Jyväskylän yliopisto

Iäkkäiden liikkumista tarkasteltava heille sopivalla mittarilla

Jaa

Iän myötä mahdollisesti heikkenevä kyky liikkua tulee huomioida aktiivisuusmittauksessa. Jyväskylän yliopiston aktiivisena vanhenemista käsittelevä tutkimus selvitti iäkkäiden liikkumista, joka ylittää teholtaan tavanomaisen kävelynopeuden.

Iäkkäiden aktiivisuutta tulisi mitata suhteessa heidän omaan suorituskykyynsä. Kuva: Jyväskylän yliopisto.
Iäkkäiden aktiivisuutta tulisi mitata suhteessa heidän omaan suorituskykyynsä. Kuva: Jyväskylän yliopisto.

Fyysisen suorituskyvyn paraneminen edellyttää tavanomaisen rasitustason ylittämistä säännöllisesti, jolloin keho joutuu sopeutumaan uudenlaiseen kuormitukseen nostamalla suorituskykyä. Kaupalliset liikkumisen mittarit on usein kehitetty nuorille tai keski-ikäisille ihmisille, joten ne eivät välttämättä anna luotettavaa kuvaa siitä, kuinka rasittavaa iäkkäiden ihmisten liikunta on suhteessa heidän suorituskykyynsä.

Jyväskylän yliopiston tutkimuksessa selvitettiin iäkkään ihmisen tavanomainen kävelynopeus kuuden minuutin kävelytestin avulla. Tämän lisäksi tutkittavat käyttivät viikon ajan fyysisen aktiivisuuden mittaria.

- Pystyimme määrittämään näin kullekin ihmiselle sen ajan, jonka he viikossa liikkuivat tavanomaista rasitustasoaan kovemmin, mukavuusalueettaan korkeammalla tasolla, kertoo tutkijatohtori Laura Karavirta liikuntatieteellisen tiedekunnan Gerontologian tutkimuskeskuksesta.

Tutkimuksessa mukana olleille iäkkäille henkilöille kertyi viikossa keskimäärin 62 minuuttia liikettä, joka kuormittavuudeltaan ylitti tavanomaisen kävelynopeuden. Erityisen kiinnostavaa oli, että kävelynopeuteen suhteutettu liikunnan määrä oli sama tutkimukseen osallistuneilla 75-, 80- ja 85-vuotiailla henkilöillä.

- Uudella menetelmällä voidaan tarkastella liikkumista yksilöllisenä käyttäytymismallina niin, ettei tämän hetkisellä kuntotasolla ole merkitystä. Kyse on itsensä haastamisesta liikkumaan omien kykyjensä rajoissa. Kevyt liikuskelukin on tärkeää terveyden kannalta, mutta suorituskyvyn parantaminen edellyttää ponnistelua, Karavirta summaa.

Yleinen reippaan liikkumisen suositus on 150 minuuttia viikossa. Reippaan liikunnan alarajana pidetään yleisesti kolminkertaista energiankulusta lepotilan energiankulutukseen nähden. Yksilöllisestä suorituskyvystä riippuu, kuinka helpolta liikkuminen sillä teholla tuntuu.

-  Monille nuorille aikuisille tämä vastaa hidasta kävelyvauhtia, mutta iäkkäille se voi olla suurin ponnistus, johon he pystyvät, Karavirta muistuttaa.

Tutkimus on osa laajempaa Europan tutkimusneuvoston ja Suomen Akatemian rahoittamaa AGNES-hanketta, johon osallistui 1021 itsenäisesti omassa kodissaan asuvaa 75-, 80- ja 85-vuotiasta jyväskyläläistä. Heistä 444 osallistui tähän tutkimukseen, jossa reiteen kiinnitettiin liikettä mittaava anturi noin viikon ajaksi ja tavanomainen kävelynopeus mitattiin laboratoriossa kuuden minuutin tasavauhtisessa testissä.

Alkuperäisjulkaisu:

Karavirta L, Rantalainen T, Skantz H, Lisko I, Portegijs E, Rantanen T. Individual scaling of accelerometry to preferred walking speed in the assessment of physical activity in older adults. The Journals of Gerontology: Series A (2020) https://doi.org/10.1093/gerona/glaa142

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

tutkijatohtori Laura Karavirta, liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto
laura.i.karavirta@jyu.fi, 040 805 5041

Liikuntatieteellinen tiedekunta: www.jyu.fi/sport
Twitter: jyu.fi/sport Facebook: @jyusport

Kuvat

Iäkkäiden aktiivisuutta tulisi mitata suhteessa heidän omaan suorituskykyynsä. Kuva: Jyväskylän yliopisto.
Iäkkäiden aktiivisuutta tulisi mitata suhteessa heidän omaan suorituskykyynsä. Kuva: Jyväskylän yliopisto.
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Taloustieteen professori kannustaa siirtymään riskiperusteiseen päätöksentekoon koronakriisin hoidossa25.9.2020 09:37:24 EESTTutkimus

Vuoden 2008 finanssikriisi jätti arpensa maailmantalouteen vuosikausiksi. Jylläävä koronakriisi tulee epäilemättä tekemään saman. Suomessa talouskasvun tuomaa hyvinvointia häviää tänä vuonna arviolta 10 miljardin euron verran. Taloustieteen professori Jaakko Pehkonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulusta kehuu ripeyttä, jolla Eurooppa ja Suomi edellisestä finanssikriisistä viisastuneina ryhtyivät koronakriisin hoitoon. Ekonomisti antaa tuen riskiryhmäläisten suojelulle, mutta kertyvä terveydenhuollon lasku jäänyt vähälle huomiolle.

Puoluetausta ja sukupuoli vaikuttavat ehdokkaan käsittelyyn mediassa24.9.2020 07:00:00 EESTTutkimus

Oikeistopopulistisiin puolueisiin liitetään usein negatiivisia mielleyhtymiä muun muassa puolueiden edustajien esittäminen radikaalien, kansallismielisten kannanottojen vuoksi. Mediassa huomio kohdistuu erityisesti johtajan persoonan ja henkilökohtaisen arvopohjan arviointiin, jossa myös sukupuoli on isossa osassa. Tutkimus selvitti, leimasiko media negatiivisesti oikeistopopulistista ehdokasta vuoden 2018 presidentinvaaleissa.

Jyväskylän yliopisto sai uudet professorit fysiikan, eläinekologian, solu- ja molekyylibiologian sekä matematiikan aloille23.9.2020 10:00:00 EESTTiedote

Jyväskylän yliopiston rehtori Keijo Hämäläinen on kutsunut tehtäviinsä neljä uutta professoria matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa. Lokakuun alussa professoreina aloittavat fysiikan professori Pekka Koskinen, eläinekologian professori Tapio Mappes ja solu- ja molekyylibiologian professori Varpu Marjomäki. Aiemmin tänä vuonna professorina aloitti matematiikan professorina Enrico Le Donne

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme