan tarkastella liikkumista yksilöllisenä käyttäytymismallina niin, ettei tämän hetkisellä kuntotasolla ole merkitystä. Kyse on itsensä haastamisesta liikkumaan omien kykyjensä rajoissa. Kevyt liikuskelukin on tärkeää terveyden kannalta, mutta suorituskyvyn parantaminen edellyttää ponnistelua, Karavirta summaa.
Yleinen reippaan liikkumisen suositus on 150 minuuttia viikossa. Reippaan liikunnan alarajana pidetään yleisesti kolminkertaista energiankulusta lepotilan energiankulutukseen nähden. Yksilöllisestä suorituskyvystä riippuu, kuinka helpolta liikkuminen sillä teholla tuntuu.
- Monille nuorille aikuisille tämä vastaa hidasta kävelyvauhtia, mutta iäkkäille se voi olla suurin ponnistus, johon he pystyvät, Karavirta muistuttaa.
Tutkimus on osa laajempaa Europan tutkimusneuvoston ja Suomen Akatemian rahoittamaa AGNES-hanketta, johon osallistui 1021 itsenäisesti omassa kodissaan asuvaa 75-, 80- ja 85-vuotiasta jyväskyläläistä. Heistä 444 osallistui tähän tutkimukseen, jossa reiteen kiinnitettiin liikettä mittaava anturi noin viikon ajaksi ja tavanomainen kävelynopeus mitattiin laboratoriossa kuuden minuutin tasavauhtisessa testissä.
Alkuperäisjulkaisu:
Karavirta L, Rantalainen T, Skantz H, Lisko I, Portegijs E, Rantanen T. Individual scaling of accelerometry to preferred walking speed in the assessment of physical activity in older adults. The Journals of Gerontology: Series A (2020) https://doi.org/10.1093/gerona/glaa142
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
tutkijatohtori Laura Karavirta, liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto
laura.i.karavirta@jyu.fi, 040 805 5041
Liikuntatieteellinen tiedekunta: www.jyu.fi/sport
Twitter: jyu.fi/sport Facebook: @jyusport
Martta Walkerviestinnän asiantuntija
Puh:+358 40 8054717martta.a.walker@jyu.fiKuvat

Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Väitös: Aikuissosiaalityön tietopohja rakentuu moniäänisesti ja jännitteisessä toimintaympäristössä16.10.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
YTM Tuija Kuorikosken sosiaalityön väitöstutkimus tarkastelee aikuissosiaalityön ammattilaisten ja asiakkaiden kokemustiedosta, teoreettisesta- ja tutkimustiedosta sekä hallinnollisista vaatimuksista rakentuvaa tietopohjaa. Väitöstutkimus osoittaa, että nämä tiedonmuodot eivät aina kohtaa: niitä ohjaavat erilaiset arvot ja tavoitteet, jotka voivat olla keskenään ristiriidassa. Tutkimuksen mukaan moniäänisyys haastaa tietopohjan rakentumista, mutta samalla myös rikastuttaa sitä.
Vertaistuki rintasyövässä edellyttää joustavuutta – potilaan tarpeet vaihtelevat hoitopolun aikana15.10.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Rintasyöpään sairastuneiden vertaistuki on moniulotteista vuorovaikutusta, jossa potilaat rakentavat identiteettiään ja suhdettaan vertaistukijoihin. Uusi tutkimus tuo esiin potilaiden kokemuksia vertaistuen vuorovaikutuksen eri ulottuvuuksista. Kansainvälistä vertaistuen päivää vietetään 16.10.2025.
Väitös: Radioaktiivisten ionien tutkimukseen kehitetyllä laitteistolla läpimurto eksoottisten ytimien tutkimuksessa (Virtanen)14.10.2025 13:00:00 EEST | Tiedote
Väitöstyössään Ville Virtanen kehitti ja otti käyttöön uudenlaisen ionikimputtimen sekä massaspektrometrin Jyväskylän yliopiston kiihdytinlaboratoriossa. Monikierroslentoaika-massaspektrometri (MR-ToF-MS) on jo osoittautunut menestykseksi ja tulee avaamaan täysin uusia mahdollisuuksia eksoottisten ionien tutkimukseen.
Raakun ääni kuuluu Rovaniemellä 16.10.202514.10.2025 07:05:00 EEST | Tiedote
Tiedekeskus Pilkkeessä Rovaniemellä järjestetään järjestyksessään kolmas kansallinen raakkuseminaari 16.10.2025 teemalla Raakut, kalatalous, tuulivoima ja kaivokset. Seminaarin järjestäjänä on LIFE Revives -hanke, jonka tavoitteena on lohi-, taimen- ja raakkukantojen elvyttäminen.
Yläkoululaiset pääsevät tutustumaan tiedeleirillä avaruuteen14.10.2025 07:05:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta ja Keski-Suomen LUMA-keskus järjestävät yläkoululaisille tarkoitetun tiedeleirin Jyväskylän yliopiston Konneveden tutkimusasemalla 13.-15.10.2025.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme