Iäkkäiden liikkumista tarkasteltava heille sopivalla mittarilla

Fyysisen suorituskyvyn paraneminen edellyttää tavanomaisen rasitustason ylittämistä säännöllisesti, jolloin keho joutuu sopeutumaan uudenlaiseen kuormitukseen nostamalla suorituskykyä. Kaupalliset liikkumisen mittarit on usein kehitetty nuorille tai keski-ikäisille ihmisille, joten ne eivät välttämättä anna luotettavaa kuvaa siitä, kuinka rasittavaa iäkkäiden ihmisten liikunta on suhteessa heidän suorituskykyynsä.

Jyväskylän yliopiston tutkimuksessa selvitettiin iäkkään ihmisen tavanomainen kävelynopeus kuuden minuutin kävelytestin avulla. Tämän lisäksi tutkittavat käyttivät viikon ajan fyysisen aktiivisuuden mittaria.

- Pystyimme määrittämään näin kullekin ihmiselle sen ajan, jonka he viikossa liikkuivat tavanomaista rasitustasoaan kovemmin, mukavuusalueettaan korkeammalla tasolla, kertoo tutkijatohtori Laura Karavirta liikuntatieteellisen tiedekunnan Gerontologian tutkimuskeskuksesta.

Tutkimuksessa mukana olleille iäkkäille henkilöille kertyi viikossa keskimäärin 62 minuuttia liikettä, joka kuormittavuudeltaan ylitti tavanomaisen kävelynopeuden. Erityisen kiinnostavaa oli, että kävelynopeuteen suhteutettu liikunnan määrä oli sama tutkimukseen osallistuneilla 75-, 80- ja 85-vuotiailla henkilöillä.

- Uudella menetelmällä voidaan tarkastella liikkumista yksilöllisenä käyttäytymismallina niin, ettei tämän hetkisellä kuntotasolla ole merkitystä. Kyse on itsensä haastamisesta liikkumaan omien kykyjensä rajoissa. Kevyt liikuskelukin on tärkeää terveyden kannalta, mutta suorituskyvyn parantaminen edellyttää ponnistelua, Karavirta summaa.

Yleinen reippaan liikkumisen suositus on 150 minuuttia viikossa. Reippaan liikunnan alarajana pidetään yleisesti kolminkertaista energiankulusta lepotilan energiankulutukseen nähden. Yksilöllisestä suorituskyvystä riippuu, kuinka helpolta liikkuminen sillä teholla tuntuu.

-  Monille nuorille aikuisille tämä vastaa hidasta kävelyvauhtia, mutta iäkkäille se voi olla suurin ponnistus, johon he pystyvät, Karavirta muistuttaa.

Tutkimus on osa laajempaa Europan tutkimusneuvoston ja Suomen Akatemian rahoittamaa AGNES-hanketta, johon osallistui 1021 itsenäisesti omassa kodissaan asuvaa 75-, 80- ja 85-vuotiasta jyväskyläläistä. Heistä 444 osallistui tähän tutkimukseen, jossa reiteen kiinnitettiin liikettä mittaava anturi noin viikon ajaksi ja tavanomainen kävelynopeus mitattiin laboratoriossa kuuden minuutin tasavauhtisessa testissä.

Alkuperäisjulkaisu:

Karavirta L, Rantalainen T, Skantz H, Lisko I, Portegijs E, Rantanen T. Individual scaling of accelerometry to preferred walking speed in the assessment of physical activity in older adults. The Journals of Gerontology: Series A (2020) https://doi.org/10.1093/gerona/glaa142