Ihmisluusta tehtiin riipuksia kivikaudella
Tulos on melkoinen sensaatio, sillä esineet ovat yksinkertaisia luun kappaleita, joihin on tehty urat tai uria. Aiemmassa tutkimuksessa esineet oli määritelty eläinluiksi.
Ihmisluusta tehdyt riipukset herättävät monia kysymyksiä: kenen luista ne on tehty ja miten luut on hankittu? Ovatko riipusten kantaneet tienneet kenen luista ne on tehty? Onko luun alkuperällä ollut väliä?
Kun 1930-luvulla Olenij Ostrov-nimisellä Äänisen saarella suoritettiin arkeologisia kaivauksia, saatiin talteen 177 haudan vainajien maalliset jäännökset sekä erilaisia esineitä.
Joka kolmannen raaka-aineena ihminen
Eläinhammasriipusten ja pienoisveistosten perusteella hirvi, majava ja karhu olivat näille ihmiselle tärkeitä eläimiä. Hammasriipuksen joukossa oli luisia riipuksia, joiden muotojen perusteella ei kuitenkaan pysty tunnistamaan lajia. Helsingin yliopiston Animals Make Identities -tutkimusprojekti selvittää eläinten merkityksiä kivikauden kulttuureissa hautalöytöjen perusteella. Projektin johtaja apulaisprofessori Kristiina Mannermaa kollegoineen lähetti haudoista löytyneitä luisia riipuksia Yorkin yliopiston BioArCh-keskukseen analysoitavaksi Zooarchaeology by Mass Spectrometry (ZooMS)-menetelmällä. Siinä laji määritetään luusta otetun hyvin pienen näytteen proteiinien aminohapoista eli peptideistä massaspektrometrin avulla.
Aluksi tulokset yllättivät: 37 näytteestä 12 antoi tulokseksi ihmisen. Tutkimuksen perusteella muut riipukset on tehty lähinnä hirven ja jonkin nautaeläimen luista. Ihmisluuriipukset ovat erikokoisia rikottujen pitkien luiden säleitä, joihin on kaiverrettu yksi tai kaksi uraa. Ne ovat peräisin kolmesta haudasta, joista yksi sisälsi kaksi vainajaa ja ne löytyivät pääasiassa samoista kohdista missä oli myös hammasriipuksia sekä eläinluuriipuksia.
Ihmisluun käyttö esineiden raaka-aineena tunnetaan etnografisista yhteyksistä muun muassa Aasiassa ja Etelä-Amerikassa, mutta esihistoriallisia tietoja on melko vähän. Joskus vihollisten ruumiinosia on pyritty häpäisemään työstämällä ja pitämällä niitä esillä. Toisaalta sukulaisten ruumiin osia on kannettu mukana kunnioituksesta tai kiintymyksestä, esimerkiksi riipuksiksi työstettyinä.
Yleensä ihmisluun käyttö raaka-aineena yhdistetään ihmissyöntiin, sillä usein luissa on jälkiä myös lihojen irrottamisesta. Ihmissyöntiä on kuitenkin vaikeaa todentaa arkeologisten löytöjen perusteella, sillä kiistatonta todisteaineistoa on vähän. Kristiina Mannermaan mukaan rituaalinen ihmissyönti oli ehkä tiedettyä yleisempää kivikaudella, mutta emme tiedä minkälaisia syitä taustalla on ollut.
”Tutkimamme luuriipusten pinta on niin kulunut, että niissä ei voi nähdä mahdollisia leikkuujälkiä, eli meillä ei ole syytä epäillä ihmissyöntiä Olenij Ostrovin löytöjen perusteella”, Mannermaa toteaa.
Samanlaisen yleisilmeen perusteella luuriipukset saattavat olla pudonneiden hammasriipusten korvaajia asujen koristeissa ja helistimissä. Erityisen kiinnostavana tutkijat pitävät sitä, että saman tyyppisiä luuriipuksia tehtiin sekä eläinten että ihmisten luista, ja ne löytyivät samoilta kohdilta hammasriipusten kanssa.
”Se, että ihmisluun käyttöä ei korostettu mitenkään vaan esineet ovat tunnistamattomia ja samanlaisia kuin eläinluuesineet, saattaa kertoa eläinten ja ihmisen yhteen kietoutumisesta kivikauden ajatusmaailmassa”, sanoo Mannermaa.
”Eläin- ja ihmisluun käyttö samassa korussa tai vaatteessa on ehkä symboloinut sitä, että ihminen pystyi mielessään muuntautumaan eläimeksi ja uskottiin myös, että eläinten kykenevät ottamaan ihmisen muodon. Tiedetään, että tällainen olomuotojen tai rajojen hämärtyminen on ollut ja on edelleen osa alkuperäiskansojen maailmankuvaa”.
Kristiina Mannermaan lisäksi Euroopan Unionin rahoittamaan tutkimukseen osallistuivat Anna Malyutina, Alisa Zubova ja Dmitriy Gerasimov Venäjän Tiedeakatemiasta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Kristiina Mannermaa
Kristiina.Mannermaa@helsinki.fi
puh. 050 4532515
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Baarimikko voi olla urpo, mutta Urpo maailman paras baarimikko26.4.2024 07:30:00 EEST | Tiedote
Monia etunimiä käytetään arkikielessä yleisniminä: esimerkiksi stereotyyppistä teinipoikaa voidaan sanoa jonneksi ja oksennusta yrjöksi. Etunimet voivat olla myös yhdyssanan osia. Esimerkiksi sanojen lappuliisa, baarimikko ja taskumatti jälkimmäinen osa on etunimi.
Eduskuntavaalitutkimus 2023 julkistamistilaisuus 13.5. Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa25.4.2024 11:02:23 EEST | Kutsu
Lämpimästi tervetuloa ”Pääministerivaalit polarisaation aikakaudella: Eduskuntavaalitutkimus 2023” julkistamistilaisuuteen 13.5. klo 10-12 . Nyt julkaistava eduskuntavaalitutkimuksen pääraportti on kattava teos suomalaisten äänestäjien käyttäytymisestä 2023 eduskuntavaaleissa.
Iäkkäiden lääkehoidon riskitekijöiden tunnistaminen on avainasemassa kotona asumisen tukemisessa23.4.2024 09:58:40 EEST | Tiedote
Tuoreessa väitöstutkimuksessa on kehitetty malli iäkkäiden lääkehoidon riskitekijöiden tunnistamiseksi osana laajempaa terveystarkastusta. Tutkimuksen tavoitteena oli tarjota konkreettisia keinoja iäkkäiden terveyden ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi, jotta he voisivat asua kotona mahdollisimman pitkään.
Helsingin yliopiston operatiivinen tulos 2023 oli 16 miljoonaa euroa miinuksella17.4.2024 14:37:06 EEST | Tiedote
Varainhankinta sekä sijoitus- ja rahoitustuotot nostivat kokonaistuloksen plussalle. Yliopisto lisää sijoitustoiminnan tuotonjakoa perustehtävään seuraavien viiden vuoden ajan.
Pelastakaa tiede! -dokumenttielokuva kertoo tieteen evakuoinnin tarinan17.4.2024 10:28:01 EEST | Tiedote
Kirjailija, FT Anna Kortelainen, Kansalliskirjasto ja Kirjastokaista ovat tuottaneet yhteistyössä dokumentin, joka pureutuu Kansalliskirjaston aineistojen evakuointiin talvi- ja jatkosodan aikana. Elokuva julkaistaan 17.4.2024 Kirjastokaistan verkkosivuilla sekä Kansalliskirjaston Youtube-kanavalla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme