Ihmisluusta tehtiin riipuksia kivikaudella
Tulos on melkoinen sensaatio, sillä esineet ovat yksinkertaisia luun kappaleita, joihin on tehty urat tai uria. Aiemmassa tutkimuksessa esineet oli määritelty eläinluiksi.
Ihmisluusta tehdyt riipukset herättävät monia kysymyksiä: kenen luista ne on tehty ja miten luut on hankittu? Ovatko riipusten kantaneet tienneet kenen luista ne on tehty? Onko luun alkuperällä ollut väliä?
Kun 1930-luvulla Olenij Ostrov-nimisellä Äänisen saarella suoritettiin arkeologisia kaivauksia, saatiin talteen 177 haudan vainajien maalliset jäännökset sekä erilaisia esineitä.
Joka kolmannen raaka-aineena ihminen
Eläinhammasriipusten ja pienoisveistosten perusteella hirvi, majava ja karhu olivat näille ihmiselle tärkeitä eläimiä. Hammasriipuksen joukossa oli luisia riipuksia, joiden muotojen perusteella ei kuitenkaan pysty tunnistamaan lajia. Helsingin yliopiston Animals Make Identities -tutkimusprojekti selvittää eläinten merkityksiä kivikauden kulttuureissa hautalöytöjen perusteella. Projektin johtaja apulaisprofessori Kristiina Mannermaa kollegoineen lähetti haudoista löytyneitä luisia riipuksia Yorkin yliopiston BioArCh-keskukseen analysoitavaksi Zooarchaeology by Mass Spectrometry (ZooMS)-menetelmällä. Siinä laji määritetään luusta otetun hyvin pienen näytteen proteiinien aminohapoista eli peptideistä massaspektrometrin avulla.
Aluksi tulokset yllättivät: 37 näytteestä 12 antoi tulokseksi ihmisen. Tutkimuksen perusteella muut riipukset on tehty lähinnä hirven ja jonkin nautaeläimen luista. Ihmisluuriipukset ovat erikokoisia rikottujen pitkien luiden säleitä, joihin on kaiverrettu yksi tai kaksi uraa. Ne ovat peräisin kolmesta haudasta, joista yksi sisälsi kaksi vainajaa ja ne löytyivät pääasiassa samoista kohdista missä oli myös hammasriipuksia sekä eläinluuriipuksia.
Ihmisluun käyttö esineiden raaka-aineena tunnetaan etnografisista yhteyksistä muun muassa Aasiassa ja Etelä-Amerikassa, mutta esihistoriallisia tietoja on melko vähän. Joskus vihollisten ruumiinosia on pyritty häpäisemään työstämällä ja pitämällä niitä esillä. Toisaalta sukulaisten ruumiin osia on kannettu mukana kunnioituksesta tai kiintymyksestä, esimerkiksi riipuksiksi työstettyinä.
Yleensä ihmisluun käyttö raaka-aineena yhdistetään ihmissyöntiin, sillä usein luissa on jälkiä myös lihojen irrottamisesta. Ihmissyöntiä on kuitenkin vaikeaa todentaa arkeologisten löytöjen perusteella, sillä kiistatonta todisteaineistoa on vähän. Kristiina Mannermaan mukaan rituaalinen ihmissyönti oli ehkä tiedettyä yleisempää kivikaudella, mutta emme tiedä minkälaisia syitä taustalla on ollut.
”Tutkimamme luuriipusten pinta on niin kulunut, että niissä ei voi nähdä mahdollisia leikkuujälkiä, eli meillä ei ole syytä epäillä ihmissyöntiä Olenij Ostrovin löytöjen perusteella”, Mannermaa toteaa.
Samanlaisen yleisilmeen perusteella luuriipukset saattavat olla pudonneiden hammasriipusten korvaajia asujen koristeissa ja helistimissä. Erityisen kiinnostavana tutkijat pitävät sitä, että saman tyyppisiä luuriipuksia tehtiin sekä eläinten että ihmisten luista, ja ne löytyivät samoilta kohdilta hammasriipusten kanssa.
”Se, että ihmisluun käyttöä ei korostettu mitenkään vaan esineet ovat tunnistamattomia ja samanlaisia kuin eläinluuesineet, saattaa kertoa eläinten ja ihmisen yhteen kietoutumisesta kivikauden ajatusmaailmassa”, sanoo Mannermaa.
”Eläin- ja ihmisluun käyttö samassa korussa tai vaatteessa on ehkä symboloinut sitä, että ihminen pystyi mielessään muuntautumaan eläimeksi ja uskottiin myös, että eläinten kykenevät ottamaan ihmisen muodon. Tiedetään, että tällainen olomuotojen tai rajojen hämärtyminen on ollut ja on edelleen osa alkuperäiskansojen maailmankuvaa”.
Kristiina Mannermaan lisäksi Euroopan Unionin rahoittamaan tutkimukseen osallistuivat Anna Malyutina, Alisa Zubova ja Dmitriy Gerasimov Venäjän Tiedeakatemiasta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Kristiina Mannermaa
Kristiina.Mannermaa@helsinki.fi
puh. 050 4532515
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Kutsu medialle: 100 lajia -haasteen maastoretki toimittajille Kumpulan kasvitieteellisessä puutarhassa 25.3.202418.3.2024 07:15:00 EET | Kutsu
Tervetuloa urbaanille maastoretkelle Kumpulan kasvitieteelliseen puutarhaan! Luonnontieteellisen keskusmuseon asiantuntijat kertovat kaikelle kansalle tarkoitetusta 100 lajia –haasteesta ja esittelevät alueelta löytyviä kasveja, sieniä ja jäkäliä.
70 prosenttia oli tyytyväisiä suomalaisen median koronauutisointiin, 20 prosenttia ei luottanut uutisiin14.3.2024 10:00:00 EET | Tiedote
Pandemian kaltaisessa kriisitilanteessa ihmiset toivovat uutismedialta tasapuolisuutta ja huoliin vastaamista. Tuore tutkimus tuo esiin myös mediakentän hajautumisen ja monipuolistumisen vaikutuksia kriisiviestintään.
Työn ja perheen yhteensovittamisen vaikeudet lisäsivät kuntatyöntekijöiden poissaoloja13.3.2024 08:30:00 EET | Tiedote
Työn ja perheen yhteensovittamisen haasteet olivat yhteydessä sekä lyhyisiin että pitkiin sairauspoissaoloihin Helsingin kaupungin työntekijöillä.
Kuluttajien taloustaitojen merkitys korostuu haastavina aikoina11.3.2024 10:57:53 EET | Tiedote
Inflaatio ja sähkön hinnan muutokset haastavat kuluttajia. Koulujen talousopetuksella on keskeinen rooli arjen taloustaitojen vahvistajana.
Arvokkaat Ptolemaios-kartat saatavilla verkossa7.3.2024 09:00:00 EET | Tiedote
Merkittävä kartografian ja tieteenhistorian lähdeaineisto on nyt kaikkien historiasta ja vanhoista kartoista kiinnostuneiden vapaasti käytettävissä, ajasta ja paikasta riippumatta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme