Iäkkäiden liikkumista tarkasteltava heille sopivalla mittarilla

Fyysisen suorituskyvyn paraneminen edellyttää tavanomaisen rasitustason ylittämistä säännöllisesti, jolloin keho joutuu sopeutumaan uudenlaiseen kuormitukseen nostamalla suorituskykyä. Kaupalliset liikkumisen mittarit on usein kehitetty nuorille tai keski-ikäisille ihmisille, joten ne eivät välttämättä anna luotettavaa kuvaa siitä, kuinka rasittavaa iäkkäiden ihmisten liikunta on suhteessa heidän suorituskykyynsä.
Jyväskylän yliopiston tutkimuksessa selvitettiin iäkkään ihmisen tavanomainen kävelynopeus kuuden minuutin kävelytestin avulla. Tämän lisäksi tutkittavat käyttivät viikon ajan fyysisen aktiivisuuden mittaria.
- Pystyimme määrittämään näin kullekin ihmiselle sen ajan, jonka he viikossa liikkuivat tavanomaista rasitustasoaan kovemmin, mukavuusalueettaan korkeammalla tasolla, kertoo tutkijatohtori Laura Karavirta liikuntatieteellisen tiedekunnan Gerontologian tutkimuskeskuksesta.
Tutkimuksessa mukana olleille iäkkäille henkilöille kertyi viikossa keskimäärin 62 minuuttia liikettä, joka kuormittavuudeltaan ylitti tavanomaisen kävelynopeuden. Erityisen kiinnostavaa oli, että kävelynopeuteen suhteutettu liikunnan määrä oli sama tutkimukseen osallistuneilla 75-, 80- ja 85-vuotiailla henkilöillä.
- Uudella menetelmällä voidaan tarkastella liikkumista yksilöllisenä käyttäytymismallina niin, ettei tämän hetkisellä kuntotasolla ole merkitystä. Kyse on itsensä haastamisesta liikkumaan omien kykyjensä rajoissa. Kevyt liikuskelukin on tärkeää terveyden kannalta, mutta suorituskyvyn parantaminen edellyttää ponnistelua, Karavirta summaa.
Yleinen reippaan liikkumisen suositus on 150 minuuttia viikossa. Reippaan liikunnan alarajana pidetään yleisesti kolminkertaista energiankulusta lepotilan energiankulutukseen nähden. Yksilöllisestä suorituskyvystä riippuu, kuinka helpolta liikkuminen sillä teholla tuntuu.
- Monille nuorille aikuisille tämä vastaa hidasta kävelyvauhtia, mutta iäkkäille se voi olla suurin ponnistus, johon he pystyvät, Karavirta muistuttaa.
Tutkimus on osa laajempaa Europan tutkimusneuvoston ja Suomen Akatemian rahoittamaa AGNES-hanketta, johon osallistui 1021 itsenäisesti omassa kodissaan asuvaa 75-, 80- ja 85-vuotiasta jyväskyläläistä. Heistä 444 osallistui tähän tutkimukseen, jossa reiteen kiinnitettiin liikettä mittaava anturi noin viikon ajaksi ja tavanomainen kävelynopeus mitattiin laboratoriossa kuuden minuutin tasavauhtisessa testissä.
Alkuperäisjulkaisu:
Karavirta L, Rantalainen T, Skantz H, Lisko I, Portegijs E, Rantanen T. Individual scaling of accelerometry to preferred walking speed in the assessment of physical activity in older adults. The Journals of Gerontology: Series A (2020) https://doi.org/10.1093/gerona/glaa142
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
tutkijatohtori Laura Karavirta, liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto
laura.i.karavirta@jyu.fi, 040 805 5041
Liikuntatieteellinen tiedekunta: www.jyu.fi/sport
Twitter: jyu.fi/sport Facebook: @jyusport
Martta Walkerviestinnän asiantuntija
Puh:+358 40 8054717martta.a.walker@jyu.fiKuvat

Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Väitöstutkimus: Yritysten kiertotaloussiirtymää jarruttavat ristiriidat taloudellisen ja ympäristöön liittyvän arvonluonnin välillä - ristiriidoissa piilee myös muutosvoimaa6.11.2025 09:33:59 EET | Tiedote
KTM Noora Piila tutki Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun yritysten ympäristöjohtamisen väitöskirjassaan kiertotalousmaturiteetin eri vaiheissa olevien suomalaisyritysten pyrkimyksiä ja haasteita kiertotaloussiirtymään liittyen. Tulosten valossa yritysten toimenpiteet jäävät pienipiirteisiksi johtuen taloudellisen ja ympäristöön liittyvän arvonluonnin välillä koetuista ristiriidoista, eli paradokseista. Näissä paradokseissa piilee kuitenkin myös positiivista muutosvoimaa, jonka valjastaminen yrityksissä edellyttää yhteiskunnan tukea ja vahvaa sidosryhmäyhteistyötä.
Digitaalisia ratkaisuja iäkkäiden kuntoutukseen ja terveydenhuoltoon - Timo Hinrichs liikuntalääketieteen professoriksi6.11.2025 07:00:00 EET | Tiedote
Lääkäri Timo Hinrichs aloitti 1.10.2025 Jyväskylän yliopiston liikunta- ja urheilulääketieteen professorina, vahvistaen alan tutkimusta ja koulutusta. Hinrichs tutkii liikunnan ja fyysisen aktiivisuuden merkitystä terveyden ylläpitämisessä, kuntoutuksen tukemisessa ja elämänlaadun edistämisessä. Hänen tutkimuksensa keskiössä on digitaalisten ratkaisujen hyödyntäminen ja käyttöönotto iäkkäiden liikkuvuuden ja terveyden tukemisessa.
Väitöstutkimus: ikääntyneet oppivat digitaitoja parhaiten vertaisiltaan, ei kiireessä läheisten opastamana6.11.2025 06:59:00 EET | Tiedote
FM Viivi Korpela tarkastelee yhteiskuntapolitiikan väitöskirjassaan ikääntyneiden digiosallisuutta, arjen digitaitojen oppimista ja Keski-Suomen hyvinvointialueen digipalveluita. Tulosten mukaan läheisten antama digituki ei aina johda oppimiseen, kun taas vertaisohjauksessa taidot ja osallisuuden tunne vahvistuvat. Lisäksi tutkimus osoittaa, että Keski-Suomen hyvinvointialueen digipalvelut jäävät usein irrallisiksi ikääntyneiden käyttäjien arjesta. Tutkimus haastaa pohtimaan, kenen ehdoilla digitaalista yhteiskuntaa rakennetaan.
Kahdelle JYU:n hankkeelle rahoitusta Suomen Akatemialta tutkimustulosten hyödyntämiseen5.11.2025 15:03:07 EET | Tiedote
Suomen Akatemia on myöntänyt vuoden 2025 Tutkimuksen hyödyntämisen rahoitushaussa yhteensä 9,7 miljoonaa euroa 27 hankkeelle. Jyväskylän yliopistossa rahoitusta sai kaksi hanketta.
Mistä avoimen korkeakoulutuksen kentällä nyt puhutaan? Kehittäjät kohtaavat Jyväskylässä5.11.2025 11:48:00 EET | Tiedote
Miten työelämän osaamista kehitetään tulevaisuudessa? Miten avoin koulutus voi toimia taloudellisesti? Miten avoimia koulutustuotteita kehitetään Euroopassa? Avoimen korkeakoulutuksen päivät tuovat Jyväskylään 12.–13.11.2025 kolmisensataa avointen yliopistojen ja avointen ammattikorkeakoulujen kehittäjää pohtimaan koulutuksen tulevaisuutta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
